Article image
Perikunta halusi, että talo päätyisi ihmisille, jotka pitäisivät siitä huolta, ja laittaisivat sen sellaiseen kuntoon kuin se on aikanaan ollut. Juuri niin Leena ja Jukka-Pekka Rissa nyt tekevät.
27.10.2022
Koti ja asuminen

Antaa talon rauhassa kertoa mitä se tarvitsee

Teksti: Hannele Norja
Kuvat: Jenna Koivisto

Talon syväkellari oli valmistuessaan Lapuan ensimmäinen. Sitä käytiin ihailemassa ja ihmettelemässä paikan päällä.

1800-luvun loppupuolella valmistuneen talon omistajaluettelossa vilisee nimiä. Ennen talon viimeisintä emäntää, Aune Setälää, listalta löytyy mm. Sippola, Hautamäki, Viitala, Lahdensuo, Annala… Onpa Vihtori Kosolakin omistanut tuon Lapuan Rantamäellä olevan kaksifooninkisen jonkin aikaa.

Leena Rissa Lapua
Kiireellisyys määrittää remonttijärjestystä. Samoin se, mitä taloon sopivaa ja ekologista materiaalia on edullisesti saatavilla.

Leena ja Jukka-Pekka Rissa ostivat talon kolmisen vuotta sitten Setälän perikunnalta. Sen jälkeen talon remontti on edennyt vapaalla aikataululla, mutta määrätietoisesti kohti valmista kotia.

Muistokuusi vartioi taloa

Pariskunta ilmoitti aikanaan paikallisen marketin ilmoitustaululla halustaan ostaa Lapualta vanhan pihapiirin.

– Olimme jo lähes unohtaneet koko asian, kunnes saimme puhelinsoiton, Jukka-Pekka Rissa muistelee.

Jukka-Pekka Rissa Rissan talo Lapua

Perikunta halusi, että talo päätyisi ihmisille, jotka pitäisivät siitä huolta, ja laittaisivat sen sellaiseen kuntoon kuin se on aikanaan ollut.

Katso karusellikuvat talon pihapiiristä!

Kun Kauhavalla asunut Rissan perhe tuli katsomaan myyntikohdetta, syntyi ostopäätös lähes saman tien. Ja siitä lähtien Leena Rissa on pyrkinyt selvittämään myös talon historiaa.

– Osin tietoja on löytynyt hyvin, mutta osaa olemme joutuneet hahmottamaan henkikirjojen pohjalta. Niistä selviää talossa olleen asukkaita jo vuonna 1882.

Leena Rissa

Päärakennuksen lisäksi tontilla on navetta, sauna, talli, heinälato, vilja-aitta, puulato ja lisäaitta.

– Pihapiiri on säilynyt samanlaisena alusta asti, Jukka-Pekka Rissa sanoo.

Päärakennuksen päädyllä seisoo kaksi vanhaa jykevää kuusta. Toisen kyljessä oleva kyltti kertoo sen istutetun ensin Matti Setälän sankarihaudalle. Kun haudalle saatiin risti, siirrettiin kuusi kotitalon viereen.

Matti Setälä sankarivainajan muistomerkki, muistokuusi Lapua

Yksityiskohtia mietitään

Rissat ovat entisöineet taloa perinteitä kunnioittaen. Lattiassa on mm. puukuitueristeet ja tapetit on kiinnitetty sanomalehtipohjalle vehnäjauholiisterillä.

Vettä ei sisälle rakennukseen vielä tule, sähkötkin tällä hetkellä vain tupaan. Talon lämmitysmuoto on vielä mietinnässä. Siihen asti pidetään tulta takoissa ja pystymuurissa. Katso karusellikuvat!

Remonttijärjestystä määrittää kiireellisyys. Talon kuistista tuli vesi läpi, joten se uusittiin heti ensimmäisenä. Päärakennukseen on tehty ylä- ja alapohjaremontteja.

Vettä ei sisälle rakennukseen vielä tule, sähkötkin tällä hetkellä vain tupaan. Talon lämmitysmuoto on vielä mietinnässä. Siihen asti pidetään tulta takoissa ja pystymuurissa. Katso karusellikuvat talon sisältä!

– Kunnostimme myös talon tulisijoja. Kamarin nurkkaan palautimme alkuperäisen mallin mukaisen takan. Edellisen, puuhellan, edessä olevat vanhat lankut olivat hiiltyneet, joten uusi takka on nyt turvallisempi käyttää, Leena Rissa sanoo.

Myös hirsinavetan takaseinä sekä tallin ja saunan ikkunat ovat vaatineet korjausta ensimmäisten joukossa.

Puolitoistavuotias Tessa on päässyt saunanikkunoiden kittauspuuhiin. Pellavaöljykitin päälle tulee pellavaöljymaali. Myös Nikolai, 15, Ilja, 13, Miska, 11, Meimi, 9, Aatos, 7, ja Ukko-Pekka, 3, osallistuvat remontointiin. Katso karusellikuvat!

Vaikka talon ikkunat ovat noin 140 vuotta vanhoja, puuosia ei ole Leena Rissan mukaan tarvinnut uusia nimeksikään. Päälle päin näyttäneet ikkunat ovat puhdistuksen jälkeen olleet yllättävän hyvässä kunnossa ja vaatineet lähinnä huoltotoimenpiteitä.

Vanhassa Paukussa olleet kaari-ikkunat pariskunta osti Torista. Katso karusellikuvat!

Aikanaan talon erikoisuutena olleeseen maakellariin pääsee nyt vain tupakeittiön lattialuukun kautta. Kulku ulkoapäin oli tukittu jo ennen kuin rakennus siirtyi Rissojen omistukseen.

Aikataulua kodin valmistumiselle Rissoilla ei ole.

– Mietimme kaikkia yksityiskohtia kauan, niin ei tule tehtyä typeryyksiä. Ennen remontin aloitusta kannattaa talossa asua jonkin aikaa. Tuohon kuulemaansa viisauteen Leena Rissa uskoo.

Silloin pystyy selvemmin näkemään sen, mikä on tärkeää, eikä korjaukset mene yli tai ali. Pitää antaa talon kertoa mitä se tarvitsee.

– Vanha talo on meillä vain hetken. Meidän tulee pitää huoli, että tarina ei lopu omalle kohdalle tai omista toimista johtuen, Leena Rissa lisää.

korkoossänky pohjalaistalo kerrossänky

Satavuotias kangas verhoaa

Niin tekstiileissä kuin muussakin remontoinnissa Leena ja Jukka-Pekka Rissa ovat pyrkineet kunnioittamaan talon alkuperää ja sen alkuperäisiä värisävyjä.

– 1800-luvun lopulla käytettiin tummia sävyjä. Niitä vaalensi vuosisadan vaihteessa alkanut jugend-aika.

Tekstiilitaiteilijana Leena Rissa on kerännyt rakennuksen tapeteista näytekansion. Uudet tapetit ovat mukailleet mahdollisimman pitkälle alkuperäisiä.

– Kansio auttaa myös tulevia polvia hahmottamaan rakennuksen alkuperää.

vanhat tapetit kansiossaTalon tekstiilit, ryijyt, koristetyynyt, matot ja peitteet, ovat pitkälti vanhaa perua. Vanhalla mallilla toteutettua kerrossänkyä verhoaa noin satavuotias, mutta uudenveroinen kangas. Sen Leena Rissa löysi Kauhavan Ylikylästä.

– Vähän hirvitti leikata noin vanhaa kangasta, Rissa myöntää.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy
korkoossänky Lenna Rissa
Alakerran kamarin sängyn Leena Rissa teki pitkästä puutavarasta. Mallia hän otti vanhoista sängyistä.

Viitalan talon vaiheita

Leena Rissa on kerännyt tietoja talon vaiheista ja asukkaista monista eri lähteistä. Aukkoja hän tietää niissä olevan. Rissa toivoo tietojen aikaa myöden täydentyvän.

Mahdollisia lisätietoja voi lähettää osoitteeseen: rissaleena@gmail.com.

  • Ensimmäinen merkintä talon asukkaista löytyy henkikirjoista vuodelta 1882.
  • 1838 talossa asui Esa Erkinpoika Viitala ja Maria Jaakontytär Viitala.
  • 1860 talossa asui tytär Susanna Viitala puolisonsa Fredrik Fredrikinpoika Viitalan kanssa.
  • 1881 talossa asui Esa Viitala puolisonsa Hilma Maria Viitalan kanssa.
  • 28.4.1910 Esa ja Hilma Viitala saivat talon omistukseensa.
  • 6.2.1912 Esa Viitala ilmoittaa lehti-ilmoituksella myyneensä talon Vihtori Kosolalle. Hintaa ei kerrota.
Esa Viitala ja Vihtori Kosola talokauppa
  • Esa Viitala ilmoittaa myyvänsä julkisella vapaaehtoisella huutokaupalla karjan, hevoset ja kaiken irtaimiston.
Esa Viitala kuulutus julkisesta vapaaehtoisesta huutokaupasta lehdessä
  • 23.11.1900 Esaias Erkinpoika myy puolet talosta Jaakko Matinpoika Sippolalle (Vuori).
  • Jaakko myy talon Juho Hautamäelle.
  • 1914 Esan osuus Yrjö Sippolan perheelle.
  • Sippolan perhe asuu Viitalassa 1920 saakka.
  • 1914 talon omistaja on maanviljelijä Oskari Lahdensuo. Talossa asuu entinen talollinen Esa Viitala, Hilma Viitala ja eläkeläinen Esaias Erkinpoika sekä Liisa.
  • 1915 talon toinen puolikas on Esaisa (Esa) Fredrikinpojalla.
  • 1918 talon omistaa Juho Antinpoika Haapoja.
  • Talo jaetaan Oskari Lahdensuon omistuksen jälkeen kuuteen osaan.
  • Juho Haapojan omistama talo myydään maineen ja metsineen sellaisessa kunnossa kuin se on 18.8.1918 Juho ja Kaarina Annalalle 75 000 markan kauppahinnalla.
Joho Haapoja talon kauppakirja Lapua vuodelta 1918

Pakkohuutokaupattu kaappi palasi takaisin

Myyjä sai omistajavaihdoksen myötä Rissojen luvalla jättää taloon kaiken mitä eivät halunneet tai voineet pois viedä.

– Kaikki, mitä tänne jäi, kuului myyjän mielestä taloon. Kalusteita jäi aika paljon, Leena Rissa sanoo.

Omia kalustelöytöjä hän on tehnyt netin roskalavaa myöten.

– Kamarin 1700-luvulta peräisin oleva kaappi ehti sieltä jo kertaalleen hävitä, mutta ilmestyi lavalle uudelleen. Nyt Rissa on tehnyt aikaisemmin hankkimastaan viilikaapista sille yläkaapin.

Kun talon ammoisen tyttären perikunta tyhjäsi lähistöllä olevaa asumattomaksi jäänyttä taloa, sai Leena Rissa viestin.

– Haaviin tarttui tuolloin ruokakalusto ja penkki, jotka olivat täältä lähtöisin.

Niin ikään saman suvun, ja toisen talon tyhjäyksen yhteydessä, Rissojen hoteisiin löysi tiensä vanha kaappi. Perimätieto kaapin kohtalosta on jo katkennut, mutta suku oletti kaapin päätyneen heille aikanaan pakkohuutokaupan kautta.

– Kun laatikon pohjasta löytyi teksti Esa Viitala, tiesin kaapin palanneen alkuperäiseen kotiinsa, Leena Rissa toteaa.

Rissa haluaa, että kalusteita myöten talon sisä- ja ulkopuoli vastaavat toisiaan.

– Kaikille se ei sovi, mutta minä asuisin mielelläni museossa, hän naurahtaa.

Jukka-Pekka ja Leena Rissa, Rissan talo, Lapua
Leena Rissa kertoo asuvansa mielellään museossa. Kuvassa myös puoliso Jukka-Pekka sekä Tessa-vauva.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
4.2/5 - (25 votes)

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Kaikki videot

Uusimmat podcastit

Kaikki podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset