Kymmenen päivän täydellinen heräteostos
Etelä-Suomessa työuransa tehnyt Mikko Hautala oli haaveillut vuosituhannen alussa ostavansa kotitalonsa Töysän Suutalan kylästä. Sitten täti tuli kylään ja kertoi Villa Mannerin olevan myynnissä.
Kuultuaan ensimmäisen kerran, vuonna 2014, että Villa Manner on myynnistä Mikko Hautala vastasi: Vai niin.
Kun sama toistui parisen vuotta myöhemmin, ja täti kertoi talon olevan edelleen myynnissä, innostui Hautala katsomaan tietoja netistä. Hän alkoi kiinnostua.
Tutkittuaan asiaa Hautala totesi rahojensa riittävän. Kiinteistön ylläpidosta piti toki välittäjän kanssa vielä keskustella. Asiaa puitiin seuraava viikko. Ja seuraavalla viikolla tehtiin kaupat.
– Se oli kyllä kymmenen päivän täydellinen heräteostos, Hautala myöntää.
Kaikki 200 ikkunaa on huollettu
Villa Manner oli Hautaloiden sinne muuttaessa kalustettu. Kovin montaa alkuperäistä Hautala ei usko huonekaluissa olleen.
– Osa niistä ei mielestäni olleet lainkaan sopivia tänne.
Sisustukseen Hautala ei alkajaisiksi ehtinyt keskittyä. Työtä riitti talon ulkopuolella.
– Talon alapohjassa oli vesiongelma, joten työ alkoi talon kivijalan reunojen kaivuulla.
Siitä työ jatkui kaikkien 200 ikkunalasin pokien höyläyksiin ja kittauksiin sekä ulkomaalauksiin, kaikkien rappusten korjauksiin, ladon nostoon, kasvihuoneen uusimiseen ja puutarhapaviljongin sekä venevajan kunnostukseen.
Puutarhasta Hautala kaatoi muutamia pihapuita. Suurin työ ympäristössä oli osmankäämin, kortteen, järviruo’on ja ulpukan valtaamassa rannassa.
– Viikatteella vedin kasvustoa matalaksi useampaan kertaan kolmen vuoden ajan. Polkupyörän korilla nostin mutaa rantaan, kuokin juuriston mättäitä ja käsipelillä vedin ulpukan juuria ylös.
Nyt 265 metriä pitkässä Villa Mannerin rannassa on kova savi tai hiekkapohja. Rannan pohjoispäässä työtä teki myös kaivinkone.
Alkuperäistä on kateissa
Alvar Aalto-säätiön edustaja on Hautalan aikana vieraillut Villa Mannerissa.
– Sen suhteen minä olin aloitteellinen, Hautala sanoo.
Hautala haluaa säilyttää vanhaa, mutta vierailujen aikana ei selvinnyt esimerkiksi alkuperäisten seinien värejä. Raaputuksilla löytyi paikoitellen kuusi eri maalikerrosta. Myöhemmin naapuri kertoi olleensa uusimassa ulkoverhousta 1980-luvulla.
Nyt, kuuden vuoden puuhastelun jälkeen, Hautala sanoo työn olevan pääosin valmis. Vesiongelmia ei pitäisi enää olla.
Lähes samaan hengenvetoon hän sanoo varastossa olevan kymmenkunta litraa maalia. Sen hän sipaisee seinään ensi kesänä. Myös näkymää järvelle hän aikoo avata.
Heräteostoonsa hän toteaa olevansa hyvin tyytyväinen.
Japanilaiset pääsivät yllättämään
Villa Mannerin pohjapinta-ala on 150 neliötä. Asuintilaa on kahdessa kerroksessa. Mikko Hautala lämmittää taloaan puilla. Pönttöuunit, kakluunit ja puuhella nielevät kelpo kärryllisen klapeja päivässä.
– Kyllä talo sähkölläkin lämpiäisi, mutta sitä en ole käyttänyt, Hautala sanoo.
Puutarhassa riittää nurmikonleikkuuta hehtaarin verran.
– Keväällä kukinnan aloittavat narsissit, siitä jatkavat sini- ja valkovuokot.
Tilaa Hautala haluaa antaa myös päivänkakkaroille ja voikukille.
– Niitten ansiosta hehtaarin ala hieman pienenee, mutta kyllä aikaa leikkaamiseen kuluu silti parisen tuntia.
Omasta puutarhasta Hautala saa omenoita ja viinimarjoja. Ulkopuolisen hoitamiin mehiläispesiin tulee lehmuksista suuret määrät hunajaa.
– Kerran viinimarjapuskassa ollessamme paikalle ilmestyi japanilainen opiskelija. Hän halusi tulla mittailemaan Villa Mannerin ikkunoita, Hautala naurahtaa.
Entisten omistajien aikaisia ja tapaisia vieraita Hautala ei sen sijaan ole tavannut.
– Silloin rakennuksen katolla oli ollut yllättäen yksi japanilainen.
Vaikka Hautala kutsuu Villan Manneria myös Ponnenrannaksi tai Puuhamaaksi, erityisen innostunut hän ei vierailijoista ole.
– Jos viitsisi, niin japanilaisille voisi järjestää yksityismajoitusta, hän vitsailee.
Villa Manner
Kädentaidot käytössä
Filosofian tohtori Mikko Hautala tykkää puuhastella. Erityisen mieluista on huonekalujen entisöinti.
– Kunnostan, verhoilen, liimailen, sorvailen, yleensäkin entisöin, Hautala sanoo.
Muutkin työkalut Hautalan käsissä pysyvät. Rannan pyörökivetyksen kiilakivet Hautala on asetellut kohdilleen ja pultannut ne muun muassa työntövarsilla yhteen. Kaatumaan ne eivät enää pääse.
Aallon alkuperäinen ja huonoon kuntoon päässyt venevaja pääsi Hautalan kunnostuksen jälkeen taas alkuperäiseen tehtäväänsä. Huvimajan lahon pilarinjuuren tilalle Hautala työsti uuden palan. Nurkastaan painunut navetan viereinen lato on nyt vatupassissa, katkenneet niskat vaihdettu ja lattia uusittu.
Ränni oli juoksuttanut vettä kellarin rappusten alle, talon keskelle. Sen löydön Hautala nimesi sylttytehtaaksi, mutta sekin on nyt korjattu.
Vain alkuperäiseen ja monitahoiseen lovetukseen ikkunanpokia uusiessaan hän ei Aallon mallien mukaan ryhtynyt. Korjauksen jälki pitää näkyä.
Aalto suunnitteli koteja myös yksityishenkilöille
– Jos tarkastellaan rakentamisajankohtaa, niin esimerkiksi Varkauden Könönpellossa oleva tyyppitalo ei ollut yksityistalo, vaan A. Ahlström Oy:n rakentama työsuhdeasunto, tutkija Risto Raittila Alvar Aalto -museosta sanoo.
Nyt kyseiset talot ovat yksityistaloja. Vastaava muutos on Raittilan mukaan tapahtunut tai tapahtumassa muillakin teollisuuspaikkakunnilla.
– Muutosta tapahtuu niin työväen kuin insinöörien ja johtajien talojen suhteen.
Listalle Raittila ei ole kerännyt niitä Aallon suunnittelemia kaupparakennuksia, saunoja tai lämpökeskuksia, jotka ovat tällä hetkellä yksityisasuntoina.
ALAJÄRVI:
Mammula, siirretty 1960-luvulla, purettu 1972.
Myllykankaan talo, 1920, osittain toteutettu.
Villa Flora, Aallon perheen kesähuvila (Aino Aalto), 1926.
Villa Väinölä, 1926.
ESPOO:
- Rydgrenin kesähuvila, 1938.
EURA:
A Ahlström Oy, yli-insinöörin talo, 1944.
A Ahlström Oy, Varkaudenmäen tyyppitalot, 1942 – 1946.
HAMINA:
Enso-Gutzeit Oy, insinöörien paritalo, 1958 – 1960.
Enso-Gutzeit Oy, johtajan talo, 1959 – 1960.
Enso-Gutzeit Oy, tehtaanjohtaja talo, 1958 – 1960.
Enso-Gutzeit Oy, Puu-Petkele, työväenasunnot, 1956 – 1958.
HELSINKI:
Alvar Aallon kotitalo, The Aalto House, 1936.
Alvi Hirvosen asuintalo, 1953 – 1955.
Eino Mäkisen asuintalo, 1938, ei toteutunut.
William Lehtisen huvila, 1939, ei toteutunut.
HÄMEENLINNA:
Yhteissisu Oy, johtajan asunto, 1945 – 1946.
Yhteissisu Oy, AA-tyyppitalot, 5 taloa, 1945.
LIEKSA:
Enso-Gutzeit Oy, Lieksankosken vesivoimala, valvojien paritalo, 1960, lienee purettu.
JOENSUU:
Schauman Oy, virkailijoiden asuintalo, 1927.
JYVÄSKYLÄ:
Casa Laurén, 1925 – 1928.
Hugo Heinosen liike- ja asuinrakennus, 1923, ei toteutunut.
Juho Luhdas, asuintalon, ei saanut rakennuslupaa ympäristöstä poikkeamisen takia, 1951, ei toteutunut.
Jyväskylän pappila, 1925 – 1926, ei toteutunut.
Karpion huvila, 1923.
Lahtisen talo, muutostyö, 1924, ei toteutunut.
Muuratsalon koetalo, 1952 – 1954.
Nuoran talo, muutostyö, 1923 – 1925.
Ollilan talo, 1926, purettu 1984.
Koskisen talo, muutostyö, 1925.
Villa Oksala, kesähuvila, 1965-1966.
KARSTULA:
Lääkärin asuinrakennus, muutostyö, 1926.
Vekaran kesähuvila.
KORPILAHTI:
Villa Oksala, kesähuvila.
LAUKAA:
Alatalon kartano, maatilan päärakennus, 1924.
KITTILÄ:
Atri Oy, kullankaivuuyhtiö, suunnitteli kaivosta ja teki geologisia tutkimuksia Kittilän Sirkan kylässä 1939 – 1953.
Atri Oy, johtajan talo, Immeljärven pohjoispää, 1946, purettu.
KOTKA:
A Ahlström Oy, tehtaanjohtajan talo, 1942/1953.
Otsolan omakotialueen tyyppitalot.
Karhulan kartanon muutos
Sunilan selluloosatehtaan asuinalue, tehtaanjohtajan talo, 1936 – 1937.
INKEROINEN:
Tampella Oy, yli-insinöörin talo, 1937 – 1938.
Tampella Oy, insinöörin talo 1, 1937 – 1938.
Tampella Oy, insinöörin talo 2, 1937 – 1938.
Karhukankaan tyyppitalot, 55 omakotitaloa, 1941 – 1945.
Tampella Oy, isännöitsijän talon muutostyö, 1946.
Tampella Oy, puutarhurin talo, 1944, purettu 1980-luvulla.
Tampella Oy, Niemisen talo, 1946, ei toteutunut.
OULU:
Typpi Oy, lannoitetehdas, 1950 – 1963.
Villa Lehmus, johtajan asunto, 1955 – 1956.
PAIMIO:
Ylilääkärin asuintalo.
PORI:
Villa Mairea, A. Ahlström Oy:n pääjohtajan asuintalo ja sauna,
Villa Harriet, suunniteltu Villa Mairean yhteyteen, ei toteutunut.
- Ahlström Oy, neljä standarditaloa, 1946.
- Ahlström Oy, Svenssilän talon muutostyö, 1940, ei toteutunut.
Villa Vainiola, muutostyöt.
Virkailijatalo, Site Manager´s House, 1946.
ROVANIEMI:
Maison Aho, 1964 – 1965.
Pirttikosken asuinalue ja omakotityyppi, 1956 – 1957, ei toteutunut.
SEINÄJOKI:
Lakeuden risti, lämpökeskus ja talonmiehen asunto, 1956 – 1958.
Lakeuden risti, pappila, 3 asuntoa, 1956, ei toteutunut.
TAMPERE:
Asevelikylä, sauna, asuintalue, tyyppitalot 1941.
TURKU:
Richmond Templen kesähuvila, Turun saaristo, 1937, ei toteutunut.
VAASA:
Oy Strömberg Ab, teollisuus- ja asuinalue, Huutoniemi, 1944.
Asuinalue sai nimen Neekerikylä, kun lautaverhoiltua rivitaloa pintakäsiteltiin tervalla. Nimi muutettiin Aaltopuistoksi vuonna 2013.
VARKAUS:
- Ahlström Oy, Savonmäen asuinalue, 1937 – 1938.
- Ahlström Oy, Könönpellon tyyppitalot, 1942 -.
- Ahlström Oy, johtajan asunto, 1942, ei toteutunut.
- Ahlström Oy, lääkärin asunto, 1947.
Villa Rantala, muutostyö tehtaanjohtajan asunnoksi, 1942.
MUITA PAIKKAKUNTIA:
Ruotsinpyhtää: A. Ahlström Oy, johtajan asunto, 1947.
Porvoo: Eero Mannerin kesähuvila, 1951.
Bogskär: Kalastajan asunto, 1940.
Pertunmaa: Jörgen Schaumanin metsästysmaja.
Alavus (Töysä): Terho Mannerin talo ja sauna.
Heinola: professori Kaupin kesähuvila.
Hanko: Sonnenblick, John Gylphen kesähuvila.
Petäjävesi: Tuuralan kesähuvila.
Alavus: Töysän pappila, 1920 – 1921, ei toteutunut.
Ruokolahti: Villa Ilmari Luostarinen, kesähuvila ja sauna.
Kuru: Näsijärvi, Vila Kihlman, kesähuvila, 1947.
Järvenpää: Villa Kokkonen, yksityistalo ja sauna, 1967 – 1969.
Raasepori: Villa Skeppet, yksityistalo, 1970.
Siuntio: Vila Åke Gartz.
MUUT MAAT:
ITALIA:
Ferrero-yhtiön tyyppitalo, Torino, 1966, ei toteutunut.
Villa Erica, Torino, 1970, ei toteutunut.
Villa Sambonet, Milano, 1955, ei toteutunut.
RUOTSI:
Villa Tvistbo, Ludvika, 1942, ei toteutunut.
Villa Andree, 1944, ei toteutunut.
USA:
Aune S. Lindin talo, Los Angeles, USA, 1960, ei toteutunut.
RANSKA:
Maison Louis Carré, yksityistalo, Bazoches-Guyonne, 1959.
VIRO:
Villa Tammekann, yksityistalo, Tartto, Viro, 1933.
MUITA:
Aitta-lehden kesä- ja viikonloppumajakilpailu. Aalto osallistui kolmella ehdotuksella ja voitti molemmat sarjat, lisäksi yksi työ lunastettiin.
Imatralle ja muualle: Enso-Gutzeit Oy, standardipientaloja.
Enso-Gutzeit Oy, vapaa-ajanhuvila ja virkailijoiden tyyppitaloja.
Herrenäsin kartano lienee ollut koulutyö, ei toteutunut.
Metsästysmaja tuntemattomaan paikkaan 1945, ei toteutunut.
Tukkikämppä, asuinparakki, rakennettiin useille paikkakunnille, 1940.
Tampella Oy:n metsäosaston tyyppitaloja.
Suomen Insuliitti Oy, tyyppitalo, kilpailuehdotus.
