Article image
Harri Ala-aho ei ole katunut päivääkään tekemäänsä autokauppaa vuoden 1961 Fiat 2100 Berlinasta.
19.01.2022
Autot ja liikenne

1960-luvun luksusauto ihastuttaa

Teksti: Harri Puhakainen
Kuvat: Jenna Koivisto

Vanhojen autojen tyylikäs muotoilu ei jätä kylmäksi ketään. Fiat 2100 Berlina on malliesimerkki sen ajan luksusautojen tyylistä.

Vaasalaisen Harri Ala-Ahon 60-vuotias autovanhus Fiat 2100 Berlina lipuu hitaasti kohti Vaasan torin keskellä seisovaa Suomen Vapaudenpatsasta. Ihmisten katseet kääntyvät, autoa osoitetaan sormilla ja hymy nousee kaikkien auton huomaavien ohikulkijoiden huulille. Vanhoissa autoissa on selvästi sitä jotain. Ala-Aho myöntää kohtaavansa joka kerta Fiatilla ajaessaan samanlaisia huomioita. Ala-Ahon kiinnostus autoihin vei mukanaan jo nuorena.

– Sain ensimmäisen autoni 16-vuotiaana isältäni, joka osti sen naapurin sedältä. Tuo Fiat on minulla vieläkin.

Autoilukipinään liittyy lähes välttämättömänä kiinnostus koneisiin, niiden purkamiseen ja uudelleen kokoamiseen.

– Lapsesta asti olen ollut kiinnostunut tekniikasta. Siitä se lähti ja kun sitten opiskelujen jälkeen siirryin työelämään, niin pääsin harrastusta aloittamaan kunnolla.

Fiat 2100 Berlina
Fiatin 1960-luvun luksusmalli oli silloin omistaja Harri Ala-ahon mukaan jopa kuudelle matkustajalle tarkoitettu.

Ala-Aholla on kolme museoautoa, joista tällä hetkellä rakkain on Fiat 600.

– Kesällä ne ovat kotona, jotta niillä voisi myös ajaa. Talvella ne ovat säilössä vuokratallissa. Kotitallia ei voi tukkia niitä seisottamalla, sillä siellä niitä pitää ruuvata, Ala-Aho hymähtää.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy

Sykleittäin harrastetaan

Ala-Ahon harrastaminen on pitkälti tekemistä ja vähemmän sitä, mitä toiset museoautoharrastajat tekevät, eli ajavat joko itse tai muiden museoautojen kanssa erilaisissa kokoontumisissa.

– Sekin on ihan hauskaa, mutta, tykkään itse, kun saan ratkaistua jonkun autoa vaivaavaan vian tai probleeman. Siinä koen itseni ylittämistä, kun tulee ongelmia tekniikoiden kanssa.

Vaikka vanhojen autojen tekniikka on yksinkertaista, niissäkin ilmenee tuon tuosta mystisiä vikoja.

– Tuottaa aika suurta mielihyvää, kun lopulta pystyy korjaamaan jonkun päätä raavittavan vian.

Fiat 2100 Berlina on alkuperäiskunnossaan. Sisätiloissa auton kojelaudan ja ohjainlaitteiden tekstit ovat luonnollisesti italiaksi. Katso kuvakarusellin kuvat!

Omat autot riittävät

Kun autojen kanssa on puuhannut pitkään, on monia kyselijöitä, jotka tarvitsevat apua omien kulkuneuvojensa kanssa.

– En oikeastaan tee sellaista. Omissa riittää aina jotakin tekemistä, niin ei yksinkertaisesti ehdi enää alkaa muiden välineitä ruuvaamaan.

Museoautojen ruuvaajat törmäävät ongelmaan toisensa perään, mutta apua muilta saa varmasti.

– Toisia harrastajia toki autetaan mahdollisuuksien mukaan heidän ongelmissaan.

Berlinan 60 vuotta vanha polttoainemittari ei jostakin syystä toimi. Olisiko siinä alkanut ikä jo painaa? Se ei näytä mitään, mikä on yllättävän hankala asia.

– Nytkin kävin varmuuden vuoksi ottamassa 10 litraa bensaa, ettei tämä jää tähän. Sitten kun ei joka päivä aja, niin ei muista, paljonko bensaa on jäljellä. Vai onko sitä lainkaan?

Fiat 2100 Berlina
Fiat 2100 Berlinan etugrilli kerää katseita.

Fiatin loistoauto

Vuoden 1961 Fiat 2100 Berlina oli uutena helsinkiläisellä kultasepällä.  1960-luvulla autoa ei ollut jokaisessa perheessä, eikä edes joka toisella.

– Museoautoksi tällä on ajettu vähän, sillä 60 vuoden aikana kilometrejä on kertynyt vain 130 000.

Sen ajan autojen arvoista Ala-Aho kertoo esimerkin.

– 1960-luvun perheauto Fiat 600 maksoi noin 6000 markkaa. Tämän hinta oli silloin yli 20 000 markkaa, eli kolmen perheauton verran.

Fiat 600 oli tuohon aikaan kansanauto. Ala-Aho omistaa niitä itse vielä kaksi, ja tuntee mallin historiaa.

– Aikoinaan yhdessä laivassa tuotiin kerralla Suomeen 3000 kappaletta Fiat 600:sia.

Vuonna 1985 eräs Fiat-harrastaja osti Fiat 2100 Berlinan perikunnalta ja piti sitä vuoteen 2017, mutta käytännössä ajamattomana tallissa.

– Sen jälkeen siinä oli pari lyhytaikaista omistajaa täällä Pohjanmaalla ennen minua.

Fiat on museoautoksikin kohtalaisen harvinainen siinä mielessä, että se on alkuperäiskuntoinen auto.

– Sitä ei ole entisöity, ylimaalattu tai korjattu muutoin kuin tarpeen vuoksi. Vuoden 1985 jälkeen sillä on ajettu vain noin 4000 kilometriä.

Ala-Aho hurmaantui Fiatin 6-moottorin äänestä, sekä siitä että auto on poikkeuksellinen oman aikansa autoihin verrattuna.

– Tämä oli silloin viiden, jopa kuuden hengen auto.

Massa-autoilu alkaa

Autojen tuonti vapautuu ja maaseudullekin tulee autoja enemmän kuin yksi kylää kohden.

Suomessa autoistuminen alkoi 1960-luvulla, ja moni silloin työväen- tai keskiluokkaan kuulunut palkannauttija aloittikin autoilun. Tätä ennen yksityisautoilu oli harvinaista, sillä teillä liikkui enimmäkseen ammatikseen ajavia.1950-luvun lopulle asti maaseudulla autoja oli keskimäärin yksi kappale kylää kohden.

Tuontisäännöstely ei tuohon aikaan ollut ainoastaan suomalainen ilmiö, vaan esimerkiksi Ranskassa tuontisäännöstelyllä suojeltiin omaa autoteollisuutta. Suomessa ilmiö liittyi toisen maailmansodan jälkeiseen säännöstelypolitiikkaan. Säännöstelyn ensisijainen tarkoitus oli säästää polttoaineita ja välttää riippuvuutta muista maista. Ylellisyydeksi katsottujen henkilöautojen tuonti säilyi säännöstelyn piirissä vielä varsin pitkään sodan jälkeen, 1960-luvulle saakka.

Uuden autoveron käyttöönotto 13.7.1962 ja lisenssiviraston ilmoitus mahdollisuudesta ylittää globaalit tuontikiintiöt mahdollistivat voimakkaan autokannan kasvun ja autonhankinnan kansan enemmistölle.

Länsiautot jyräävät Itäautot

Itäautojen myynti ei enää 1960- luvulta lähtien kasvanut länsimaisten ajoneuvojen suosion tapaan, vaan suomalaiset mieltyivät enempi eurooppalaisiin ja japanilaisiin ”henkilövaunuihin”, vaikka myös itäautojen suosio jatkui vielä vuosikymmenien ajan kohtuullisena.

Vuonna 1961 uusia autoja rekisteröitiin 27 790 kappaletta. Jo seuraava vuosi toi reilua kasvua autojen vapauduttua tuontisäännöstelystä, sillä autokanta kasvoi yli 40 000 autolla. Oikeastaan suurin ostoryntäys ajoittui vuonna 1962 syksyyn, jolloin Tekniikan Maailma uutisoi Helsingin rantojen olevan täynnä uusia autoja.

Autokannassa itäautot syrjäytyivät vuonna 1964, jolloin suurimmat merkit olivat Ford ja Volkswagen. Seuraavana vuonna Volkswagen otti kärkipaikan, jota se piti aina vuoteen 1979 saakka.

Lähteet: Wikipedia ja Antti Humalamäen: Keskiluokkaistuva kansa nousee kumipyörille – Autoistuminen Suomessa 1960-luvun alusta 1980-luvun lopulle -Pro gradu- tutkielma

Fakta: Autoilusta Suomessa 1960-luvulla

  • Ensimmäinen autovero tuli 1958.
  • Henkilöautojen maahantuonti oli säännösteltyä ja tuontiluvan varaista vuoteen 1962 asti, kunnes maahantuonti vapautui.
  • Samana vuonna ilmestyivät ensimmäiset veronkiertokokeilut, niin sanotut piilofarmarit, jotka myytiin ilman takapenkkiä, mutta joihin ostaja sai asentaa itse takapenkin.
  • Vastaavaa veronkiertoa tapahtui aina 2000-luvulle saakka.
  • Suomen myydyin auto oli Volkswagen Kupla lähes koko 1960-luvun.
  • Japanilaisten autojen maahantuonti Suomeen käynnistyi 1960-luvun aikana. Tuolloin tulivat mm. Datsun, Toyota, Mazda ja Honda.
  • 1960-luvun alussa henkilöauto löytyi vain noin joka kahdeksannesta ruokakunnasta.
  • Palkansaajan vuosikeskiansio oli noin 483 000 markkaa ja markkinoiden edullisimmat kääpiöautot maksoivat yli 300 000 markkaa. Neuvostoliittolaisen Moskwitchin hinta tuolloin oli 545 000 ja länsisaksalaisen Volkswagenin 575 000 markkaa.

Fakta: Fiat 600

  • Pieni Fiat 600 sai lempinimekseen ”pompannappi” ja se esiteltiin vuonna 1955.
  • Se sai suuren suosion heti autotuonnin vapautumisen jälkeen.
  • Auto oli pieni, ketterä, takamoottorinen ja takapyörävetoinen kulkupeli, jolle luvattiin 100km/h huippunopeus ja pieni 6l/100km kulutus.
  • Pituutta autolla oli vain 3,3 ja leveyttä 1,4 metriä.
  • Silti autoon mahtui neljä henkilöä, tosin tilojen suuruutta ei voinut kehua.
  • Itsekantavaa koria kuljetti pieni 21,5 hevosvoimainen moottori.
  • Monien yllätykseksi se oli melkoisen hyvä käynnistymään kylmästä sekä takamoottoriseksi autoksi myös lämmin.
  • Takamoottorisuus teki autosta Kuplan tavoin hyvän etenijän liukkailla tienpinnoilla.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
4.8/5 - (30 votes)
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
autoilu autot harrastukset vaasa

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset