Asunnon osakekirja muuttuu digitaaliseksi
Mikäli asunnosta tehdään kauppa, eikä edellinen omistaja ole hakenut sähköistä omistajamerkintää osakeluettelon siirron jälkeen, uuden omistajan tulee hakea tätä kahden kuukauden sisällä kaupasta.
Taloyhtiöt ovat hiljalleen siirtymässä Maanmittauslaitoksen ylläpitämään sähköiseen huoneistotietojärjestelmään, joka otettiin käyttöön vuonna 2019. Järjestelmään on tarkoitus koota tiedot osakehuoneistojen omistuksista, panttauksista ja rajoituksista. Samalla järjestelmä korvaa paperiset osakekirjat.
Huoneistotietojärjestelmä korvaa paperiset osakekirjat
Maanmittauslaitoksen kirjaamislakimies Miika Kekola kertoo, että huoneistotietojärjestelmä korvaa paperiset osakekirjat ja taloyhtiöiden ylläpitämät osakeluettelot. Osakekirjojen muutos sähköiseksi vaikuttaa moneen: niin osakkeenomistajiin, isännöitsijöihin kuin pankkeihin ja kiinteistönvälittäjiinkin.
– Suomessa on tällä hetkellä jopa noin 2,5 miljoonaa asunto-osakkeenomistajaa, 1,5 miljoonaa asuinhuoneistoa ja 90 000 asunto-osakeyhtiötä, Kekola luettelee.
Tietojen siirtyminen yhteen paikkaan lisää Kekolan mukaan selkeyttä, mutta myös turvallisuutta. Viranomaisen ylläpitämälle rekisterille taataan julkinen luotettavuus.
Muutos lähti käyntiin tarpeesta
Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy digitalisaation myötä, ja näin myös tarve sähköiselle asunto-osakejärjestelmälle on kasvanut.
– Ensimmäisen kerran sähköisestä asunto-osakerekisteristä on keskusteltu jo noin 20 vuotta sitten, Kekola mainitsee.
Paperinen osakekirja on koettu epäkäytännölliseksi, sillä esimerkiksi asuntokaupassa se aiheuttaa kustannuksia ja viivettä, kun osakekirjaa siirretään paikasta toiseen. Huoneistotietojärjestelmän avulla helpotetaan tietojen löytymistä ja asioiden hoitamista.
Lakean Etelä-Suomen isännöitsijä Juha Tornberg kertoo, että siirto on lähtenyt käyntiin hyvin:
Monet taloyhtiöt ovatkin jo siirtyneet järjestelmään, ja harjoittelun jälkeen siirto on onnistunut näppärästi.
Siirtyminen vuoden 2023 loppuun mennessä
Osakeluettelon siirrosta ja sen ajankohdasta päättää taloyhtiön hallitus. Tämän jälkeen toteutetaan osakeluettelon siirto, jonka voi tehdä taloyhtiön hallituksen lisäksi isännöitsijä. Isännöitsijä Tornbergin mukaan siirrossa tärkeää on huomioida, että tiedot asunnoista ovat ajan tasalla.
Mikäli siirto tehdään vuoden 2023 loppuun mennessä, on se maksutonta. Taloyhtiön tulee tiedottaa omistajia, kun osakeluettelo on siirretty.
– Siirto järjestelmään onnistuu osakehuoneistorekisteri.fi-sivulla. Sieltä löytyy ohjeita ja myös tukipalvelu mahdollisia kysymyksiä varten, Kekola tähdentää.
Mikäli asunto-osakeyhtiö on perustettu 1.1.2019 jälkeen, kuuluu se suoraan huoneistotietojärjestelmään.
Osakkeenomistajan kannattaa rekisteröidä omistuksena pikimmiten
Toisessa vaiheessa, kun taloyhtiö on siirtynyt huoneistotietojärjestelmän piiriin, osakkeenomistajan tulee hakea omistuksensa rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta. Omistuksen rekisteröintihakemus maksaa 60 euroa.
Omistaja täyttää hakemuksen ja toimittaa paperisen osakekirjan mitätöitäväksi Maanmittauslaitokselle hakemuksen yhteydessä, Kekola neuvoo.
Vaikka osakkeenomistajalla on siirron jälkeen 10 vuotta aikaa hakea sähköistä omistajamerkintää, kannattaa se tehdä pikimmiten, ettei asia unohdu, hän jatkaa.
Osakekirjan omistajan tulee huomioida nämä poikkeukset
- Mikäli asunnosta tehdään kauppa, eikä edellinen omistaja ole hakenut sähköistä omistajamerkintää osakeluettelon siirron jälkeen, uuden omistajan tulee hakea tätä kahden kuukauden sisällä kaupasta, Kekola muistuttaa.
- Maanmittauslaitoksen sivuilta löytyy asiointiapuri, joka tarjoaa ohjeita erilaisiin tilanteisiin. Mikäli paperinen osakekirja on kadonnut tai tuhoutunut, siitä ei tarvitse kantaa huolta. Näissä tapauksissa omistajan tulee hakea sen kuolettamista käräjäoikeudelta.
- Mikäli osakekirjan kuolettamista on haettu ennen kuin osakeluettelo on siirretty, on taloyhtiön annettava kuoletetun osakekirjan tilalle uusi.
- Jos kuolettamista on haettu vasta osakeluettelon siirron jälkeen, ei uutta osakekirjaa tarvitse enää painattaa, Kekola selventää.
