Article image
Vuonna 1939 valmistuneessa talossa hyödynnettiin 1920-luvulla paikalla olleen talon rakenteita. Vuoden 2022 keväällä pohjalaistalo aloitti taas uuden elämän.
17.11.2022
Koti ja asuminen

Kaikki meni suunnitelmien mukaan

Teksti Hannele Norja
Kuvat Jenna Koivisto

Komea pohjalaistalo Koskela oli ollut tyhjillään lähes kaksi vuosikymmentä. Kunnostusurakka alkoi talon nostolla.

Se, että pohjalaistalon toinen pääty oli painunut kymmenkunta senttiä toista päätä alemmaksi, lienee savisen maan ja korkean pohjaveden syytä.

– Remontin alkajaisiksi koko taloa suoristettiin ja nostettiin puoli metriä, tehtiin salaojat ja valettiin anturat, Riikka Koskela sanoo.

Tuvan nurkassa olleen vanhan vesipisteen kohdalta vain kaksi alinta hirttä jouduttiin uusimaan. Nyt rakennus lepää taas alkuperäisen luonnonkivijalan päällä.

– Talossa on viimeisenä asunut isäni setä ja turhia remontteja tähän ei oltu ikinä tehty. Peräkammareita ja yläkertaa hän ei edes käyttänyt, Koskela toteaa.

Talon sisätilaan oli rakennettu suihku, sauna ja vessa hieman ennen talon tyhjilleen jäämistä. Märkätilojen perustuksena oli maavarainen laatta hiekan päällä, minkä takia lattia oli painunut.

– Kosteat tilat olisi joka tapauksessa pitänyt uusia.

Pohjalaistalo on aina ollut Koskelan suvun omistuksessa.

Kiinnostusta kursseille asti

Talon remontoinnissa Koskela ja puolisonsa Ville Rintala turvautuivat ammattilaisten apuun.

– Kesällä 2019 tehtiin perustukset ja muuttamaan pääsimme tämän vuoden keväällä, Koskela muistelee.

Vaikka pariskunta on kiinnostunut vanhoista rakennuksista, ei omat työt ja pienet lapset antaneet mahdollisuutta hoitaa remontointia omin voimin. Aikaakin olisi kulunut monin verroin enemmän.

– Me teimme lähinnä avustavia töitä ja pintakäsittelimme muun muassa ovia. Ville korjasi ja entisöi ikkunoita. Hän kävi Pohjalaisen Rakennusperintöyhdistyksen ikkunoiden kunnostuskurssin, Koskela lisää.

Yhdessä pariskunta on osallistunut muillekin pohjalaistaloja käsitteleville kursseille.

Riikka Koskela ja Ville Rintala asuvat lastensa Essin ja Meerin kanssa täysin uudistetussa pohjalaistalossa.

Koskela sai uuden huonejärjestyksen

Purkamisen yhteydessä tuvan vanha lankkulattia numeroitiin. Lankuista löytyi myös aikaisempia numerointeja.

– Nyt ne odottavat oletettavasti kolmatta asennusta talon yläkerrassa. Jossain vaiheessa lapset saavat sinne omat huoneensa, Koskela sanoo.

Tuulettuva alapohja sai jatkeekseen puukuitueristeen. Ulkoseiniin asennettiin tuulensuojalevyt molemmin puolin.

Alkuperäisen, kaksiovisen kylmän kuistin tilalle rakennettiin kokonaan uusi, yksiovien ja alkuperäistä suurempi kuisti, johon talon märkätilat rakennettiin. Myös räystäitä levennettiin, joten olemassa ollut kohtuullisen hyväkuntoinen, mutta kunnostamista vaatinut peltikatto päätettiin vaihtaa ja aluslaudoitukset uusia.

Alkuperäiseen ja tyypilliseen pohjalaistalon pohjaratkaisuun perhe on tyytyväinen.

– Luovuimme ajatuksesta päädyn tupakeittiöstä, joten keittiö rakennettiin niin sanottuun välihuoneeseen.

Maalämmöllä ja takalla lämpiävässä talossa perheellä on käytössä nyt noin 100 neliötä.

– Sauna meillä on ulkorakennuksessa, Koskela sanoo.

Remontin yhteydessä hirrestä löytyi vanha kirjoitus sekä rahakätkö tapetin alta.
Riikka Koskela
Alkuperäisiä tapetteja löytyi tuvan lattian alta. Ne Riikka Koskela on koonnut leikekirjaan.

Aina löytyy jotain…

Purkutöiden yhteydessä Riikka Koskelan iho meni ainakin kerran kananlihalle. Silloin, kun vuonna 1939 valmistuneen talon yläkerran hirrestä, sisäkaton alta, löytyi lyijykynällä kirjoitettu teksti: sota on alkanut. Teksti löytyi itsenäisyyspäivän aattona.

Toisen löydön, paikalla olleen edeltävän talon alkuperäisiä tapetteja, Koskela teki tuvan lattian alta. Niiden tyylin perusteella hän valitsi nyt seinillä olevat tapetit. Käsinmaalattua sapluunatapettia paljastui myös yhdestä yläkerran huoneen hirsiseinästä. Tapetit Koskela on tallentanut leikekirjaan.

Koskelan isoisä oli aikoinaan kertonut taloon kätkemästään pienestä rahakätköstä. Se myös löytyi sieltä mihin paapa sen oli piilottanut. Tapettien alta paljastui 20 markan seteli naulattuna hirteen kiinni sekä pieni viesti vuodelta 1947.

Lämmitys aikaansa edellä

Sota-aikana oli vaikea löytää työmiehiä talonrakentamiseen. Siitä huolimatta taloon saatiin rakennettua tuolle ajalle hyvin moderni vesikiertolämmitys pattereineen.

-Talossa oli vain yksi tulisija, Porin valu Hiillos 2 -liesikattila. Se olikin täysin puhkipoltettu, Koskela sanoo.

Myös kaikki ruoka tehtiin tuolla yhdellä tulisijalla. Koskela kertoo puhdistaneensa tuvan katosta melkoisen kerroksen savuja ja rasvoja.

-Kaikki, mitä keitettäessä ja tulenteossa tuolloin syntyi, oli jäänyt sisälle.

Enklaavi

tarkoittaa hallinnollista aluetta tai sen osaa, joka on kokonaan tai suurimmaksi osaksi toisen vastaavan hallinnollisen alueen ympäröimä.

Koskelan sukutalo sijaitsee enklaavialueella parinkymmenen muun Koskelankylän talon kanssa.

Lapualla asuvat nurmolaiset

Seinäjokelaisten Riikka Koskelan ja Ville Rintalan perheen koti on Lapuan Koskelankylässä.

-Ja me olemme nurmolaisia, Koskela naurahtaa.

Lapuan Koskelankylälle rakennetut ja Nurmon puoleiset talot siirrettiin 1700-luvulla kuulumaan Nurmon seurakuntaan.

-Näin saatiin kirkollisveron maksajia myös Nurmon seurakuntaan, Koskela sanoo.

Kun kunnan rajat vielä myöhemmin tarkentuivat, jäi Koskelankylän kymmenkunta taloa Lapuan alueelle, enklaaviksi. Väki siellä oli nurmolaisia.

Viime vuonna Maanmittauslaitos esitti näiden enklaavien asumattomien kiinteistöjen ja peltojen siirtoa Lapualle. Itsensä koko ikänsä nurmolaiseksi tuntenut Riikka Koskela ei ajatukselle lämmennyt – kuten ei moni muukaan tuolla enklaavialueella asuva.

-Valituskirjeeni meni läpi, kun remontin jo ollessa käynnissä, siirsin osoitteeni ja kirjani silloisen Törnävällä sijaitsevan kotimme sijaan jo tänne Koskelankylään, Koskela muistelee.

Mitään haittaa enklaavialueella asumisesta Koskela ei ole ikinä huomannut olevan.

-Siitä on ollut pikemminkin hyötyä. Nyt tiedän ja tunnen lapualaisia ja Lapuaa paremmin. Asuin 10-vuotiaaksi asti tässä kylällä ja kaikki muut kylän lapset olivat lapualaisia. Vietimme paljon aikaa keskenämme muun muassa purkkista pelaten, Koskela muistelee.

Veden Koskela kertoo talouteensa tulevan Seinäjoelta. Viemäri menee Lapuan puolelle.

Katso Riikka Koskelan kaursellikuvat talon remontista.
Karusellikuvat: Riikka Koskela.

Seinäjoella on enklaaveja kolmella alueella

Seinäjoen kaupungin kartastoinsinööri Seija Perasto kertoo kaupungilla olevan enklaaveja kolmella alueella.

Lapuan Koskelankyläntien varrella on muutamana erillisenä alueena enklaavikiinteistöjä noin 20 kpl.

Toisessa, Alavuden Timanttimaan enklaavissa, kiinteistöjä on kolme. Lisäksi Haukinevan turvetuotantoalueella on yksi enklaavikiinteistö.

Vastaavasti Seinäjoen alueella Tokerotien varrella on yksi Kurikan kaupunkiin kuuluva kiinteistö.

Kunnat haluttaisiin yhtenäisiksi

Muutamasta kiinteistöstä tai jopa alle hehtaarin kokoisesta palstasta koostuvia enklaaveja on Suomessa satoja.

Suurin, noin 2 000 hehtaarin enklaavi, sijaitsee Oulun suunnalla. Myös pienempiä enklaaveja on Suomessa eniten Pohjois-Pohjanmaan alueella.

-Enklaavin koko saattaa olla jopa muutama aari, Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinööri Janne-Ville Kinnunen

Maanmittauslaitos on pyrkinyt vähentämään enklaaveja määrätietoisesti. Nyt, parin vuoden aktiivisen työn jälkeen, alkuperäisistä tuhansista on jäljellä vielä joitain satoja.

-Käytännössä kaikki sellaiset on poistettu, mitä pystymme omalla päätöksellämme tekemään, Kinnunen sanoo.

Kuntasiirto enklaaville voidaan tehdä Maanmittauslaitoksen päätöksellä, jos sen pinta-ala on alle 2 hehtaaria tai siellä ei ole asutusta.

Koskelankylä muistissa

Nurmon Koskelankylän enklaavin Kinnunen muistaa jo lehtiuutisesta parinkymmenen vuoden takaa opiskeluajoiltaan.

-Tapaus tuli eteen uudestaan parisen vuotta sitten, kun Maanmittauslaitos olisi halunnut siirtää tuon alueen Lapualle, Kinnunen toteaa.

Halukkuutta alueen asukkailta ei siirtoon löytynyt riittävästi, joten enklaavi jäi ennalleen.

Maanmittauslaitoksen tahtotila on, että kuntien alueet saataisiin yhtenäisiksi.

-Ongelmia enklaaveista saattaa tulla, koska luvat ja muut viranomaisasiat käsitellään kuntarajojen mukaan, Kinnunen sanoo.

Yleisesti enklaavit ovat syntyneet tilan omistaessa maata kaukana varsinaisesta päätilasta.

-Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla ne ovat toisen kunnan puolella olevia suopalstoja tai vastaavia alueita.

Suomen suurimmat enklaavit:

  • Enonkoski, Savonlinnan kaupunki
  • Kauniainen, Espoon kaupunki
  • Pahkakoski, Oulun kaupunki
  • Vähäkyrö, Vaasan kaupunki

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
4.8/5 - (13 votes)
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
enklaavi enklaavialue lapua nurmo pohjalaistalo Seinäjoki

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Kaikki videot

Uusimmat podcastit

Kaikki podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset