Article image
Talenomin Alajärven-Seinäjoen toimistossa on työntekijöitä tusina, Vimpelin–Lappajärven toimistossa kymmenen. Koronan takia ollaan pitkälti etätöissä. Alajärven toimistolla kuvauspäivänä olivat Terhi Kotipelto (vas), Anne Polvi, Riitta Kantola ja Minna Sadeharju.
Kaupallinen yhteistyö

29.10.2020
Työelämä ja yrittäjyys

Paikallista palvelua ison talon erikoisosaamisella

Teksti: Minna Saloranta
Kuvat: Matti Hautalahti

Tilitoimisto Talenom elää mukana alueensa elinkeinoelämän sykkeessä. Yritys on ketju, mutta paikallisissa yksiköissä asiakkaita palvelevat paikalliset, tutut kasvot, jotka haluavat tehdä työtään lähellä asiakasta – ja asiakkaita myös konkreettisesti tavaten palveluiden sähköistymisestä huolimatta.

Monet asiakkuudet juontavat juurensa vuosien päähän. Taustalla on kolme pitkäaikaista tilitoimistoa Alajärvellä, Lappajärvellä ja Vimpelissä. Niiden nimikyltti vaihtui muutamia vuosia sitten Talenomiin yrityskauppojen myötä.

Tuttu kirjanpitäjä on yrittäjän luottokumppani

Pitkä historia näkyy Alajärven– Seinäjoen toimistojen palvelupäällikkö Terhi Kotipellon ja Vimpelin– Lappajärven toimistojen palvelupäällikkö Minna Sadeharjun mukaan asiakassuhteissa. Tuttu kirjanpitäjä on yrittäjän luottohenkilö, jonka kanssa hoidetaan asiat kuntoon ja pystytään puhumaan myös muista yrityksen asioista.

Esimerkiksi orastava ajatus laajentamisesta saatetaan sanoa ensimmäistä kertaa ääneen tilitoimistossa, ehkäpä saatesanoin ”En mää oo tästä vielä emännällekään puhunut”.
Kirjanpitäjä on turvallinen kaveri ajatusten pallotteluun. Hän osaa esittää oikeita kysymyksiä pohdittavaksi ja ottaa asioihin kantaa talouden asiantuntijana.

– Päätehtävämme on auttaa yrittäjää menestymään ja olla tukena yrityksen arjessa, painottaa Sadeharju.

sähköinen taloushallinto on tuttua Talenomin kirjanpitäjille
Minna Sadeharju (vas) luotsaa Talenomin Vimpelin– Lappajärven toimistoa, Terhi Kotipelto Alajärven– Seinäjoen toimistoa.

Mistä jatkajia hyville yrityksille?

Kotipelto ja Sadeharju kehuvat Järvi-Pohjanmaata loistavaksi paikaksi asua, elää, yrittää ja harrastaa.

– Se huolettaa, että alueen yrittäjäkunta ikääntyy, eikä jatkajia tahdo löytyä. Miten löytyisi keinoja, että jatkajaa etsivät yrittäjät ja yritystoiminnasta kiinnostuneet nuoremmat kohtaisivat? Tässä olisi vakava yhteisen mietinnän paikka, he pohtivat.

– Jatkajaa etsivissä yrityksissä olisi saumaa myös paluumuuttajille, sanoo Kotipelto.

Muutoksista tietoa etupainotteisesti

Se, että tilitoimisto on osa isompaa taloa, tuo monia käytännön hyötyjä.

– Alan muutoksia seurataan tarkasti, ja niistä annetaan tietoa ja koulutusta kaikille nopeasti. Esimerkiksi koronakriisin alkaessa meillä oli todella nopeasti valmiudet opastaa asiakkaitamme koronatukien hakemisessa. Pystymme myös kertomaan asiakkaillemme etupainotteisesti tulevista muutoksista, Sadeharju ja Kotipelto listaavat.

Iso talo tarkoittaa myös laajaa osaamista ja erikoisasiantuntijoita, esimerkiksi lakimiehiä, joita voidaan konsultoida. Tätä osaamista tarjotaan myös neuvontapalvelun muodossa muillekin kuin oman tilitoimiston asiakkaille.

Paikallisellakin tasolla yritysneuvontaa löytyy. Siihen on keskittynyt talon konkareihin kuuluva Markus Sippola. Yritysneuvonnan puoleen voi kääntyä kaikenlaisissa kysymyksissä perustamisasioista verotukseen.

Sähköinen taloushallinto tuo mukanaan monia etuja:

  • ei papereita, mapitusta ja viimeisen illan kuittien kasaamista: laskut ovat jo pilvessä ja kirjanpitäjän saatavilla
  • laskut näkyvät reaaliajassa kirjanpitäjällä ja yrittäjällä, jolloin ennakkoverojen ja liiketoiminnan seuranta helpottuvat
  • kuitit on hakusanalla helppo hakea ja löytää vuosienkin päästä
  • materiaali on saatavissa ajasta ja paikasta riippumatta
  • aikaa säästyy perheelle, harrastuksille ynnä muuhun

Sähköinen taloushallinto vapauttaa mappirallista

Ensin se epäilyttää, mutta kun kokeilee, ei vanhaan halua palata. Tämä inhimillinen totuus näkyy Terhi Kotipellon ja Minna Sadeharjun mukaan yritysten siirtymisessä kuittimapeista suureksi osaksi sähköisten laskujen ja dokumenttien maailmaan.

He korostavat, että jokainen siirtyy sähköiseen taloushallintoon omaan tahtiinsa. Tilitoimisto ei siihen patista, mutta auttaa ja perehdyttää tarvittaessa.

Tosiasia on se, että valtio ohjaa yrityksiä sähköisten palvelujen suuntaan.

– Huhtikuussa voimaan tullut verkkolaskulaki tarkoittaa, että yrityksellä on oikeus vaatia lasku sähköisessä muodossa. Julkisella puolella valtion laitokset, esimerkiksi Kela, vastaanottavat enää vain sähköisiä laskuja.

Miten sähköinen taloushallinto otetaan käyttöön?

Ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä tilitoimistoon, jossa mietitään yhdessä järkevä sähköisten palveluiden kokonaisuus ja tehdään sähköinen pankkivaltakirja.

– Me hoidamme palveluiden tilaamisen ja koulutamme asiakasta tarvittaessa sähköisen palvelun käyttöön. Tilitoimiston kanssa voidaan sopia vaikka vain sähköisen ostolaskupalvelun käyttöönotosta, jos myyntilaskutusta ei haluta ryhtyä muuttamaan. Meihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Autamme mielellämme etsimään yritystä hyödyttäviä ratkaisuja, Kotipelto ja Sadeharju toteavat.

Kun yritys saa käyttöönsä verkkolaskuosoitteen, kaikki laskut ovat reaaliajassa niin kirjanpidossa kuin asiakkaan Online-palvelussa. Sähköistä verkkolaskua täydentävät paperilaskujen skannauspalvelu ja puhelinsovellus.

– Sähköinen taloushallinto hyödyntää ja helpottaa aidosti yrittäjää.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
tilitoimisto työelämä yrittäjyys yritykset

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset