Article image
- Feel the power of the wind – kyllä se pitää saada kokea. Jokaisella asiakaspurjehduksella nostetaan purjeet ylös. Oli keli mikä hyvänsä, pelkällä moottorilla ei mennä, Sami Peltoharju sanoo.
29.07.2020
Tapahtumat ja matkailu

Postijahti pitää yllä vanhoja merimiestaitoja Merenkurkun saaristossa

Teksti: Liina Hautanen
Kuvat: Taru Valkama

Vaasan Sisäsatamassa, aivan Kuntsin taidemuseon takana seisoo purjevene, joka näyttää kuuluvan maisemaan. Ja niinhän se kuuluukin, vuonna 1996 rakennettu Vaasan Postijahti on rakennettu lähes tismalleen Suomen ja Ruotsin väliä 1600-luvun loppupuolella seilanneen postijahdin piirustusten mukaisesti.

Jahdilla on vastassa seitsemän hymyileväistä miestä. Itse rakennettu ja vuosi vuodelta pieteetillä huollettu vene on selvästi kaikille paitsi tärkeä, myös mukava rentoutumisen paikka. Täällä ei katsota kelloa ja puhelimet jätetään suosiolla kajuuttaan. Tärkeää on meri ja sopivan tuulen tavoittelu purjeiden alle.

Postijahti
Postijahdin väritys vastaa vanhaa, pääsävyinä on käytetty okraa ja tervaa. Myös kansi käsiteltiin alun perin tervalla, mutta lämmin kesäaurinko pehmitti tervan niin että vieraiden hameenhelmat sotkeutuivat, joten seuraavana talvena kansi maalattiin pellavaöljymaalilla.

Vaasan Postijahdilla riittää vientiä

Suurin osa purjehduksista tehdään kotivesillä Vaasan saaristossa, mutta ylvästä Postijahtia on kutsuttu esittelemään kauemmaskin, kuten Oulun OHOI-meritapahtumaan, Raahen Pooki Flakkaa -meripäiville sekä Turun ja Norrköpingin Tall Ships Race -tapahtumiin. Perinnevene herättää ansaittua kiinnostusta joka satamassa ja Naantalin puuvenefestivaaleilla Postijahti kruunattiinkin festivaalien kauneimpana aluksena. 

Myös Vaasan kesätapahtumissa Postijahdilla on usein oma roolinsa. Vaasa Festivalien, Taiteiden yön ja Silakkamarkkinoiden yleisöille on jo monena vuonna tarjoutunut mahdollisuus päästä Postijahdin kyytiin.  

Postijahdin miehistöä kannella
Parastahan tässä ovat nämä mukavat kaverit ja se, että saa toteuttaa itseään ja oppii joka päivä jotain uutta, kertoo ikänsä merellä matkustajalaivoissa töissä ollut Hans Nyberg.

Kevättalkoot herättelevät Postijahdin uuteen kauteen

Talvikaudella miehistö saa levähtää, mutta heti ilmojen lämmettyä yhä useamman askeleet käyvät kohti veneen tuttuja tervantuoksuisia kylkiä. Keväällä korjataan edelliskesänä mahdollisesti tulleet vauriot tai kulumat ja puunataan vene muutenkin paraatikuntoon. Maalit sekoitetaan itse tervasta, vernissasta ja maaväreistä.

Postijahtiyhdistykseen kuuluu reilut 80 kannattajajäsentä, joista noin 20 on toiminnassa mukana aktiivisesti. Veneenhuoltopuuhissa jokainen tekee sitä, minkä parhaiten osaa, tai mitä haluaa oppia.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy

Vaasaan haluttiin oma perinnevene

Ajatus oman perinneveneen rakentamisesta Vaasaan tuli Per-Olov Hjortellilta ja Mikko Nikolalta, jotka kiinnostuivat Pietarsaaressa olleesta vanhasta Jakobstads Wapen perinnelaivasta. Kaksikko lähti meriasioihin hyvin perehtyneen Pietarsaaren museon johtaja Pekka Toivasen pakeille kesäkuussa 1995. Pietarsaaresta saatiin kotiin viemisiksi piirustus, joka oli mitä todennäköisemmin Suomen ensimmäinen laivasta tehty piirustus ja esitti vuonna 1679 rakennettua postijahtia. Tuohon aikaan oli yleistä, että mestarit pitivät piirustuksensa visusti omassa päässään, ettei kukaan voinut kopioida heidän laivojaan. Pietarsaaresta saatu Charles Sheldonin piirustuskin oli hyvin pelkistetty, vain muutama sivuleikkaus laivasta.

Hjortell oli taiteilija ja niinpä hän alkoi jatkotyöstää Sheldonin kuvasta kunnon työpiirustuksia. Samalla päätettiin perustaa Perinnealusyhdistys Skutan, jonka kaikki 13 jäsentä ryhtyivät rahoittamaan laivanrakennusprojektia. Piirustusten mukaiset runko ja kajuutta päätettiin tilata Virosta Saare Paat -nimiseltä laivaveistämöltä, loppu veneenrakennus tehtiin omin voimin Vaasassa.

Veneestä löytyy kaksi kajuuttaa, alun perin ensimmäinen kajuutta oli ihmisiä varten ja veneen kokassa oleva kajuutta tavaroiden ja mm. hevosten kuljettamista varten. Kajuutan päällä pidettiin ritilää ja paksua kangasta kantena.

Valmetin moottori ja muita myönnytyksiä nykyajalle

Perinnealus on tehty kestämään. Kaikki veneen kantavat osat ovat lujaa tammea ja loput mäntyä. Alkuvaiheen tukijoina toimivat myös silloinen Vaasan läänin maaherra Westergård yhdessä ystävänsä Valmetin pääjohtaja Matti Sundbergin kanssa. Heidän kauttaan edullisesti saatu Valmetin moottori on kestänyt moitteetta vaativia meriolosuhteita jo pian 25 vuotta ja sen uskotaan kestävän vielä ainakin toiset mokomat.

Myös itse Postijahti on osoittautunut kestäväksi ja siihen on jouduttu tekemään ainoastaan joitain pieniä korjauksia.

Aivan museopiirustuksen mukaisesti ei Vaasan Postijahtia kuitenkaan rakennettu. Meriturvallisuuden takaamiseksi puuverhoilujen taakse on kätketty myös modernia tekniikkaa.

Postijahti
Periaate Postiveneen purjeiden reivaamisessa on sama kuin nykyveneissäkin, mutta siinä missä tämän päivän veneissä moni asia on automatisoitu, Postijahdilla kaikki tehdään käsin. Köysiä ja säätömahdollisuuksia on enemmän.

Postijahti sai lopullisen mallinsa Amsterdamista

Lähtökohtana ollut venepiirustus oli kaksimastoinen, mutta Postijahti päädyttiin rakentamaan yksimastoiseksi.

– Jo Jakobstads Wapenin kohdalla oli käyty keskustelua purjeiden tyypistä ja meitäkin varoiteltiin, että kaksimastoinen vene olisi aika vaikea purjehdittava. Yksi jäsenemme matkusti sitten Amsterdamin merimuseoon tutkimaan asiaa. Museon kokoelmista löytyy useita alkuperäisiä 1600-luvun pienoismalleja silloisista purjeveneistä. Amsterdamista saadun kokemuksen perusteella vene päätettiin rakentaa yksimastoiseksi, alusta asti mukana ollut Andreas Waltermann kertoo.

Postijahti on haluttu tehdä niin alkuperäisen näköiseksi kuin mahdollista. Perinnemateriaaleista on kuitenkin käytännön kokemusten kautta siirrytty astetta käytännöllisempiin.

– Hamppupurjeet muuttuivat kastuessaan todella raskaiksi ja olivat kuivuttuaan kuin peltiä. Köydet puolestaan paisuivat kastuessaan, eivätkä mahtuneet enää kulkemaan niin kuin piti, Waltermann sanoo.

Miehistö on hitsautunut hyvin yhteen. Seuraava jatkaa tarinaa sujuvasti siitä, mihin edellinen on kerronnassaan jäänyt. Ja tarinoitahan näiltä miehiltä ja meriltä riittää.

Puuveneperinteen säilyttäminen tärkeää

Isona apuna ylläpidossa ovat olleet myös Postijahdin saamat avustukset.

– Olemme saaneet Vaasan kaupungilta ihan merkittäviä avustuksia. Vastapalveluna viemme nuoria veneretkille ja teemme muutenkin yhteistyötä kaupungin sosiaaliviranomaisten kanssa, Waltermann kertoo.

Nuorisotyö on ollut keskeisesti mukana yhdistyksen toiminnassa alusta asti. Alkuvaiheessa yhdistys järjesti Raha-automaattiyhdistyksen tuella purjehdusretkiä syrjäytymisuhan alla oleville nuorille.  Myös partion kanssa on tehty yhteistyötä.

Postijahdin strategiset mitat ovat: pituus 12 m, leveys 3,5 m, paino 12,5 tonnia, maston korkeus merenpinnasta 15,4 m, syväys 1,25 m, purjepinta-ala 85 m².

Charter-purjehdukset työllistävät kesäisin

Postijahdilta voi tilata myös yksityispurjehduksia, jolloin matkataan juuri sinne, minne asiakas haluaa. Porukassa on useampi kippari, joten yleisöpurjehdusten vetovastuuta voidaan jakaa tasaisesti kesän mittaan. Purjeiden nostamiseen ja laskemiseen sekä asiakkaiden kanssa seurusteluun tarvitaan miehistöä joka reissulle. Maksavia asiakkaita purrelle saa ottaa kerrallaan 12 henkeä.

Vieraat tykkäävät ihastella ohi lipuvia saaristohuviloita. Myös Strömsö halutaan usein nähdä mereltä päin. Joskus käydään Jannen saluunassa syömässä ja saunomassa, joskus hieman pidemmällä. Matka perinneveneen tasaisessa kyydissä on aina elämys.

Kapteeni Jari Pakkanen
– Mikään retki ei ole samanlainen. Meri ja sää luovat niin uniikit puitteet joka purjehdukselle. Yli 10 m tuulivaroituksella emme asiakkaita lähde merelle viemään, mutta kyllähän kunnon aallokossa ja tyrskyissä syntyy ihan erilaisia muistoja kuin lämpimässä auringonpaisteessa peilityynellä merellä. Kummatkin ovat vain niin hienoja kokemuksia, että omaa lempisäätä on vaikea nimetä, miehistössä tällä kertaa ollut kapteeni Jari Pakkanen kertoo.
Purjeiden nostoa Postijahdilla
Kahden tunnin charter-risteily Postijahdilla maksaa 250 euroa, lisätunneista veloitetaan 85 euroa / tunti.
– Aina kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä, ja kertoa millainen purjehdusreissu olisi mielessä. Joissain tapauksissa hinnoissa voidaan kyllä tulla vastaan, jos oikein innostutaan asiakkaan suunnitelmasta, Peltoharju vinkkaa.

Uudet jäsenet tervetulleita

Miehistöä kaivataan mukaan toimintaan enemmänkin. Vaikka alkanut kesä on ollut hiljainen koronan vuoksi, normaalisti kesä on varsin vilkasta aikaa ja tilausreissuja tulee tasaiseen tahtiin.

– Postijahdille saa ihan vain tulla tutustumaankin ja kokeilemaan, miltä tämä tuntuisi. Mitään ei tarvitse osata eikä tietää etukäteen. Nyt sattui aika raaka keli, mutta parhaimmillaan tämä on sitä, että lähdetään tyynellä ilmalla lipumaan ja otetaan vain iisisti, jo kymmenisen vuotta mukana ollut Sami Peltoharju kuvailee.

Yhdistyksen perustaneet jäsenet rahoittivat alkuunlähdön eivätkä ole perineet lainaamiaan rahoja sen koommin, joten heidän ei tarvitse enää maksaa jäsenmaksua. Uudemmiltakin tulijoilta maksu on vain 20 euroa vuodessa, sillä merille pääsyn ei haluta jäävän rahasta kiinni kenenkään kohdalla.

Kapteeni Janne Sund
Laivalla voi olla vaikka sata kapteenia, mutta vain yhdellä voi olla komento. Tällä kertaa kipparin virkaa toimitti Janne Sund.

Talonpojat eivät uusista postijahdeista piitanneet

Aikanaan postijahteja käytettiin kuljettamaan postia Turun ja Tukholman välillä. Postinkuljetushistoria tämän tyyppisillä jahdeilla oli kuitenkin aika lyhyt. Postijahdit otettiin käyttöön, koska Ruotsin kuningas oli tyytymätön talonpoikien pienillä pursillaan hoitamaan postin kulkuun ja tahtoi isommat veneet vesille. Kruunun postijahtien tulo vei monelta leivän pöydästä ja aiheutti senkin vuoksi närää. Osa työllistyi kruunun postijahdeille, mutta suotuisten tuulien puuttuessa purjeilla eteneminen ei aina onnistunut ja silloin kaksitoistametrisen jahdin soutaminen koettiin liian raskaaksi.

Talonpojat olivat lisäksi nauttineet verovapauksia kuljettaessaan postia omilla veneillään, ja senkin vuoksi uusi käytäntö sai voimakasta arvostelua osakseen. Lopulta postijahtien käytöstä luovuttiin ja talonpojat saivat jatkaa postin kuljetusta omilla veneillään. Kruunun postijahdit siirtyivät merivoimille.

Veneen jokainen neliö vuokrattu

Ennen vanhaan joka ainut neliö veneestä oli vuokrattu. Neliöt käytettiin tarkkaan hyödyksi ja vene oli pakattu täyteen kuljetettavaa tavaraa. Siihen aikaan veneen elinikä oli vain noin 10 vuotta, jonka jälkeen runko oli jo lahonnut liikaa. Tuolloin arvopuuna pidetty tammi käytettiin sotaveneisiin ja postiveneisiin oli käytettävissä heikompia puulajeja.

Postijahdin kannelta löytyy myös muistoja. Köysiä, kaasupulloja ja muuta tarpeellista sisäänsä kätkevät puutynnyrit muistuttavat Hovimäki-sarjan kuvauksista, joissa Postijahti miehistöineen oli mukana Kaskisten satamassa. Tynnyrit saivat jäädä veneelle kiitoksena kuvauksiin osallistumisesta. Kuva: Liina Hautanen.

Myös kotivesillä saa olla tarkkana

Merenkurkun saaristoa pidetään yhtenä Suomen vaarallisimpana ja vaikeakulkuisimpana vesistönä. Postijahdin miehistö ei karikkoisuutta hätkähdä. Kiviä on kuitenkin paljon, joten kokenutkin purjehtija saa olla Vaasan seudulla tarkkana.

– Varmanpäälle kun ottaa, ja menee vain valkoisia, eli yli 10 metriä syviä vesiä, niin ei ole mitään hätää. Mielenkiintoisempaahan täällä on seilata, kuin Turun saaristossa, jossa pääsee vähän liiankin helpolla. Mutta kyllähän Etelä-Suomessa monet ovat sanoneet, että eivät he uskalla tulla tänne, kun kartassa on kivenmerkkeinä ristiä ristin perään, kapteeni Jari Pakkanen kertoo.

Pakkasen purjehdus vei niin mennessään, että hän teki jo ensimmäisen Postijahti-kesänsä jälkeen kaupat omasta purjeveneestään ja vuoden kuluttua siitä huomasi istuvansa paikallisen purjeseuran, Vaasan Merenkyntäjien puheenjohtajana.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
4.8/5 - (26 votes)

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Kaikki videot

Uusimmat podcastit

Kaikki podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset