Juha Hernesniemi – neurokirurgi maailman huipulta
Uransa alussa Seinäjoella työskennellyt ja Vaasassakin piipahtanut neurokirurgi Juha Hernesniemi omistautui potilaidensa hoitamiseen ja neurokirurgian kehittämiseen.
Kun saapuu puhelinsoitto, jossa pyydetään lentämään toiselle puolelle maailmaa selvittämään mitä potilaalle voisi tehdä, tietää tehneensä ainakin joitakin asioita oikein.
Yli 16500 neurokirurgista leikkausta urallaan tehnyt, maailman nopeimmaksi tituleerattu Juha Hernesniemi oli työnarkomaani. Nyt 75-vuotias Hernesniemi on jo, tavallaan tahtomattaan jättänyt työuran taakseen.
– Kun jouduin 68-vuotiaana jäämään pois HUS:in ylilääkärin virasta, minut valtasi paha masennus. Minut kutsuttiin aluksi Nepaliin ja sen jälkeen Kiinaan jatkamaan uraani. Koronapandemia ja sen jälkeen tullut Ukrainan kriisi sitten lopettivat urani lopullisesti, Hernesniemi kertoo syvä haikeus äänessään.
Ei päässyt lääketieteelliseen
Hernesniemen ura lääkärinä ei alkanut suunnitelmien mukaan. Hän ei päässyt opiskelevalinnoista läpi lääketieteellisen tiedekuntaan Helsinkiin.
– Se oli minun onneni ja neurokirurgin urani alkupotku, sillä pääsin opiskelemaan Sveitsiin, jossa olivat maailman huippuneurokirurgit.
Sveitsiläiset professorit Hugo Krayenbühl ja Gazi Yaşargil tekivät osaamisellaan ja työmoraalillaan lähtemättömän vaikutuksen nuoreen opiskelijaan.
– Yaşargilin neuvo oli kova kärsimys, mikä tarkoitti kovaa työntekoa.
Nuorena amanuenssina Hernesniemi työskenteli kesällä ja pari kuukautta talvella pienessä Seinäjoen keskussairaalassa ja käväisi myös Vaasassa suorittamassa opintoihin kuuluvan naistentautien harjoittelun Vaasan keskussairaalan synnytysosastolla.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.Kirjaprojekti alkoi koronasta
Pitkän uran ollessa juuri alkaneella ja sen päättäneellä koronatauolla Hernesniemi aloitti elämänkertansa Aivokirurgin muistelmat kirjoittamisen suljetussa hotellihuoneessaan Kiinassa.
– WSOYn tietokirjallisuuden kustantaja Henrikki Timgren tuli Kiinaan kirjasopimuksen kanssa ja suostuin sen allekirjoittamaan leikkausten välissä pohtimatta asiaa. Viikko sen jälkeen alkoi koronasulku Kiinassa, ja minut suljettiin hotellihuoneeseeni kuudeksi viikoksi.
– Kirjoitin kirjaa ulkomuistista ilman mitään muistiinpanoja 16 tuntia vuorokaudessa. Ei siellä oikein muutakaan tekemistä ollut.
Samaa, uutteraa metodia Hernesniemi oli noudattanut jo lähes 50 vuotta aiemmin, kun hän opiskeli Sveitsissä lääketieteen lopputentteihin vuoden.
– Silloin vain luin, poltin päivän aikana kaksi askia tupakkaa, söin vähän ja nukuin yöt.
Helsingistä neurokirurgian Mekka
Neurokirurgin uransa Hernesniemi aloitti apulaislääkärinä Helsingissä, mutta siirtyi sieltä Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan. Hän asui perheensä kanssa sairaalan lähellä ja polkaisi pyörällä satoja kertoja äkilliseen päivystysleikkaukseen mihin vuorokauden aikaan tahansa.
– Noiden vuosien aikana neurokirurgia kehittyi voimakkaasti ja itse olin kuin huumaantuneena mukana opettelemassa yhä uusia tapoja leikata potilaiden vaikeita neurokirurgisia ongelmia.
Vuosien saatossa Hernesniemi kehittyi yhdeksi maailman johtavista neurokirurgeista. Helsingin yliopistollisen sairaalan neurokirurgian ylilääkärin viran aikana Hernesniemen leikkaussalissa kävi yli 3000 kollegaa seuraamassa professorin tekemistä. Hernesniemi pystyi operoimaan päivän aikana jopa kuusi aivovaltimon pullistumaa eli aneurysma-potilasta.
– Olin oppinut, etten tehnyt mitään turhia liikkeitä. Joskus neurokirurgiset leikkaukset vievät jopa kaksitoista tuntia, joten siinä voi tulla virheitä pelkästään väsymyksen vuoksi.
Epäonnistumiset kalvavat joka päivä
Hernesniemi on pelastanut monta muiden toivottamaksi luokittelemaa tapausta. Hän ei suostunut luovuttamaan, ja silloin luonnollisesti potilaita menehtyi ja vammautui, kun lähtötilanne oli liian vaikea.
– Sellaiset tapaukset, joissa olen omasta mielestäni epäonnistunut, vaivaavat mieltäni lähes joka päivä. Kuolleet eivät voi ottaa yhteyttä, mutta vanhat vaikeasti vammautuneet voivat, kipeitä muistoja samalla auki repien.
Hernesniemi laskeskelee, että hänen 16500 potilaastaan noin 1500 on joko menehtynyt tai vammautunut vaikean vamman tai operaatiossa tulleiden komplikaatioiden vuoksi.
– Halusin kokeilla rajojani ja viedä samalla neurokirurgiaa omalta osaltani eteenpäin.
Lue myös
Valtava kehitys neurokirurgiassa
– 1960-luvulla alkoi mikrokirurgia eli neurologisia operaatioita alettiin tekemään mikroskoopin avulla, yli 16500 neurokirurgista leikkausta urallaan tehnyt Juha Hernesniemi toteaa.
Kaikissa muutoksissa on ollut kova muutosvastarinta.
– Vielä vuonna 1980 ylilääkäri sanoi, että tosi hyvät neurokirurgit leikkaavat ilman skooppia, Hernesniemi kuvaa muutosvastarintaa.
Toinen vähintään yhtä merkittävä kehitysvaihe oli kuvantamisen parantuminen.
– Tietokonetomografia ensin, ja 10 vuotta myöhemmin aivojen magneettikuvaukset ovat olleet merkittävä edistysaskel. Nyt näemme jopa millin struktuurit aivojen kuvissa.
– Kasvaimet ja aivovaltimon pullistumat nähdään hyvin jo ennen leikkausta, mikä auttaa valtavasti operaatiota.
Viimeisin potilaiden eloonjäämistä ja vammautumista ehkäisevä kehitys on ollut suonensisäinen verisuonikirurgia.
– Aivan aluksi Moskovasta lähteneen tavan hoitaa aivovaltimonpullistumia suonensisäisesti pidettiin naurettavana.
Suonensisäisessä hoidossa ei tarvita kallon avausta, vaan hoito tapahtuu menemällä verisuonta pitkin aivojen sisälle.
– Kiinassa ja Helsingissä yli 70% pullistumista hoidetaan suonensisäisesti.
