Nepalissa Suomen rahoilla luodaan edistystä
Viime vuonna Nepal sai Suomen kehitysyhteistyön vajaan 1,3 miljardin euron budjetista 18,1 miljoonaa euroa.
Vuoristossa eläminen on täysin erilaista, kuin Pohjanmaan tasangoilla tarpominen. Ja Nepalissa vuoristoa riittää. Maan pinta-alasta peräti 75 prosenttia on vaikeakulkuista vuoristoa. Kymmenestä maailman korkeimmasta vuoresta peräti kahdeksan sijaitsee Nepalissa. Ei siis liene ihme, että Nepal on yksi maailman köyhimpiä valtioita ja monella mittarilla kehityksen takapajula.
Apua 1980-luvulta lähtien
Suomi on tukenut Nepalia kehitysyhteistyöhankkeissa 1980-luvulta lähtien. Suomen ja EU:n tukema vesivarainhoitohanke Nepalin Kaukolännessä päättyi syksyllä 2022. Se oli alkanut Suomen osalta jo vuonna 2006 nimellä Kaukolännen vesivarainhoitohanke. EU tuli mukaan hyvien tulosten vuoksi viimeiseksi kuudeksi vuodeksi.
Hanketoteuttaja Finnish Consulting Groupin hankepäällikkö Pamela Whiten mukaan tuona aikana on pystytty luomaan yli 600 000 ihmiselle puhdasta vettä ja parempaa sanitaatiota lähellä Intian rajaa olevissa Sudurpashchimin ja Karnalin provinsseissa.
– Tämä on ollut selkeästi tuloksiltaan paras hanke, jossa minä olen ollut mukana, White iloitsee.
White on toiminut kehitysyhteistyöhankkeissa lähes koko uransa ajan, aina 1980-luvulta lähtien.
Kylä ilman autoyhteyttä
Nepalin Kaukolännen Khandesworin kylään ei kuka tahansa poikkea. Kylään pääsemiseksi pitää kavuta yli 5000 rappusta, jotka vievät kulkijansa noin 600 metriä aloituskohdasta ylöspäin. On selvää, että arki ei ole helppoa, kun kulkuyhteydet muuhun maailmaan ovat tuollaiset.
– Suurin osa kylän tarvitsemista tavaroista, muun muassa rakennusmateriaalit kuljetetaan paikalle muulijunilla, vesiprojektin suomalainen vesi-insinööri Erik Salminen kertoo.
Kylässä on kuitenkin iso, noin 500 oppilaan koulu, johon oppilaat tulevat ympärillä olevista muista pikku kylistä kävelemällä vuoripolkuja pitkin.
– Koulut alkavat aamulla myöhemmin, sillä oppilaiden matka kouluun voi kestää toista tuntia, paikallinen projektin vesiasiantuntija Love Raj Pant selittää.
Kylässä rakennetaan koko ajan ja voi vain kuvitella miten se sujuu, kun kaikki tarvikkeet pitää tuoda ylös vuoristoon ja sähkövirtaa saadaan ainoastaan aurinkopaneelien tuottamana.
Yksi kotitalous ja yksi hana
Vesiprojektin onnistumisen yksi perusedellytys on ollut se, että Nepalin hallitus on ollut aktiivisesti hankkeessa mukana.
– Tuossa vieressä Intian valtio on omissa hankkeissaan rakentanut syrjäkyliensä ihmisille käymälöitä valtion kustannuksella. Täällä jokaisen asukkaan piti itse osallistua hankkeen toteuttamien käymälöiden kustannuksiin. Se kuitenkin onnistui, White kiittelee.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.Nepalin hallitus maksoi nyt jo päättyneestä hankkeesta puolet ja EU ja Suomi toisen puolen.
Vesihanan saaminen jokaisen talon pihaan paransi erityisesti naisten asemaa korkealla vuoristossa. Miehiä on kylässä vähän naisiin verrattuna. Kun vuoristossa ei ole työtä tarjolla, ovat miehet lähteneet työn perässä Intiaan ja Qatariin elättääkseen perheensä.
– Ennen meidän piti käyttää joka päivä veden hakuun monta tuntia. Se piti kantaa lähteeltä koteihin. Jos tarvitsi päivittäin enemmän vettä, piti tehdä useita vedenhakumatkoja, omenapuita puutarhassaan kasvattava Dilli Bohara toteaa.
Vesi johdetaan 13 kilometrin päästä vuorilta kylässä oleviin tankkeihin, josta se tulee pääosin painovoimalla jokaiseen kylän 163 vesihanaan.
– Runkovesiputki piti kaivaa ihmistyövoimalla 90 senttimetrin syvyyteen, jotteivat jokakeväisen monsuunisateen aiheuttama maanvyörymät veisi sitä mukanaan, Salminen kertoo urakasta.
Paikalliset huoltavat laitteiston
Kehitysyhteistyön yksi suurimmista ongelmista on se, mitä tapahtuu, kun hanke tai projekti loppuu.
Kaukolännen vesihankkeessa hankkeen loppumisen jälkeiseen aikaan on satsattu erityisen paljon alusta lähtien.
– Vesitankkeja huoltavat paikalliset, koulutetut huoltomiehet. He saavat työstään luonnollisesti korvausta. Kylän asukkailta kerätään vesimaksua, jolla katetaan ylläpidon ja mahdollisten korjausten kustannuksia, Love Raj Pant taustoittaa.
Ylhäältä vuorilta luonnollisesti tuleva vesi vähentää huollon ja korjauksen tarvetta verrattuna siihen, että vesi pumpattaisiin käyttöön maan alta.
– Paitsi, että vesihana säästää naisten aikaa vedenhaulta, se mahdollistaa sellaisen viljelyn, vaikka kasvihuoneissa, johon tarvitaan runsaasti vettä, Erik Salminen muistuttaa.
Kehitysyhteistyö ja Nepal
- Vuonna 2022 Suomen valtion budjetista kehitysyhteistyöhön käytettiin vajaat 1,3 miljardia euroa.
- Nepal on Suomen yhteistyökumppanimaista viidenneksi suurin avun saaja. Sen osuus Suomen avusta on 18,1 miljoonaa euroa.
- Suomi on tukenut Nepalia 1980-luvulta saakka.
- Kaikkiaan Suomen tukemat vesihankkeet ovat tarjonneet vuosikymmenten saatossa puhdasta vettä 1,7 miljoonalle nepalilaiselle.
- Nepal on noin 30 miljoonan asukkaan valtio Aasiassa, Intian ja Kiinan välissä.
- Nepal pyrkii pois YK:n maailman vähiten kehittyneiden maiden statuksesta vuoteen 2026 mennessä.
Lähde: Ulkoministeriö
Median edustajat tutustuivat vesihankkeeseen
Pointin teematuottaja Harri Puhakainen matkusti Nepaliin vuonna 2022 ulkoministeriön järjestämällä matkalla, jossa käytiin tutustumassa Kaukolännen vesihankkeen projektialueeseen. Matkalla oli mukana sekä median edustajia että ulkoministeriön ja Nepalin Suomen suurlähetystön henkilökuntaa.
