Omasta hyötytarhasta silmänruokaa ja mahantäytettä
Lähi- ja luomuruuan arvostus on noussut ja sen myötä yhä useampi haluaa kasvattaa edes osan ruuastaan itse. Keittiöpuutarha onkin entistä useammin pihan paraatipaikalla eikä nurkan takana piilossa.
Omavaraisuus, lähiruoka, luomuviljely, ilmastonmuutos. Asioita, jotka ovat ajankohtaisia juuri nyt. Ei siis ihme, että myös hyötyviljely on vahvassa nousussa. Oma keittiöpuutarha on jälleen arvossaan. Omalta pihalta saatu syötävä on todellista lähiruokaa ja lisäksi sen puhtaus ja tuoreus on omaa luokkaansa.
Omalta pihalta saatu syötävä on todellista lähiruokaa. lisäksi sen puhtaus ja tuoreus on omaa luokkaansa.
– Kiinnostus luomuviljelyyn kasvaa edelleen. Halutaan tietää, mistä ruoka tulee ja mitä sen kasvattamiseen on käytetty. Jos on itse kasvattanut ruuan, tietää mitä se on ”syönyt”, kertoo Versoileva-blogiyhteisössä toimiva puutarhaharrastaja ja kirjailija Maria Kesänen.
Yksi ruukku, iso keittiöpuutarha tai jotain siltä väliltä
Terassin tai kesäkeittiön kylkeen istuu luontevasti oma keittiöpuutarha, vähintäänkin ryhmä yrttiruukkuja. Syötäviä kasveja voi kasvattaa joko kasvimaalla, lavoissa tai ruukuissa. Tarpeet ja mahdollisuudet määrittelevät, mitä ja missä kannattaa viljellä.
Jos sinulla on oma piha ja haluat suuren sadon, jota voit säilöä talven varalle, kasvimaa – ehkä jopa kasvihuone – on sinua varten.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.– Kohopenkit ovat nouseva trendi, sillä ne mielletään luonnonmukaisiksi. Jos kuitenkin arvostat helppohoitoisuutta, kokeile lavaviljelyä. Se säästää selkää ja mullan pitäminen puhtaana rikkaruohoista on helpompaa. Lavaviljelmästä on helppo rakentaa kaunis ja koristeellinen kokonaisuus, jossa yhdistellään hyötykasveja ja kesäkukkia, Kesänen kertoo.
Jos et omista maata, voit viljellä ruukuissa ja altakasteluastioissa yrttejä, sipulia tai vaikkapa tomaattia. Monet kasvit viihtyvät ruukussa, kunhan kastelusta huolehditaan. Ruukun pohjalle kannattaa laittaa reilusti soraa ja lisäksi on muistettava lannoittaa ja kastella ahkerasti. Lasitetulla parvekkeella olosuhteet muistuttavat kasvihuonetta, joten jos sinulla on sellainen, tutustu kasvihuoneviljelyn saloihin – kasveja on ehkä varjostettava ja parveketta tuuletettava.
Oletko gourmetpuutarhuri?
Kasvimaa kannattaa perustaa lämpimään ja suojaisaan paikkaan. Jos maa on savinen, siihen voi lisätä hiekkaa ja turvetta tai siihen voi perustaa kohopenkin. Vuoroviljely on vanha konsti pitää kasvitaudit loitolla ja maa hyvässä kunnossa. Viitseliäs ja pihi puutarhuri kasvattaa kasvinsa itse siemenestä asti. Omasta kompostista saa ravinteikasta lisämultaa.
– Kannattaa kasvattaa sitä, mitä kotona normaalistikin syödään. Kun viljelee useita lajeja, saa ainakin jostakin hyvän sadon. Kantapään kautta oppii, mitkä kasvit viihtyvät missäkin ja miten niitä hoidetaan. Jottei pettymyksiä tulisi liikaa, kannattaa aloittelijan tutustua ohjeisiin, joita kirjallisuus ja netti on pullollaan, Kesänen vinkkaa.
Kotoperäiset lajit ovat yleensä helppohoitoisia ja talvenkestäviä. Varmimmin satoa tuottavia kasveja ovat esimerkiksi herneet, pinaatti, kesäkurpitsa, avomaankurkku, pensastomaatit ja raparperi. Kannattaa kokeilla myös vaikeampia kasveja.
– Moni kokkailusta kiinnostunut haluaa kasvattaa nimenomaan eksoottisia lajeja tai kasveja, esimerkiksi lakritsijuurta, chilejä, erikoisia tomaatteja tai harvinaisia perunalajikkeita. Heistä tulee oikeita gourmetpuutarhureita!
Mistä harvinaisia kasveja ja siemeniä löytää?
– Alan harrastajilta: puutarhaihmiset ovat anteliasta väkeä. Facebook on täynnä erilaisia ryhmiä, niin alueellisia kuin pelkästään johonkin kasviin keskittyviä. Suomessa on myös paljon hyviä siemenkauppoja, mutta erikoiset siemenet myydään usein pienemmissä liikkeissä, Kesänen kertoo.
Keittiöpuutarha mahtuu pieneenkin pihaan
Tuntuuko siltä, ettei tontillesi mahdu enää hyötykasveja? Katso silloin pihaasi uusi silmin. Voit luopua turhasta nurmikosta. Marjapensaat voivat toimia aitakasveina tai jos pihalle mahtuu vain yksi pensas, voit valita yhdistelmän, jossa samaan kasviin on ympätty musta-, puna- ja viherherukka. Monet syötävät kasvit ovat koristeellisia, ja kukkapenkin aukkopaikkoihin voi istuttaa esimerkiksi lehtikaalia tai latva-artisokkaa. Papuja voi kasvattaa säleikössä ja mansikoita amppelissa. Seinää vasten nojaavilla tikkailla voi olla yrttiruukkuja.
Perennojen tilalle voit laittaa rivin persiljaa tai timjamia. Pieni hedelmäpuu kaunistaa koko pihan ja on hyväksi linnuille ja pölyttäjille. Puutarhassa kannattaakin tylsän nurmikon sijaan suosia syötäviä kukkia, yrttejä, marjapensaita ja hedelmäpuita. Saat herkullista syötävää ja teet samalla oikean ekoteon.
Lue myös
Hyötytarhan kesä–heinäkuu
- Taimien kastelu on tärkeää alkukesästä, jotta niistä kasvaa vahvoja. Myös raakileet tarvitsevat kehittyäkseen runsaasti vettä, esimerkiksi pensasmustikka ja herukkapensaat.
- Harvenna liian tiheitä kylvöjä. Tee heinäkuussa uusintakylvöjä nopeasti kasvavista kasviksista (esim. salaatit, retiisi, rukola), niin saat rouskuvaa satoa pitkin kesää.
- Tue runkotomaatit jo istutusvaiheessa ja muista poistaa varkaat.
- Huolehdi lannoituksesta, ellet ole tehnyt istutuksen yhteydessä varastolannoitusta.
- Multaa perunapenkki.
- Haista, maista ja ihastele keittiöpuutarhan antimia!
