Article image
Aimo Uuttu harrastaa ja Heidi Pernu myös kilpakalastaa. Harjoitusta saatiin tällä kertaa Kyrönjoella.
13.06.2020
Terveys ja hyvä elämä

Kalastajan sykettä ei kohon vieressä hyppivä kala nosta – enää

Teksti: Hannele Norja
Kuvat: Matti Hautalahti

Kalastuksen aloittaminen lapsena, jo ennen polkupyörällä ajon opettelua, on harjoituttanut odottamaan saalista kaikessa rauhassa. Tuon harrastajakalastaja Aimo Uuttu on vuosien saatossa huomannut.

Kalastaja Aimo Uuttu, Timo Rinta-Jaskari ja Heidi Pernu
Aimo Uuttu (vas.) mittailee kalansaaliitaan, Timo Rinta-Jaskari tekee samoin virvelit käsissään. Heidi Pernu ei isoista vonkaleista piittaa, kunhan saalista tulee.

Se punavalkoinen korkkikoho tuntuu yhtäkkiä antiikilta.

-Kyllä niitä edelleen myydään ja sitäkin voi käyttää, kunhan sen vain painottaa oikein, Timo Rinta-Jaskari toteaa.

Nykyaikaiset kohot ovat kuitenkin jotain ihan muuta. Jopa 25 senttiä pitkästä antennikohosta jää pinnan päälle seurattavaksi vain väriviivoitettu antenni. Eikä koukkukaan ole enää entisensä. Noin sentin mittaiseksi kutistunut ohut koukku tarttuu silti isonkin kalan suuhun.

– Entisajan koukut ovat kooltaan sorkkarautoja nykyisiin verrattuna, Aimo Uuttu tiivistää.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy

Ilman vapaa ei voi onkia

Lakeuden Urheilukalastajien isokyröläinen puheenjohtaja Timo Rinta-Jaskari sekä kalastaa että kilpakalastaa. Aimo Uuttu harrastaa.

Miesten menestys kalastuspiireissä ei maallikon silmin jää ainakaan varusteista kiinni. Emäntien kommentointia minimoidakseen välineiden määrä päätetään sivuuttaa yksissä tuumin. Onneksi laadussa riittää selvittämistä. Miehet muistuttavat vasta-alkajan pääsevän silti kalan makuun jo muutamalla kympillä, eikä silloinkaan tarvitse laadusta välttämättä tinkiä.

– Perinteinen onkivapa on 3-8 metriä pitkä. Kilpaonginnassa käytetään jopa yli kymmenmetrisiä vapoja, Uuttu laskeskelee isoa vapakassia selatessaan.

Aimo Uuttu ja Satu Jokipelto-Kiili esittelevät moderneja kalastustarvikkeita.

Madot, toukat ja surviaiset kelpaavat kaloille entisaikojen malliin. Kaivuu- tai pyydystyshommiin ei silti tarvitse enää ryhtyä. Kalastustarvikkeita myyvät liikkeet myyvät usein myös syöttejä.

Virvelikalastuksessa syöttivalikoima kasvaa hurjasti. Lippa- ja lusikkauistimien sekä vaapun lisäksi pyyntiin voi käydä myös jigillä. Painotettu ja lähellä pohjaa uiva jigiuistin kelpaa syvemmällä uivien kalojen suihin. Jigiin saa vaihdettua monen eri värisiä ja mallisia silikonista valmistettuja syöttejä.

Kalastajien vaappuvalikoima Kyrönjoen rannalla on loputon. Itsekin vaappuja tekevä Uuttu ruiskumaalaa balsasta tekemiään vaappuja monin eri värein ja väriyhdistelmin.

– Esimerkiksi kirjolohi ottaa eri vuodenaikoina kiinni eri väreihin.

Kalastajien upea vaappuvalikoima on vakuuttava.

Kalastaja saa usein olla tyytyväinen Kyrönjoella

Jutustelu ei tunnu tottuneiden kalastajien vavanliikkeitä häiritsevän. Saalista nousee tasaisen tiheään tahtiin.

– Kun kalastaa itse, on sitä oppinut myös arvostamaan. Perheessämme kalaa syövät kaikki, Uuttu kiittelee.

Useimmiten kalaa onkin tarjolla riittävästi, mutta myöntää hän joskus kalakaupassakin käyneensä.

-Sitä paitsi, ne nollareissut tahtovat unohtua, enemmän jää mieliin hyvien saaliiden reissut, kilpakalastaja Rinta-Jaskari huikkaa.

Kyrönjoki tarjoili antiaan tasaiseen tahtiin.

Laituripilkin SM-kullan lisäksi Rinta-Jaskarilla on hyllyssä myös joukkuesarjan mitaleja. Välineistäminen alkaa hänen mukaansa yleensä kilpakalastuksen myötä.

– Tämä on silti yhtä opiskelua. Paremmaksi tässä voi tulla, mutta valmiiksi ei koskaan. Joka päivä voi oppia uutta – tai sitten ei, miehet naurahtavat.

Miesten pyytämät saaliit tulevat pääasiallisesti käyttöön. Ruokakala syödään ja roskakalallekin on ottajia.

– Pienpetopyytäjät ottavat niitä mielellään syöteiksi.

Molemmat miehet ovat kalastaneet niin joilla, järvillä kuin merelläkin.

– Merikalastus on kaikin puolin ja eritysesti varusteiltaan raskaampaa verrattuna jokikalastukseen. Mutta isoja saaliita tulee joestakin.

Merikalastuksen myötä keskustelu poikii uusia termejä kasapäin kalastuksen jokaisella osa-alueella, kilpakalastuksen säännöistä puhumattakaan.

– Ja mehän ei olla puhuttu perhokalastuksesta vielä mitään…

kalastaja
Lakeuden Urheilukalastajat ry:n puheenjohtaja Timo Rinta-Jaskari iloitsee helpottuneista lupakäytännöistä.

Yksi maksu riittää pitkälle

Silakanpyyntiin tarkoitetussa litkassa on monta koukkua, mutta ei syöttejä. Kalaa narrataan litkaa heiluttamalla. Raippaluodon sillalla käy lähialueen ahkerimmat litkaajat.

– Kalastonhoitomaksulla saa kalastaa yhdellä vavalla lähes missä tahansa pois lukien erityislupa-alueet. Litkaaminen, onkiminen ja pilkkiminen kuuluvat jokamiehenoikeuksien piiriin, Timo Rinta-Jaskari toteaa yksinkertaistuneista lupa-asioista.

  • Verkkokalastus ja vetouistelu useammalla vavalla vaativat kalastonhoitomaksun lisäksi kyseisen alueen kalastuskunnan luvan.

Alle 18-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat saavat kalastaa ilman lupaa.

Lupien myynti on viime vuosina lisääntynyt ja tänä vuonna niitä on myyty ennätysmäärä.

Kilpakalastaja ja maajoukkue-edustaja Eija Saarela-Mäkynen heittää mäskiä ja toivoo saalista tyttärelleen Satu Jokipelto-Kiilille.

Kalastaja kiikutettiin ongelta suoraan dopingtestiin

Salakkamäski lentää veteen ja pian alkaa koho nykiä.

Suomen maajoukkueen kilpakalastaja, teuvalainen Eija Saarela-Mäkynen on tyttärensä Satu Jokipelto-Kiilin kanssa tullut Kyrönjoelle harjoittelemaan.

Harjoitus maakunnan vesillä ja kotimaisilla kaloilla on tarpeen, vaikka maajoukkueen kisamatkoilla ei ahvenia tai haukia onkeen osukaan.

-Monni, yellow fish, mutakala, Saarela-Mäkynen listaa ulkomaisia saaliitaan.

Penkat raivattu

Kyrönjoelle, Munakan sillan kupeeseen, ovat Lakeuden Urheilukalastajat ely-keskuksen luvalla raivanneet erinomaisen kisapaikan. Kymmenen metrin välein olevat onkipaikat erottuvat siisteinä aukkoina rantapusikosta.

-Auton saa tässä myös lähelle, joten liioilta kantomatkoilta vältytään, Saarela-Mäkynen sanoo.

Puheelle antaa katetta lähellä oleva ja kalastustarvikkeita täynnä oleva pakettiauto.

Saaliinpunnituksesta dopingtestaukseen

Kilpakalastajat toivovat vielä joskus pääsevänsä olympialaisiin, siksi laji toimii antidopingsääntöjen mukaan.

  • Etelä-Afrikan kisoissa viime vuonna dopingarpa osui Suomen naisjoukkueen kohdalle. Perinteiseen tapaan näyte annettiin valvojan läsnä ollessa, Saarela-Mäkynen muistelee.

Puhdas näyte varmisti joukkueen saavuttaman viidennen sijan.

Maajoukkueen jäsenet valitaan karsintojen kautta. Parhaat tulokset kaksista karsintakisoista kahdesti vuodessa takaavat paikan maajoukkueessa. Joukkueeseen kuuluu viisi onkijaa ja yksi varaonkija. Kapteeni ja taustahenkilöt seuraavat joukkuetta kisoihin.

Saarela-Mäkynen aikoo olla kalastuksessa ja maajoukkueessa mukana niin kauan kuin kykenee. Pari vuotta sitten harrastuksen aloittanut Satu Jokipelto-Kiili on hyvässä vauhdissa äitinsä vanavedessä.

kalastaja
Heidi Pernu kilpakalastaa maajoukkutasolla asti ja opastaa uusia lapsia ja nuoria kalastusharrastuksen pariin Pohjanmaan alueen kalastusohjaajana.

Kilpaonginnan MM-kisoissa Serbiassa

-Viime syksynä kilpaonginnan MM-kisat käytiin Serbiassa. Sitä ennen olen ollut kisoissa Espanjassa, Puolassa ja Portugalissa, Heidi Pernu

Palkkatyönsä ohella hän toimii lasten ja nuorten kalastusohjaajana Pohjanmaan alueella. Palkan maksaa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Pernu kuuluu tällä hetkellä naisten kilpaonginnan maajoukkueeseen ja on edustanut Suomea myös kilpaonginnan yleisen sarjan MM-kisoissa.

Heidi Pernu on kalastusuransa aikana saanut saaliikseen Suomesta noin 20 eri kalalajia.

– Taannoinen nuorille järjestämäni fongauskisa voitettiin 25:llä eri lajilla.

– Itse en ole isojen kalojen perään, kunhan saalista vain tulee, Pernu toteaa.

Kalastusharrastus kasvattaa suosiotaan myös nuorten parissa

Lakeuden Urheilukalastajat ry:ssä on jäseniä lähes 300 ja 40 niistä on nuorisojäseniä. Nuorten kerhotoimintaan osallistuu tällä hetkellä enemmän poikia kuin tyttöjä. Kalastuksen lisäksi kerhoilloissa opitaan kaloista ja kalastuksesta monipuolisesti.

– Me muun muassa opettelemme tunnistamaan kalalajeja, käymme kalassa ja askartelemme kalastusvälineitä, Pernu kertoo.

– Joillekin nuorille on tärkeää vain se, että joku lähtee mukaan kalaan.

Pohjanmaalla kalastusleirejä järjestetään vuosittain kaksi.

  • Osallistujamäärä on rajattu 15-20 henkilöön ja ne ovat olleet joka kerta täynnä.

Pernu iloitsee, että osa nykyisistä kerholaisista on ollut mukana alusta eli vuodesta 2016 lähtien.

Lakeuden Urheilukalastajat ry

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
5/5 - (6 votes)
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
harrastuskalastus kalastus onginta vapakalastus vapaonginta

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset