Hedelmäpuutarha on askel omavaraisuuteen

Koronan aiheuttama poikkeusaika sai ihmiset innostumaan puutarhanhoidosta ja erityisesti ravintoa tuottavista kasveista. Hyötykasveista saa satoa, kun niitä jaksaa hoitaa ohjeiden mukaisesti. Hedelmäpuutarha palkitsee hoitajansa syksyisin.

— Hyötypuutarha on ollut tämän vuoden juttu. Mielestäni se on hyvä trendi, sillä omavaraisuus on myös hiilijalanjälkeä ajatellen tärkeä asia. Miksi tuoda ulkomailta niitä hedelmiä ja marjoja, joita voidaan viljellä meilläkin, toteaa puutarhuri Ritva Rintamäki.

Hedelmäpuista saa pitkään iloa,
sillä alkukesästä niiden upea
kukinta kaunistaa puutarhan.

Rintamäen omasta puutarhasta löytyy monipuolinen hyötykasvien kirjo. Esimerkiksi pensasmustikka, runkokarviainen ja karhunvadelma tuottavat satoa perinteisten herukkapensaiden rinnalla. Rintamäki on puutarhasuunnittelun ammattilaisena innokas kokeilemaan uusia ratkaisuja puutarhanhoitoon.

– Kun puutarhat ovat nykyään pääosin pienikokoisia, se vaikuttaa kasvivalintaan. Vaikkapa voimakkaasti leviävää vadelmaa ei monikaan halua puutarhaansa päästää. Vadelman voikin istuttaa maahan upotettuun ruukkuun, jolloin se ei pääse leviämään hallitsemattomasti, vinkkaa Rintamäki.

Jos vadelman sijaan haluaa kokeilla jotain erikoisempaa, puutarhaan voi valita isomman marjan tuottavan karhunvadelman tai harvinaisemman mansikkavadelman.

Hyötypuutarha on ollut tämän vuoden juttu.

Hedelmäpuutarha tuo iloa läpi kasvukauden

Hedelmäpuita Rintamäki suosittelee niiden monipuolisuuden vuoksi.

– Hedelmäpuista saa pitkään iloa, sillä alkukesästä niiden upea kukinta kaunistaa puutarhan. Pitkäikäisinä ne tuottavat satoa parhaimmillaan vuosikymmeniä. Lisäksi nykyään on saatavilla pienikokoisia lajikkeita, jotka sopivat mainiosti pienempään pihaan, Rintamäki vinkkaa.

Hedelmäpuiden hoidossa tärkeintä on huolehtia niiden suojauksesta talveksi, sillä ne maistuvat myyrille ja jäniksille. Lannoitukseksi riittää, että puu saa keväällä kasvua tukevaa kevätlannoitetta ja syksyllä talvehtimiseen valmistavaa syyslannoitetta.

– Nuorelle taimelle istutusvaiheen kastelu on tärkeää. Muutoin en kuivanakaan kautena hedelmäpuita yleensä kastele, sillä jos ne tottuvat säännölliseen pintakasteluun, ne eivät kasvata juuristoaan syvälle, vettä kohti, Rintamäki sanoo.

Hedelmäpuiden leikkaus voi vaikuttaa työläältä toimelta, mutta se on välttämätöntä vain omenalle. Oikea ajankohta leikkaamiselle on varhaisen kevään ohella syksyllä, lehtien pudottua. Rintamäki suosittelee maltillista leikkaamista.

– Leikkaamisella tavoitellaan ilmavaa oksistoa, joka edesauttaa terveen runsaan sadon muodostumista. Toisekseen sillä voidaan muotoilla puu niin, että sadonkorjuu on sujuvaa.

Kasvupaikka kaiken perusta

Hedelmäpuiden istuttamisessa tärkeintä on valita oikeanlainen kasvupaikka.

– Suojaisa paikka pölytyksen varmistamiseksi ja aurinkoinen paikka sadon kypsymisen varmistamiseksi. Ei jyrkkään rinteeseen, jolloin vesi valuu puun ohi, ei kuoppaan, jolloin vesi jää juurelle, tiivistää Rintamäki kasvupaikan edellytykset.

Yksikin puu tuottaa kasvuvauhtiin päästyään hyvin satoa. Esimerkiksi varttuneesta kirsikkapuusta on lupa odottaa 10 litran satoa syksyssä.

– Puu vaatii viitisen vuotta, ennen kuin juuristo on kehittynyt ja se alkaa tuottaa satoa. Sadon määrä kasvaa vuosi vuodelta, vähitellen. Runsaan sadon syksyä seuraa yleensä vaatimattomampi tuotto, sillä puu tarvitsee lepovuoden, selvittää Rintamäki.

Olosuhteiden armoilla

Lumettomuus vaikeuttaa kasvien talvehtimista, kun routa pääsee syvälle maahan. Lisäksi vuorotellen toistuvat vesisade ja pakkaskeli vaurioittavat juuristoa.

– Mennyt vuosi on ollut monille kasveille vaikea. Viime vuoden kuivuus, talven vähälumisuus ja märkyys, kevätkuivuus. Puutarhoissa näkyy aiheutunut tuho, Rintamäki toteaa.

Kun ilmastonmuutoksen myötä tuulten odotetaan voimistuvan ja lumettomien talvien yleistyvän, joudutaan meilläkin sopeuttamaan puutarhakasvisto olosuhteita kestäväksi.

– Esimerkiksi ylen määrin tehty talvisuojaus ei mielestäni ole järkevää. Itse suojaan sitä erityisesti vaativia herkimpiä kasveja havuilla, mutta siihen, että kaikki kasvit peitellään, en lähtisi. Myöskään liian tiivis ja paksu suojaus ei ole kasveille hyväksi, päinvastoin. Se saattaa homehduttaa kasvin, Rintamäki varoittaa.

Erikoisuudet viehättävät

Ritva Rintamäen puutarhassa kukoistavat myös vaativat hedelmäpuut, kuten viikunapuu, aprikoosi- ja persikkapuu sekä kiivi. Erikoisemmat etelän hedelmät eivät Suomen routaisesta talvesta pidä, vaan niille on löydyttävä talveksi lämmin tila.

– Kasvatan vaativammat hedelmäpuut ruukuissa, joissa siirrän ne kesäksi ulos. Talven ne viettävät kasvihuoneessa, jossa on muutama lämpöaste.

Pysyvästi kasvihuoneessa kasvaa juuri nyt kypsyviä viinirypäleitä sekä jo vuosikymmenen runsasta satoa tuottanut persikkapuu.

– Monipuolinen hedelmäpuutarha tuottaa satoa pitkin kesää. Persikka kukkii helmi-maaliskuussa ja sen hedelmien makuun pääsemme jo juhannukselta, Rintamäki kertoo.

Syksy on puutarhatöiden aikaa

Useimpiin puutarhanhoitokuume iskee kevätauringon poltteen myötä, mutta loppukesästä into laantuu. Syksy on kuitenkin puutarhan uudistamisen kannalta oiva aika tarttua toimeen.

– Kasveja voi istuttaa aina maan jäätymiseen saakka. Taimien osto voi myös käydä edullisemmaksi, kun myymälät tyhjätään talven alta, vinkkaa puutarhuri Ritva Rintamäki.

Kasvien talvehtimista edesauttava syyslannoite annetaan elokuun puolivälin jälkeen. Tuolloin kaikki muu lannoitus lopetetaan. Tärkeää on huolehtia myös talvisuojauksesta.

– Myyrien ja jänisten varalta puut ja pensaat on syytä suojata verkoin. Ankaria säitä vastaan puolestaan on saatavilla erityistä suojakangasta, joilla herkimmät kasvit voi peitellä. Kuitenkin pääsääntöisesti esimerkiksi perennojen suojaaminen on tarpeetonta. Niiden varret voi jättää talventörröttäjiksi tai ne voi taittaa maata myöden. Tarvittaessa havut toimivat hyvänä, ilmavana suojana, Rintamäki sanoo.

Jos syksyiseksi hyötyliikunnaksi mielletty haravointi ei työnä miellytä, ei hätää. Sitä ei ole pakko tehdä.

– Suosittelen, että paksuimmat lehtikerrokset haravoidaan pois, jotta nurmikko pääsee keväällä hyvin uuteen kasvuun. Mutta pääosin lehdet voi jättää nurmikolle maatumaan, neuvoo Rintamäki.