Tonttuja enemmän kuin tuvan täydeltä
Kaikki Tyynelän tontut ovat syntyperäisiä suomalaisia, mutta moni niistä on vuosien saatossa löytänyt tiensä myös maailmalle.
Ei Eija Porkola ikinä kuvitellut tekevänsä tonttuja. Mutta kun etsinnöistä huolimatta oikeanlaista kotihaltijatonttua ei löytynyt, se piti tehdä itse.
– Mielikuvani oikeasta tontusta oli vahva, Porkola muistelee.
Kun ensimmäiset tontut olivat omaan käyttöön valmistuneet, alkoivat ystävät haluta samanlaisia itselleen.
– Nyt Tyynelän tonttuja asustaa ympäri maata. Ulkomailla heitä on ainakin Tanskassa, Ruotsissa, Englannissa, Amerikassa, Saksassa…
Porkola kertoo yhden tontun päivystävän roomalaisessa hotellissa, ja tanskalaisella, matkailukohteenakin toimivalla hanhitilalla, Tyynelän tonttu tervehtii vierailijoita.
Lue myös
Tuhannesta hirrestä taloksi
Porkola toimi aikaisemmin antiikkikauppiaana. Tyynelän tonttulassa hänelle on nyt tulossa 15. joulu.
– Ostohetkellä tällä tontilla oli Tyynelän talo ja muutamia ulkorakennuksia.
Porkolan henkilökohtaisessa käytössä olevan rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen Vetelistä.
– Tontille tuotiin yli 1 000 hirttä ja kokoaminen kesti kuusi vuotta, Porkola muistelee urakkaa.
– Ulkorakennuksia on vuosien saatossa tuotu tänne Halsualta ja Kaustisilta. Ne on kaikki koottu paikkoihin, joissa on aiemmin ollut rakennus.
Samassa pihapiirissä olevan vanhan asuinrakennuksen Porkola osti seitsemän vuotta sitten. Muun perustavan remontin lisäksi kahvilatoiminta vaati taloon niin vesi- kuin viemäriremontin.
– Nyt tontilla on yhteensä 15 rakennusta.
Tonttupajan lisäksi Porkola on koonnut alueen rakennuksiin niin puku-, kudonnais- kuin lelumuseon, vaihtuvien näyttelyiden lisäksi. Kaikki rakennukset hän on kalustanut antiikkihuonekaluilla.
”Täällä on ihanaa”
Tonttuihin Porkola hurahti reilu pari vuosikymmentä sitten, mutta antiikki vei hänet mennessään jo 9-vuotiaana. Kansakoululaisen retki kotiseutumuseoon sai hänet huudahtamaan innostuksesta.
– Se oli ihanaa. Antiikki voimaannuttaa minua edelleen.
Porkola on huomannut myös vierailevien nuorten parien yhä enemmän halajavan isovanhempiensa asuinsijoja.
Tyynelän tontut muodostivat tonttukuoron
Vauvat teettävät työtä
Keskivertoa tontun valmistumisaikaa on vaikea laskea. Porkola tekee yleensä sisarussarjan kerrallaan, uniikkityönä.
-Olen tehnyt lukemattoman määrän erilaisia kasvomuotteja mehiläisvahasta, joihin valan kasvot kipsipaperimassasta.
Kuivumisen jälkeen Porkola hioo ja pohjamaalaa kasvot.
-Ilme tulee myöhemmin. Jos tonttu on esimerkiksi tullut juuri ulkoa, on poskien oltava punaiset, Porkola kertoo prosessista.
Maaleina hän käyttää öljyvärejä, jotka kestävät myös ulkoilmaa.
Osoituksena tonttujen ihmeellisestä maailmasta, pohjalaiselle tontulle voi kasvaa islantilainen, ruotsalainen tai tanskalainen parta ja hiukset.
-Eri lammasroduilla on erilainen villa, Porkola täsmentää.
Runko sallii liikkuvuuden
Tyynelän tontun ei tarvitse aina istua. Liikkeestä pitää huolen rautalankarunko, jota pystyy muokkaamaan. Lihaksiston tehtävää hoitaa superlon ja untuvatäyte. Ennen varsinaista vaatekertaa tonttu saa ylleen potkupuvun.
Vaatetuksessa tontut suosivat huopaa tai pellavaa.
-Harmaa on tonttujen lempiväri.
Vauvasta vaariin ja muoriin
Tyynelän tontut ovat kooltaan 40-110 -senttisiä.
-Vauvatonttujakin olen tehnyt, mutta vauvojen tapaan ne ovat melko työläitä, Porkola naurahtaa.
-Tällöin odotusaikakin on normaalia pidempi.
Kaikki tonttuvauvat ovat tällä erää lähteneet maailmalle, mutta kaikki tontut eivät lähde ikinä. Muutaman tontun Porkola tietää asustavan aina Tyynelässä.
-Kodissani asuu kymmenkunta vanhusta, joista en luovu.
Suuri tonttufani
Kaikkien muiden tonttujen lisäksi Eija Porkola on tehnyt omat nimikkotontut myös kuudelle lastenlapselleen.
-Minulla on ollut ilo ja rikkaus tehdä ihmisille iloa, Porkola lisää.
Ja ainakin yhden asiakkaan Porkola tietää tänäkin jouluna odottavan kovasti aattoa.
-Itäsuomalainen isä soitti kesällä perheen tulosta Tyynelän tonttulaan.
Perheen nelivuotias oli ihastunut tonttuihin ja katsonut tonttuvideoita ”silmät selällään”.
Koska matka oli pienelle pitkä, päätti perhe yöpyä ennen tuloaan Kokkolassa. Jännitys vei kuitenkin yöunet.
Tyynelään saavuttiin tuliaispiirrosten kanssa.
-Poika rakastaa sydämestään tonttuja ja hänen huoneensa on kuulemma täynnä tonttuja, Porkola sanoo.
-Hän on ilmoittanut isälleen olevansa seuraava eijaporkola.
Ja Eija Porkola tietää jo nyt mitä tuo nelivuotias saa tänä jouluna lahjaksi.
Topi – päätonttu
Tyynelän tonttulan päätonttu Topi istuu tuvan pöydän päässä. Topilla on sen verran ikää, että Raamatun luku ei onnistu ilman laseja. Ihan itsekseen Topi Raamattuaan tutkii, ääneen hän suostuu lukemaan vain jouluevankeliumin – kaikessa hiljaisuudessa.
Topi pitää talossa jöötä puolisonsa Hilman kanssa. Hilma on jo Topin 19. puoliso. Edellinen, Sylvi, lähti Tornioon ja sitä edellinen, Martta, muutti Ilomantsin nukkemuseoon. Sitä, kuinka kauan Hilma vierellä viihtyy, Topikaan ei tiedä. Eikä sillä väliä ole, kaikki ne ovat olleet passeleita tähänkin asti.
Tonttukuoro valmiina
Tyynelän tonttukuoro on valmistautumassa joulunaikaan. Kuusihenkisessä kuorossa on mukana myös kanteleensoittaja, rumpali, kitaristi ja viulisti. Kuoro on harjoitellut ahkerasti.
Onneksi tuli harjoiteltua, sillä juuri ennen joulusesonkia kuoro harveni kolmella tontulla, sopraanolla, altolla ja tenorilla. Jäljelle jääneet pystyvät hoitamaan joulumusisoinnin kunnialla vähän pienemmälläkin porukalla.
Ja jos apuja todella tarvitaan, hätätilanteessa tuuraaja kyllä löytyy tonttulan muusta, noin 50 vakiasukkaan joukosta.
Väinö ja Sulo muuttivat
Tuvan kaapin päällä vieraita tarkkailee harmaapartaiset Väinö ja Sulo. He olivat vielä vähän aikaa sitten tallitonttuja. Tarina ei – tonttujen salatussa elämässä – kerro mikä toi Väinön ja Sulon takaisin tupaan, mutta ilmeistä päätellen muutos ei ole kovin huonolta tuntunut. Joulua on kiva viettää kavereiden kanssa.
Aukioloajat löytyvät Tyynelän tonttujen kotisivuilta.
