Oppisopimuksella nopeasti käytännön työhön
17-vuotias Santeri Koivisto löysin oikean alan ja pääsi käytännön työhön jo puolentoista vuoden opiskelun jälkeen oppisopimuksen avulla.
Vihdoin Suomessakin on herätty oppisopimuksen laajamittaiseen hyödyntämiseen nuorten ammatillisessa koulutuksessa sekä käytännön opetuksessa työpaikoilla.
– Meille oppisopimus on erinomainen väylä hankkia kipeästi tarvitsemaamme uutta työvoimaa, Kauhajoella toimivan P. Rotola-Pukkila Oy:n toimitusjohtaja Mikko Rotola-Pukkila huokaisee.
Rotola-Pukkilalla on kolmisenkymmentä työntekijää valmistamassa omia Timantti-malliston hyllykköjä, kaapistoja ja laatikostoja, sekä tekemässä yhteistyöyritysten tilauksia kotimaahan ja ulkomaille.
Vasta puolitoista vuotta puuteollisuuden perustutkintoa Sedun Kurikan kampuksella opiskeleva Santeri Koivisto oli viime syksynä työssä oppimassa kolmisen kuukautta Rotola-Pukkilalla.
– Santerin hommat sujuivat sen verran hyvin, että soitin kouluttaja Petterille ja yhdessä sovimme, että Santeri tulee oppisopimuksella töihin, Rotola-Pukkila selvittää.
Puualan oppisopimuskoulutus tarjoaa monipuolista työtä
Koivisto on silmiin nähden tyytyväinen ratkaisuun. Koulunpenkillä kuluu enää yksi päivä viikossa ja loput päivät sujuvat paljon nopeammin, kun osaavat kädet valmistavat tavaroita kuluttajien tarpeisiin.
– Työtehtäväni vaihtelevat vähintäänkin viikoittain. Välillä jopa kesken päivää siirryn tekemään jotakin muuta, minkä vuoksi työpäivät ovat vaihtelevia.
Yhdessä kakkosluokkalaisen Koiviston kanssa aloitti kaikkiaan kuusi opiskelijaa ja ykkösluokkalaisia on nyt luokka täynnä eli 10 uutta alan opiskelijaa.
– Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista on jo yhteensä 6 opiskelijaa oppisopimuksella eri yrityksissä töissä. Puualan oppisopimuskoulutus onkin joustava keino uuden työvoiman hankintaan. Puupuoli vetää selvästi työvoimaa nyt, Sedun Puualan lehtori Petteri Anttila myhäilee tyytyväisenä.
Rotola-Pukkila pitää kunnia-asianaan, että uusia tulijoita perehdytetään, opastetaan ja autetaan työtehtävissä.
– On kiva kuulla, että tulijat otetaan avoimin mielin vastaan, sillä minulla on vähän jatkuva huoli, että onko opastusta tarpeeksi työn kiireiden keskellä.
Isoja muutoksia alan koulutuksessa
Puualan työpaikkoja katosi Suomesta suuressa määrin 1970-80-luvulla. Samalla alan koulutusta karsittiin, mikä luonnollisesti vaikutti osaavan työvoiman määrään. Puualan oppisopimuskoulutus vastaa todelliseen tarpeeseen.
– Tässä välissä meilläkin oli rauhallisempaa uuden työvoiman rekrytoimisen suhteen. Nyt viime vuosina olemme ottaneet oppisopimuksella uusia nuoria eläkkeelle siirtyneiden tilalle, Rotola-Pukkila kertoo.
Käsillä tekeminen on monilla alan työntekijöillä ikään kuin verissä. Rotola-Pukkilan työsuhteet ovat pitkäikäisiä ja senkin vuoksi yritykselle on tärkeää antaa jokaiselle työntekijälle monipuolisesti työtehtäviä.
– Meillä on joskus kiiretuuraajana ollut meiltä eläkkeelle jäänyt työntekijä, joka on ollut talossamme töissä seitsemällä eri vuosikymmenellä, Rotola-Pukkila naurahtaa hyväntuulisesti.
Siisti ja lämmin sisätyö
Rotola-Pukkilan tuotantotilat ovat väljät, valoisat ja lämpimät noin 20 tuhannen neliömetrin tilat tarjoavat työntekijöille puhtaan ja turvallisen työympäristön.
– Olen itse kertonut meidän alastamme, että täällä ei leipä ole kaikkein leveintä, mutta näpit jäässä ja vesisateessa ei täällä tarvitse käsityöammattiaan harjoittaa, Mikko Rotola-Pukkila pohtii.
Anttila tuntee maakunnan puualan yritykset ja on iloinen jonkinlaisesta uudesta noususta aallonpohjalta.
– Meilläkin on omat haasteemme uusien opiskelijoiden houkuttelemisessa alan opintoihin, Sedun Puualan lehtori Petteri Anttila toteaa.
Puuteollisuuden ala on koneistunut ja automatisoitunut, mutta perinteistä käsityön osaamista tarvitaan silti koko ajan.
– On ehkä yllättävää, että alan töissä yhdistetään jatkuvasti lasia, metallia ja komposiitti-kivijäljitelmää sekä harvemmin myös muita materiaaleja, Rotola-Pukkila huomauttaa.
Yrityksille oppisopimus on kohtalaisen joustava keino uuden työvoiman hankintaan.
– Meillä on otettu töihin myös erilaisten työkokeilujen ja työssäoppimisen kautta ja meille on tärkeää, että näemme paikan päällä, mikä on henkilön asenne ja into uusien työtehtävien oppimiseen. Taidot ja koneiden käytön voimme opettaa, kun työntekijöillä on halu oppia, Rotola-Pukkila painottaa.
