Leivänmuruja ei saa enää antaa
1800-luvun lopulla Suomessa alkanut lintujen talviruokinta on vuosisatojen vaihtuessa muuttunut vain vähän.
Pikkulintujen suojeleminen sai alkunsa Zacharias Topeliuksen vuonna 1870 perustamasta Kevätyhdistyksestä. Tarkoitus oli saada koululaiset rakentamaan lintulautoja ja -pönttöjä.
– Tarkoitus oli myös kristilliseen ihmiskuvaan liittyen opettaa lapsia auttamaan sekä luojanluomia että pienimpiään, Helsingin yliopiston tutkija Heta Lähdesmäki sanoo.
– Lintuja tuli kohdella hyvin, ei rääkätä.
Hänen mukaansa samat, 1800-luvulla alkaneet periaatteet pätevät tänäkin päivänä: halu auttaa lintuja selviämään kylmästä talvesta.
– Jo 1800-luvulla tiedettiin, että pikkulinnut ovat hyödyllisiä niin maanviljelijöille kuin puutarhureille. Nykyään ajatellaan samoin, Lähdesmäki lisää.
Lue myös
Lintujen talviruokinta muuttui koko kansan harrastukseksi
Ruokinnan alkuaikoina linnuille tuli ohjeiden mukaan antaa talia, hampunsiemeniä, jyviä ja leivänmuruja. Jouluksi valikoimaan saatettiin lisätä kauralyhde.
– Leivänmuruja lukuun ottamatta samoja ohjeita alan asiantuntijat antavat edelleen ruokkijoille, Lähdesmäki sanoo.
Elintason noustessa 1900-luvulla myös lintujen ruokavalio monipuolistui. Tarjolle suositeltiin voinokaretta, silavaa, auringonkukan- ja pellavansiemeniä.
– 1960-luvulla alettiin puhua suolattomuuden tärkeydestä lintujen ruokinnassa.
Lintujen ruokinta nähtiin edelleen tärkeänä osana lasten kasvatustyötä. Vähävaraisen työväenluokankin tuli kasvattaa lapsia antamaan vähästään heikoimmille.
– 1900-luvun edetessä ruokinta alkoi muuttua aikuisten ja koko kansan harrastukseksi, Lähdesmäki toteaa.
Vastuuta aletaan korostaa
1900-luvun lopulla alkoi keskustelu ruokintapaikoilla mahdollisesti leviävistä taudeista. Kaupunkeihin saatettiin asettaa myös ruokintakieltoja.
– Vastuuta ruokinnasta alettiin yleisesti korostaa.
Mahdollisista haitoista huolimatta ihmiset haluavat Lähdesmäen mukaan edelleen antaa omistaan linnuille.
– Vaikka ruokkiminen ei ole kaikkien mielestä hyvä asia, pikkulintuja halutaan auttaa ja tarkkailla.
Kuinka sinä ruokit lintuja?
– Rottien yhteydessä puhutaan usein myös lintujen ruokinnasta, Heta Lähdesmäki
Aikaisempien ruokintakyselyjen yhteydessä ei ole kartoitettu minkälaisilla menetelmillä tai laitteilla lintuja ruokitaan.
Koska lintuja ruokitaan kaikkialla Suomessa, niin maalla kuin kaupungeissa, kaikki vastaukset ovat Lähdesmäen mukaan tervetulleita.
– Ei sen tarvitse olla mitään ihmeellistä. Kuvatkin ovat meille tervetulleita. Toivomme nimenomaan kuvia ruokinnasta.
Jo ruokinnan alkuajoista lähtien lehdistä löytyy kuvia eri lintulautamalleista. Lähdesmäen mukaan mallit ovat säilyneet hyvin samanlaisina tähän päivään asti.
– Meneillään olevassa kyselyssä meitä kiinnostaa minkälaisia mahdollisia omia virityksiä ruokkijat lintulautoihin tekevät ja millä tavoin mahdollisilta ei toivotuilta vierailta pyritään estämään ruokintapaikalle pääsy, Lähdesmäki sanoo.
Kysely osoitteessa redcap.link/linturuokinta jatkuu 15.4.2023 asti.
Tiaiset suosikkeja
Tutkimusten mukaan punatulkun lisäksi lintulaudan suosikkivieraita ovat kaikki tiaiset. Myös harvinaisten lajien vierailut ihastuttavat ruokkijoita. Varpusten suhteen ovat mielipiteet olleet ristiriitaisia. Nyt, isoissa parvissa liikkuvat ja harvinaisiksi käyneet varpuset ovat muuttuneet pienen suosionotkahduksen jälkeen taas toivotuiksi vieraiksi.
1950-luvulla Helsingissä haluttiin ruokkia puluja, mutta samalla ne alettiin nähdä myös haitallisena terveysriskinä. Kaupunki alkoikin kieltää pulujen ruokkimista. Niitä samalla sekä hävitettiin että niiden läsnäoloa puolustettiin.
Yhtä lailla eivät muutkaan isot linnut, varikset, harakat tai naakat, ole saaneet ruokintapaikoilla suopeaa vastaanottoa.
