Toimitusketjun johtaminen ja hankintaosaaminen yrityksille avainasemassa

Kaikki osaavat ostaa. Vai osaavatko?

– On tärkeä nähdä ero ostotoiminnan ja toimitusketjun kokonaisvaltaisen johtamisen välillä. Yritysten tulee kehittää kilpailukykyä pitkäjänteisesti ja tänä päivänä tässä korostuu myös vastuullisuus, Prohocin toimitusjohtaja Matti Manner pohtii.

Manner tuntee alan mistä puhuu. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän työskenteli hankintajohdon tehtävissä kansainvälisessä yrityksessä.

– Toimitusketjun johtaminen jää monesti edelleen liikaa operatiiviselle tasolle. Hankintajohdon tulee osoittaa arvonsa ja ansaita paikkansa johtoryhmissä.

Vaasan yliopiston Executive Education aloittaa maaliskuussa hankintatoimen syventävän täydennyskoulutuksen. Koulutukselle on tarve, koska ala kehittyy ja digitalisoituu, ja vastuullisuuden rooli korostuu.

– Opintojen tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, mitä hankinnoissa kannattaa huomioida ja miten. Hankintaosaamiseen ja innovatiivisuuteen liittyy olennaisesti kyky löytää parhaat toimittajat ja kehittää hankintaa yhdessä toimittajien kanssa. Koulutus palvelee paikallisten suurten toimijoiden lisäksi maakunnan pk-yrityksiä ja julkista sektoria, Vaasan yliopiston strategisen johtamisen ja yrittäjyystoiminnan professori Jukka Vesalainen sanoo.

Vesalainen kertoo digitalisaation merkityksestä hankintaketjujen johtamisessa.

– Digitalisaatio ei ole pelkästään tekniikkaa, vaan teknologia on saatava palvelemaan yritysten liiketoimintaprosesseja luontevasti. Tämä koskee myös hankintaketjujen johtamista, jossa digitalisoituminen liittyy yritysten välisten prosessien kehittämiseen.

Vastuullisuudella on tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys.

Vesalainen uskoo, että entistä tärkeämmäksi hankintaketjuissa tule muodostumaan niiden läpinäkyvyys.

– Vastuullisuudella on tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys. Halutaan tietää, onko tuotteen valmistusprosessi ollut kokonaisuudessaan kestävä, eettinen ja maapallon tulevaisuuden huomioonottava. Vastuullisuuteen liittyvä kiertotalous asettaa toimitusketjujen johtamiselle myös uusia haasteita, Vesalainen määrittää.

Ostamista vai toimitusketjun johtamista

Perinteisessä ostamisessa korostuu raaka-aineiden ja komponenttien hankinta, kun taas toimitusketjun johtamisessa korostuu arvontuotto.

– Tyypillisesti keskitytään liikaa yksikkökustannuksiin ja kytkentä yrityksen kilpailukykytekijöihin ja strategiaan jää vähemmälle, Manner taustoittaa.

Kun iso yritys tai yhteisö on ollut hallitsevassa asemassa, on hankinnan asiakassuhde ollut enemmän autoritäärinen kuin yhteistoiminnallinen.

– Nyt keskustellaan entistä enemmän ylikilpailuttamisesta. Paljon tuotantoa siirtyi Kiinaan halvempien tuotantokustannusten vuoksi. Nyt ostajayritykset ovat huomanneet, että laatu- ja toimitusongelmat ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa kokonaiskustannukset ovatkin kalliimpia, Vesalainen avaa.

Kun toimitusketju luodaan lähelle yritystä, voidaan saavuttaa hyötyä paitsi joustavuudessa ja toimitusvarmuudessa, myös uusien innovaatioiden ja teknologisen kehityksen ansiosta kilpailukyvyssä.

– Partnership-ajattelussa isot taloudelliset resurssit omaava yritys jakaa tietotaitoaan pienemmille kumppaneilleen yhteisen hyödyn vuoksi. Tässä paitsi hankintaosaaminen, myös luottamuspääoma on erittäin tärkeässä roolissa, Manner muistuttaa.

Wärtsilän teknologiakeskus hyvänä esimerkkinä

Manner uskoo, että Wärtsilän uudesta teknologiahubista tulee malliesimerkki jopa globaalissa mittapuussa.

– Yhteiskehittäminen ja luottamuspääoman rakentaminen tuovat menestystä ja kilpailuetua pitkällä aikajänteellä.

Wärtsilä aikoo Mannerin mukaan kutsua keskukseen paikallisia yhteistyökumppaneita yhdessä kehittämään liiketoimintaa.

– Tämä on juuri sellaista lähestymistä, jossa rakennetaan niitä kilpailukykytekijöitä, joilla voitetaan tulevaisuudessa. Avoimuus ja tiedonjakaminen ekosysteemipartnereille on tärkeää.