Article image
Liikenneopettaja Hannu Haka nostaa vuosikymmenien kokemukseensa nojaten liikenneympyrät niille kuuluvaan arvoon. Nykyistä ahkerampi vilkun käyttö lisäisi ympyröitten turvallisuutta edelleen.
31.03.2020
Autot ja liikenne

Liikenneympyrässä vilkuttaminen on viitsimiskysymys

Teksti ja kuvat: Hannele Norja

Liikenneympyrä, kiertoliittymä vai turbokiertoliittymä? Lainsäädäntö tuntee Suomessa vain liikenneympyrän.

Liikenneympyröistä niin sanottu turbokiertoliittymä on kehitetty Hollannissa. Sittemmin niitä alettiin rakentaa myös Saksaan. Suomessa on tällä hetkellä käytössä kymmenkunta turbokiertoliittymää.  Niitä alettiin rakentaa vilkasliikenteisiin paikkoihin. Erityisesti sellaisiin, joissa liikenne voidaan ohjata tärkeimmistä ajosuunnista läpi kahdelta kaistalta, liikenneopettaja Hannu Haka Etelä-Pohjanmaan Auto-Opistosta kertoo.

– Eli parhaiten ne sopivat paikkoihin, joissa on vilkkaasti liikennöity pääsuunta ja vähäliikenteinen sivusuunta.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy

Turbokiertoliittymää lähestyvän täytyy valita ajokaistansa jo hyvissä ajoin. Ajoradan yläpuolisia ja ajorataan maalattuja opasteita tulee seurata ja noudattaa.

– Niin kuin yleisesti liikenteessä, myös liikenneympyrään ajo riittävän rauhallisesti lisää turvallisuutta, Haka toteaa.

Lahti ympyröityi ensimmäisenä

Lahti oli yksi Suomen ensimmäisistä ns. liikenneympyräkaupungeista. Siellä ympyröitä piti aluksi jopa vähentää, kun ulkopaikkakuntalaiset eivät osanneet niissä ajaa.

Parikymmentä vuotta sitten liikenneympyröitä alettiin rakentaa Suomeen urakalla.

– Pian liikenneympyröiden todettiin sekä vähentävän että lieventävän risteysalueiden kolareita. Liikenne sujui niissä muutenkin sujuvammin kuin perinteisissä risteyksissä, Haka muistelee.

Liikenneympyrän vaarallisimmat kohdat ovat ympyrään meno ja poistuminen, ja erityisesti kevyen liikenteen kannalta.

– Ympyrästä poistuttaessa kevyt liikenne tulee aina enemmän tai vähemmän takaviistosta.

Hannu Hakaa harmittaa ja ihmetyttää vähäinen vilkun käyttö liikenneympyröissä. Jokainen autoilija toivoo itsekin vilkun käyttöä liikenneympyrästä poistuttaessa. Siksi on kummallista, että sitä niinkin vähän käytetään.

– Olen toki joutunut muutaman kerran myös hämmästymään, kun kuljettaja vilkutuksesta huolimatta onkin jatkanut ajoaan ympyrässä, Haka muistelee.

Nyt osataan jo Seinäjoellakin

Hannu Haka kiittelee Seinäjoen kahta liikenneympyrää, joissa on ympyrän ohittavat kaistat.

– Ne on hyväksi havaittuja ja keventävät liikenteen määrää itse ympyrässä.

Liikenne ja liikenneopetus on Hakan noin nelikymmenvuotisen opettajauran aikana muuttunut paljon.

– Viime vuosina liikenneopetukseen on tullut muutoksia enemmän kuin niitä edeltävien vuosikymmenien aikana yhteensä. Seinäjoen liikenne on lisääntynyt paljon. Kaikenlaista liikennettä on yhä enemmän. Jopa ruuhkia ja pullonkaulakohtia on nähty.

Jos on autojen ja liikenteen määrä Seinäjoella lisääntynyt, niin on myös joustavuus.

– 1980-luvulla kaistanvaihto oli täällä lähes mahdotonta. Nyt annetaan jo autokoulun autollekin tilaa kaistan vaihtoon, Haka iloitsee.

Kuva: Matti Hautalahti

Käsirautoihin ilman vilkkua?

Lähestytään liikenneympyrää. Oppilas on ensimmäistä kertaa kaupunkiajon opetustunnilla. Lähestymisen keskeyttää ympyrästä tuleva, hälytysvalot päällä ajava poliisiauto. Se pysäyttää edellään ajavan auton tavallisen kansalaisen silmin verrattain näyttävästi. Kuljettaja poistetaan autosta välittömästi. Poliisi laittaa kuljettajan käsirautoihin.

Hämmentynyt ajo-oppilas seuraa tilannetta ja sen etenemistä pysähtyneenä kadun varteen. Vieressä istuva liikenneopettaja Haka käyttää tilanteen hyödyksi.

– Noin käy, kun poistuu liikenneympyrästä ilman vilkkua.

Jos siis ikinä tapaatte äärimmäisen tunnollisenliikenneympyrässä vilkuttajan, niin…..

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arvioosi klikkamalla tähteä 1 - 5
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
autoilu liikennesäännöt liikenneympyrä tieliikenne

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset