Yhdessä kohti kestävämpää huomista
Maailman kaikilla mailla on yhteinen kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030, josta on sovittu YK:ssa vuonna 2015. Ohjelma pitää sisällään 17 tavoitetta, joihin olisi tarkoitus päästä vuoteen 2030 mennessä maiden yhteistoimin.
Tavoitteet ovat samat kaikille maille, mutta eri asiat painottuvat eri maiden olosuhteiden ja kehitystason mukaan. Agenda2030 -toimintaohjelman tavoitteet liittyvät muun muassa nälänhädän ja köyhyyden ehkäisemiseen, terveyteen ja hyvinvointiin, tasa-arvoisuuteen ja ilmastotekoihin.
Agenda2030 -ohjelman perustana on globaali kumppanuus, johon osallistuvat kaikki valtiot ja kansalaiset. Kaikkien tulee tehdä yhdessä töitä kestävän kehityksen eteen sekä keskittyä erityisesti köyhimpien ja heikoimmassa asemassa olevien tarpeisiin.
Kestävää ajattelua
Seinäjoella kestävä kehitys on kaiken tekemisen taustalla.
-Tavoitteena on saada kestävää ajattelua kaikille osa-alueille. Pyrimme aina valitsemaan kestävän tavan tehdä asioita, kertoo Seinäjoen ympäristönsuojelujohtaja Hanna Latva-Kiskola.
Latva-Kiskola kertoo Ekoviisas Seinäjoki -ohjelman olevan perustana Seinäjoen kestävälle kehitykselle.
– Ohjelma sisältää tavoitteet ja konkreettiset toimet, joita vaaditaan ympäristötavoitteiden ja kestävyyden saavuttamiseksi.
– Ohjelma jakautuu kuuteen eri teemaan, joita ovat kestävä asuminen, kestävä energiantuotanto ja -kulutus, kestävä liikkuminen, kestävä materiaalitalous ja -kulutus, kestävä ympäristö sekä kestävä ihminen.
Yksi Seinäjoen useista kestävän kehityksen hankkeista on Tarkenoo iliman palttuuta ja rasoja -hanke. Kiinteistöjen lämpötilaa lasketaan käytön ulkopuolella, mikä parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta.
– Hankkeen avulla haluttiin saada konkreettisia päästövähennyksiä aikaan ja siinä olemme onnistuneet, kertoo Latva-Kiskola.
Muista hankkeista esimerkkinä Latva-Kiskola haluaa nostaa esille perusopetuksen kestävän kehityksen ohjelman. Hankkeen tavoitteena on edistää koululaisten ympäristötietämystä ja edistää kestävää elämäntapaa.
Kestävän kehityksen konkreettisena tekona Latva-kiskola mainitsee vielä kestävän liikkumisen kokonaisvaltaisen kehittämisen (EU-malli).
– Kehitys sopii tähän liikkumisen murrosvaiheeseen. Ihmiset tekevät valintoja ja miettivät esimerkiksi työmatkaliikkumistaan.
Latva-Kiskola uskoo kestävän kehityksen olevan tuloksellista tulevaisuudessakin.
– Pohjatöitä on tehty kestävyyden eteen jo paljon, joten nyt sitä on helpompi lähteä kehittämään entisestään.
Pohjolan uusiutuva energiakaupunki
Vaasan kaupungin visiosta ”Kansainvälinen Vaasa Pohjolan energiakaupunki” on johdettu energia- ja ilmasto-ohjelman tavoitteet, joita ovat muun muassa energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energiakäytön lisääminen sekä asuinalueiden energiapalveluiden kehittäminen.
– Energiateknologiakeskittymänä haluamme Vaasassa panostaa vihreään energiasiirtymään ja tavoittelemme hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, kertoo energia- ja ilmastoasiantuntija Mika Hakosalo.
– Hiilineutraaliutta kohti pyrimme päästöjä vähentämällä ja hiilinieluja eli puita lisäämällä.
Vaasan Sähkö Oy on suuri paikallinen toimija. Yritys on yksi suurimmista tekijöistä Vaasan matkalla kohti hiilineutraaliutta.
– Vaasan Sähkön toiminta on jo hyvin ekologista ja energiatehokasta. Kaukolämpö tuotetaan pääasiassa uusiutuvilla energiamuodoilla, avaa Hakosalo.
– Vaasan Sähkön kautta koko kaupungista voi tulla hiilineutraali.
Lisäksi Hakosalo kertoo energiatehokkuutta parannettavan Vaasassa esimerkiksi hukkalämmön talteen ottamisen ja hyödyntämisen kautta.
Kestävään kehitykseen halutaan Vaasassa ottaa mukaan myös kaupunkilaiset. Kaupungista halutaan tehdä paikka, jossa vaasalaiset viihtyvät. Hakosalon mukaan Vaasa panostaa puistoihin sekä kulttuuriin ja taiteeseen.
– Haluamme käydä vuoropuhelua kaupunkilaisten kanssa ja taata kaikille kestävän kaupungin.
– Tavoitteenamme on elävöittää kaupunkikeskustaa, jotta palvelut löytyvät läheltä. Tämän kautta pyrimme vähentämään autoilun päästöjä, kertoo Hakosalo.
Autoilua pyritään Hakosalon mukaan vähentämään myös tarkalla asutuksen kaavoituksella.
– On tärkeää miettiä laajasti työllistävien yritysten työntekijöiden asumispaikkoja sekä työmatkaliikennettä, jotta liikkumisesta saadaan mahdollisimman järkevää ja kestävää kehitystä tukevaa.
