Huvila on yrittäjä Harry Wolffin henkireikä
Lounasravintola Kaksi Kupolia -yrittäjä Harry Wolff on paljasjalkainen vaasalainen. Vaasan keskustassa viihtyvä Wolff ei ole haikaillut muualle.
Viisi elämäni kotia -juttusarjassamme tunnetut paikalliset henkilöt kertovat elämänsä kodeista. Harry Wolffin tarina alkaa lapsuuden leikki-iän kerrostaloasunnosta Pitkältäkadulta.
1. Lapsuudenkoti kerrostaloasunnossa Pitkälläkadulla
Ensimmäinen kotini oli lapsuuden leikki-iän kerrostaloasunto Pitkäkadulla. Uimahalli ja kilometritalo rakennettiin siihen aikaan ja sitä pikkupoikina seurattiin. Meillä oli kaksi
huonetta ja keittiö. Nukuimme velipoikani Petterin kanssa makuuhuoneessa ja vanhempamme siten olohuoneessa olevassa syvennyksessä. Aloitin kouluni Hietalahdessa samassa rakennuksessa, jossa nykyään on myös Hietalahden koulu.
2. Vuokralla Raastuvankadulla
Vuonna 1963 kun Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy ammuttiin, asuimme Raastuvankadulla. Siihen aikaan suurin osa asui vuokralla ja niin myös me. Uuteen asuntoon muutettiin yleensä, että saatiin enemmän tilaa. Asuimme myös Kauppapuistikolla, Koulukadulla, Pitkälläkadulla sekä Rauhankadulla. Rauhankadulla olin teini-iässä ja sieltä muutimme sitten ensimmäiseen omistusasuntoon Klemetinkadulle.
3. Ensimmäiset omat asuntoni
Ensimmäiset omat asuntoni olivat hyvin lyhytaikaisia, kun touhusin yhtä ja toista. Olemme asuneet keskustassa myös silloin kun kolme tytärtäni olivat pieniä. Täällä on kaikki ystävät, ja sosiaalinen elämä heidän kanssaan on aina ollut minulle tärkeää. Siinä on mukavaa äijä- ja naisporukkaa, joka auttaa toisiaan ja pitää yhtä. On mukavaa, kun kaupungilla liikkuessa aina tulee joku tuttu vastaan, jonka kanssa jäädään juttelemaan.
4. Kesähuvila Sundomin saaristossa
Vanhempani hankkivat Sundomista kesähuvilan vuonna 1967. Siitä lähtien olen siellä
vapaa-aikojani viettänyt. Huvilan merkitys on vuosi vuodelta kasvanut. Heti kun nykyään laitamme ovet perjantaina kiinni, lähdemme sinne. Se on edelleen iäkkäiden vanhempieni omistuksessa, mutta he eivät sinne saareen oikein enää pääse. Huvila on ikuinen työmaa, mutta se on erilaista, kuin ansiotyö. Talvella emme siellä käy, mutta heti kun veneen saa vesille, sinne suuntaamme.
5. Oma ravintola Hartmannin talossa
Äitini perusti Maipin Kafe -nimisen ravintolan Hartmannin taloon vuonna 1995. Ostimme
vaimoni kanssa sen vuonna 2000, nykyisen nimen Kaksi Kupolia vaihdoimme ravintolalle
vuonna 2007. Seuraan myös urheilua innokkaasti, VPS:n kotipeleissä pyrin käymään joka
kerta. VPS:n pelaajat käyvät lounastamassa ravintolassamme ja onhan meillä käynyt maailman paras naisjalkapalloilija Martakin syömässä.
