Toiset pääsevät tekemään muita enemmän päätelmiä toisten ulkonäöstä
Ulkonäkö on tavalla tai toisella merkityksellinen jokaiselle. Naisten halutaan panostavan ulkonäköön, mutta heidän ei haluta siitä hyötyvän.
Ihmiset ovat aina koristaneet itseään vaatteilla, koruilla tai tatuoinneilla. Kuvia toisista tai itsestä on aina tehty. Kuvan kautta olemme osa maailmaa ja ihmisten yhteisöä.
– Nykykulttuurissa asetelma on hieman muuttunut. Teknologiset apuvälineet, liikkuva kuva ja some ovat muuttaneet asetelmaa niin, että nyt olemme mukana välittyneinä, emme omina itsenämme, muodintutkimuksen professori Annamari Vänskä sanoo.
Ulkonäkötutkija Erica Åberg toteaa meidän elävän ulkonäköyhteiskunnassa.
– Ylipäätään tavaroillakaan ei ole enää käyttöarvoa. Niillä on näyttöarvo. Yhteiskunta on myös palvelualaistunut. Ulkonäöllä palvellaan asiakkaita, vaikka niitä someseuraajia.
Some on Åbergin mukaan muuttunut kaksisuuntaiseksi. Kuvia luodaan ja tuotetaan, ollaan jatkuvasti esillä.
– Siitä keiden oletetaan olevan aina valmiita tulla kuvatuiksi, ja ketkä haluaisivat tulla kuvatuiksi, on laajentunut.
Vänskä toteaa pakon esilläolon laajentumiseen.
– Jos ei ole kuvaa, et ole olemassa. Ei ole kysymys enää halusta, vaan pakosta.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.Kertooko kuva lääkärin pätevyydestä?
Åberg sanoo ihmisillä olevan luontainen taipumus ajatella stereotypioiden kautta. Kaunis on hyvää ja ulkonäköön liitetään ylipäätään muitakin positiivisia asioita.
– Ulkonäön perusteella tehdään aivan valtavasti päätelmiä. Sukupuoli, ikä, status, ammatti, koulutus, parisuhde, seksuaalisuus, etnisyys, kulttuurinen tausta, Vänskä luettelee.
Hänen mukaansa arvottaminen on ongelma. Objektiivisia päätelmiä ulkonäöstä ei voi tehdä.
Lääkärin ulkonäöllä ei esimerkiksi pitäisi olla mitään tekemistä sen kanssa onko hän pätevä, Vänskä sanoo.
Vänskä työskentelee alalla, jossa ulkonäkönormit ovat sekä vahvat että samanaikaisesti pyrkivät haastamaan niitä.
– Normit ovat kontekstisidonnaisia, toisaalla vapaita ja toisaalla vähemmän vapaita. Esimerkiksi työelämässä ulkonäkö on monella tavalla normitettua.
Åberg toteaa, että ihmisten vapaus tehdä päätöksiä ulkonäkönsä suhteen ei ole koskaan täysin vapaata.
– Päätösten tekemiseen vaikuttaa aina muu yhteiskunta. Yksilö on niitä voimaton vastustamaan. Kuinka paljon ihminen on valmis tinkimään, että voi vastata laajaan ulkonäkökulttuurin normiin, Åberg pohtii.
Paineita on kaikilla – enemmän tai vähemmän
Ulkonäköpaineita kokevat eniten nuoret naiset.
– Tässä visuaalisessa kulttuurissa paineita kokevat myös nuoret miehet. Ehkä sellaiset, joilla ei ole muuta valtaa yhteiskunnassa, Åberg sanoo.
Vänskä arvelee, että kukaan ei ole ulkonäköpaineitten ulkopuolella.
– Naisten arvellaan olevan ulkonäkönsä kautta suhteessa muihin.
– Ja toisilla on enemmän vapauksia haastaa normeja kuin toisilla, jo eri elämäntilanteidenkin takia.
Naisten halutaan panostavan ulkonäköön, mutta heidän ei haluta siitä hyötyvän. Miehille taas hyötyminen sallitaan.
– Miehille on ulkonäöstä suoraviivaisesti hyötyä, naisilla hyötyminen on kaksijakoista, Åberg sanoo.
Ulkonäkö vaikuttaa parinvalinnan lisäksi myös työpaikoilla.
– Samantyyliset valitsevat itsensä näköiset. Monimuotoisuuden tulisi näkyä esimerkiksi työpaikoilla enemmän, Vänskä lisää.
Rakkaudessa ulkonäkö on kovaa valuuttaa
Ulkonäkö vaikuttaa kaikkialla. Perinteisesti ajatellaan sen vaikutuksen rakkauselämässä olevan hyväksyttävää.
-Ei ole elämän osa-aluetta, missä ulkonäöllä ei olisi merkitystä, Erica Åberg
-Ulkonäön lisäksi myös kosketus, hajuaisti ja ääni voivat olla hyvinkin tärkeitä, Annamari Vänskä lisää.
Myös yhdistelmä ihmisestä, eleet, ilmeet ja se, miten itsensä kantaa, voivat olla toiselle rumaa, toiselle kaunista.
-Ulkonäköön liittyvät arvostelut ovat yhteiskuntaan sitoutuneita. Niillä heijastetaan yhteiskunnan muita arvoja, Åberg sanoo.
Vänskän mukaan ulkomuodosta voidaan päätellä lukemattomia asioita: kuntoisuutta, terveyttä, osaavuutta, tehokkuutta, järjestelmällisyyttä.
-Niin lukemattomia asioita. Onko se sitten totta vai ei, on eri asia, Vänskä sanoo.
Meidät on Vänskän mukaan teollistumisen kautta pakotettu kehittämään keinoja ulkoisten piirteiden lukemiseen.
-Ja osalla ihmisistä on toisia enemmän valtaa tehdä päätelmiä. Nuorilla palvelualalla olevilla naisilla on esimerkiksi hyvin vähän tuota valtaa, Åberg sanoo.
Luonnollisuus ei ole alkukantaisuutta
Ilmasto ja ympäristötekijät vaikuttavat Vänskän mukaan siihen, miten luonnollisuus on meillä muotoutunut. Åberg sanoo ulkonäkökeskeisyyden olevan meillä suomalaisilla omantyyppistä.
-Luonnollisuus, sekin täytyy tehdä, se ei ole alkukantaisuutta. On monimutkaisiakin tapoja tehdä luonnollisuutta. Keskiluokan luonnollisuus vaatii rahaa ja vaivaa.
Somessa kiertäviin kampanjoihin, missä julkkikset esiintyvät meikeittä, on Vänskällä väite valmiina.
-Eivät he oikeasti ole meikeittä, mutta leikitään, että ovat.
Normien kanssa ihmiset elävät jatkuvassa liikkeessä. Kun yksi normi kaadetaan, toinen koputtaa jo oven takana.
-Aina joku asia ahdistaa, joten elellään vaan normien ristipaineissa, Åberg naurahtaa.
