Article image
30.09.2021
Työelämä ja yrittäjyys

Suomen pelialan neljä vuosikymmentä

1980-luvun alkuhämärissä alkunsa saanut suomalainen peliala on vuosikymmenten aikana kasvanut kotimaisen kulttuuriviennin veturiksi.

Nykyään kaikki pelaavat. Pienen piirin harrastus on 2000-luvulla muuttunut valtavirraksi, ja teollisuudenhaarana pelit ovat jo ohittaneet elokuvat ja musiikin – moninkertaisesti. Suomalainen peliala tunnetaan erityisesti Supercellin ja Rovion kännykkäpelien myötä, mutta juuret ovat huomattavasti syvemmällä.

1980-luku – harrastajakulttuurin nousu

Suomalaisen pelialan lähtölaukaus ammuttiin 1980-luvun alkuvuosina. Kautta aikojen ensimmäinen kaupallinen suomalaispeli on vuonna 1978 julkaistu Chesmac. Raimo Suonion laatima shakkipeli julkaistiin Telmac-kotimikrolle, mutta se jäi pienen piirin huviksi.

Telmac ja muut 1970-luvun lopun kotimikrot myytiin yleensä rakennussarjoina. Koska laitteet piti koota itse, tämä vaati tietotaitoa, jota tavallisella kuluttajalla ei ollut. 1980-luvulla tilanne kuitenkin muuttui, kun yhdysvaltalainen Commodore julkaisi VIC-20- ja Commodore 64 -kotimikrot.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy

Kaikki tekniikka oli tungettu näppäimistön sisälle, ja Commodoren kuluttajatietokoneen pystyi liittämään vaikkapa televisioon. Laitetta markkinoitiin kulutuselektroniikkana videonauhurien tavoin, minkä vuoksi konetta myytiin kodintekniikkaliikkeissä hämyisten erikoisputiikkien sijaan.

VIC-20 oli suosittu kone, mutta Commodore 64 villitsi Suomen. Väkilukuun suhteutettuna ”Kuusnelosta” on Suomessa myyty enemmän kuin missään muualla maailmassa. Kone käynnisti Suomen ensimmäisen digiloikan ja samalla myös kaupallisen pelikehityksen.

Amer-yhtymän osana toiminut Amersoft julkaisi 1980-luvulla Commodoren koneille hyötyohjelmia ja pelejä. Ensimmäiset kotimaiset pelit olivat suomenkielisiä. Amersoftin tuotekatalogin tunnetuin edustaja lienee Commodore 64:lle julkaistu Uuno Turhapuro muuttaa maalle (1986). Piinaavan vaikeassa pelissä Uunoa liikuteltiin ylös ja alas tavoitteena väistää tielle tulevat esteet.

Stavros Fasoulasin Sanxion oli ensimmäinen kansainvälisillä markkinoilla kaupallisesti julkaistu suomalaispeli

Samana vuonna Uunon kanssa julkaistiin myös ensimmäinen kansainvälisille markkinoille tarkoitettu suomalaispeli, Stavros Fasoulasin laatima Sanxion. Sivusta kuvattu avaruusräiskintä otettiin pelimediassa hyvin vastaan, minkä seurauksena toinen kotimaisen pelialan pioneeri Jukka Tapanimäki päätti hänkin kokeilla pelisiipiään kotimaan ulkopuolella.

Fasoulas ja Tapanimäki tekivät kumpikin puolenkymmentä peliä, jotka julkaistiin Kuusneloselle. 1980-luvun lopulla Tasavallan tietokoneeksi tituleeratun kotimikron valtakausi alkoi kuitenkin olla jo päätöksessä, mutta kotimainen peliala oli vasta pääsemässä alkuun.

Uuno Turhapuro muuttaa maalle on eräs tunnetuimmista 1980-luvun suomalaispeleistä.

1990-luku – täältä tullaan, maailma

Commodore 64:n synnyttämään harrastajakulttuuriin liittyy kotimaisen pelialan nousun kannalta eräs erittäin tärkeä tekijä, demoscene. Perinteisesti demot on mielletty pelien kokeiluversioiksi, mutta tässä yhteydessä demoilla tarkoitetaan tietokoneilla tuotettuja, reaaliajassa ajettuja videotaideteoksia, joiden tavoitteena on tiristää rajoitetusta suorituskyvystä kaikki mahdollinen esteettisten elämysten tuottamiseksi.

Demoscenen juuret ovat piratismissa. Kun Commodoren ja muiden kotimikrojen peleistä murrettiin kopiosuojauksia, tekijät halusivat tunnustusta työlleen. Piraattipelien alkuun alkoi ilmestyä yhä taidokkaampia audiovisuaalisia teoksia, crack introja, jotka toimivat kopiosuojausten murtaneiden ryhmien mainoksina.

Pian introt eriytyivät omaksi taidemuodokseen, demoiksi. Suomalaiset tekijät opettelivat demojen avulla tehokasta ohjelmointia. Koska tavoitteena oli tehdä mahdollisimman näyttävää jälkeä, tämä edellytti tietoa laitteistosta ja ohjelmoinnista, jotta viimeisetkin suorituskyvyn hippuset saatiin hyötykäyttöön.

Vuorovaikutuksen lisääminen demoihin oli vain ajan kysymys. Osa suomalaisista demoryhmistä alkoi tehdä pelikokeiluja, ja vuodesta 1992 järjestetyt Assembly-pelitapahtumat kokosivat harrastajat yhteen.

Elfmania-mätkintäpeli jäi Terramarquen ainoaksi pelijulkaisuksi. Yritys fuusioitui Bloodhousen kanssa

Suomen ensimmäisiä pelistudioita ovat Bloodhouse ja Terramarque, jotka vuonna 1995 fuusioituivat Housemarqueksi sekä aavistuksen myöhemmin perustettu Remedy. Molemmat kotimaisen pelialan Suurista Muinaisista saivat alkunsa demoscenen vauhdittamina.

Housemarquen ensimmäinen peli oli Super Stardust. Bloodhouse julkaisi alkuperäisen Stardustin vuonna 1993 Commodore 64:ää seuranneelle Amigalle, ja Super Stardust oli kantaisän paranneltu painos. Remedy puolestaan aloitti maailmanvalloituksen Death Rallylla, ylhäältä kuvatulla autotoimintapelillä.

Vuosikymmenen loppupuolella Housmarque julkaisi Supreme Snowboardingin, lumilautailupelin, josta tuli ensimmäinen suomalainen peli, joka möi yli miljoona kopiota. Tämä antoi esimakua siitä, mitä uusi vuosituhat toisi tullessaan.

Bloodhousen Stardust julkaistiin vuonna 1993 Amigalle. Peli on vielä nykyisinkin varsin komea ilmestys.

2000-luku – läpimurto

Vuonna 2001 suomalaisen pelialan lasikatto murtui. Tästä on vastuussa peli nimeltä Max Payne, Remedyn toinen kaupallinen peli, josta tuli ilmestyessään kansainvälinen hittipeli. Max Paynesta on tehty Mark Wahlbergin tähdittämä Hollywood-elokuva, ja kyseessä on ilman muuta eräs kotimaisen kulttuurihistorian tärkeimmistä teoksista.

Max Paynen merkitys kotimaiselle pelialalle on valtava. Tummanpuhuva toimintaseikkailu imee vaikutteensa John Woon toimintaelokuvista maustaen näyttävää toimintaa Matrixista tutuilla hidastuksilla. Peli täytti kaikki kansainvälisen hittipelin vaatimukset, eikä se eronnut lainkaan esimerkiksi Yhdysvalloissa toimivien studioiden tekemistä peleistä.

2000-luvun suurin murros liittyy tapaan jaella pelejä. Digitaalinen jakelu mullisti jakelukanavat, sillä enää ei välttämättä tarvittu julkaisijaa, joka maksaisi pelikehityksen viulut ja hoitaisi pelin pahvilaatikossa kauppoihin.

Digitaalinen jakelu poisti yhtälöstä monta välikättä, kun pelin pystyi ostamaan verkossa ja lataamaan tietokoneelle. Tämä painoi pelien keskihintaa alaspäin ja mahdollisti kehittäjille paremman katteen työstään, kun julkaisija ja jakeluverkko eivät olleet vetämässä välistä.

Vuonna 2007 Sonyn PlayStation 3 -pelikonsolille julkaistu Housemarquen Super Stardust HD oli ensimmäinen kotimainen digitaalisesti jaeltu hittipeli. 1990-luvun alun Stardustin moderni tulkinta tarjosi nopeatempoista toimintaa hieman levyjulkaisuja pienemmässä mittakaavassa, ja se puri kuluttajiin.

2000-luku viimeistään sinetöi sen, että kotimainen peliala oli tullut jäädäkseen. Harrastajat oli nyt vakuutettu, seuraavaksi sama tehtiin tavallisille sukankuluttajille.

Remedyn Max Payne (2001) on eräs tärkeimmistä koskaan julkaistuista suomalaispeleistä

2010-luku – älypuhelin

Digijakelu muutti pysyvästi pc- ja konsolipelaamisen jakeluketjuja, ja Applen myötä sama tapahtui kännyköille. Applen App Store -sovelluskauppa avautui vuonna 2008, ja seuraavana vuonna suomalainen Rovio teki kotimaista pelihistoriaa. 2010-luvulle tultaessa kaikki tiesivät Angry Birdsin.

Suomalaisilla kännykkäpeleillä on oma historiansa, joka alkaa vuodesta 1996 ja Nokian Matopelistä. Tanskalainen matkapuhelinvalmistaja Hagenuk oli lisännyt vuotta aiemmin erääseen kännykkämalliinsa Tetris-kloonin, mutta Nokialla työskennelleen Taneli Armannon Matopeli oli ensimmäinen kännykkäpeli, joka upposi massoihin.

Nokian Matopeli ei ollut kautta aikojen ensimmäinen kännykkäpeli, mutta suosituin se oli

Mustavalkonäytöllä varustetut kännykät eivät kyenneet kovin kummoiseen audiovisuaaliseen ilotulitukseen, mutta puhelinpeleissä tuntui olevan järkeä myös bisnesmielessä. Ensimmäiset internetkokeilut kännyköiden kautta osuivat vuosituhannen taitteeseen, kun kapulapuhelimella pystyi surffaamaan verkon aallonharjalla wapin kautta. Kyseessä oli pääasiassa tekstimuotoinen verkkoselailu, jota periaatteessa pystyi soveltamaan myös pelaamiseen.

Suomalainen Riot Entertainment keräsi miljoonia euroja rahoitusta ja alkoi tehdä mobiilipelejä wap-alustalle. Paperilla hyvältä kuulostanut idea ei käytännössä toiminut, sillä kivi-paperi-sakset-henkiset pelit eivät syvyydellään vakuuttaneet, ja kalliit tiedonsiirtohinnat sekä hitaat yhteydet tekivät verkkopelaamisesta käytännössä mahdotonta.

Nokian N-Gage on ainoa Suomessa valmistettu pelikonsoli

Riot Entertainmentin mahalasku sulki sijoittajien hanat vuosiksi, mutta Nokia uskoi kännykkäpelaamiseen. Vuonna 2003 kännykkäjätti julkaisi N-Gagen, pelikonsoliksi suunnitellun puhelimen, jonka piti syrjäyttää kannettavia pelilaitteita hallinnut Nintendo.

Nokian näkemys pelikonsolista oli kuitenkin kuolleena syntynyt. Konsolissa oli pystymallin näyttö. Pelit myytiin muistikorteilla, ja pelin vaihtamiseksi puhelin piti purkaa osiin. Kaiutin ja mikrofoni oli sijoitettu laitteen päätyihin, joten puhuessa puhelinta täytyi pitää korvalla poikittain. N-Gage nimettiin tacoksi.

Hieman myöhemmin markkinoille tullut N-Gage QD paransi monelta osin käyttökokemusta, mutta vahinko oli jo ehtinyt tapahtua. Nokian mobiilipelivallankumous oli jäänyt vain suunnitelmaksi, mutta matkapuhelinjätti on tästä huolimatta olennainen osa kotimaista pelihistoriaa, sillä sen panostukset infrastruktuuriin osaltaan mahdollistivat sen, että Rovio ja Supercell nousivat seuraavalla vuosikymmenellä maailmanmaineeseen.

Koska kännykkäpeleistä ei ollut ennen N-Gagea juurikaan kokemusta, tämä tarkoitti sitä, että sisällöntuotanto oli pantava pystyyn ruohonjuuritasolta lähtien. Voimiensa tunnossa ollut Nokia pumppasi rahaa kännykkäpeleihin luoden näin pohjan myöhemmälle menestykselle.

Kun Apple julkaisi iPhonen ja Android-käyttöjärjestelmä seurasi perässä, maailma oli valmis mobiilipelivallankumoukseen, jota Riot Entertainment ja Nokia olivat yrittäneet kymmenen vuotta aikaisemmin. Angry Birdsia ladattiin miljardeja kertoja, ja Supercellistä tuli eräs maailman tuottavimmista pelistudioista.

Rovion ja Supercellin suosion myötä ja ehkä myös Nokian matkapuhelinperinnön vuoksi Suomi on 2010-luvulta lähtien profiloitunut vahvasti mobiilipelimaaksi. Kansainvälisessä mediassa Suomesta puhutaan pelien piilaaksona, ja Rovion ja Supercellin jalanjäljissä on seurannut moni suomalainen mobiilipelifirma, nimekkäimpänä Small Giant Games, joka valloitti maailman Empires & Puzzles -pulmapelillään.

Rovion vihaiset linnut ovat eräs tunnetuimmista suomalaisista viihdebrändeistä

2020-luku – toimiala muiden joukossa

Viidennelle vuosikymmenelleen astuva suomalainen peliala on historiansa aikana noussut pienen piirin harrastuksesta pysyväksi osaksi kotimaista yrityskulttuuria. Suurimmat kasvuvuodet näyttävät olevan takanapäin, mutta alan liikevaihto on vakiintunut noin kahden miljardin euron luokkaan.

Vakiintuminen on tuonut vakautta, eikä peliala ole kärsinyt viihdebisnekseen kuuluvasta heilunnasta. Monet povasivat Supecellistä ja Roviosta yhden hitin ihmeitä, mutta yritykset ovat menestyneet hyvin, Supercell Roviota paremmin.

Vaikka mobiilipelit ovatkin kotimaisen pelialan selkäranka, paljon muutakin tehdään. Remedyn Control on eräs vuoden 2019 parhaista toimintaseikkailuista, ja Housemarquen pitkään työstetty Returnal nousi PlayStation 5:n peliparhaimmistoon heti ilmestyttyään.

Returnal (2021) nousi heti julkaisussaan PlayStation 5:n parhaimmistoon

Alalla toimii paljon itsenäisiä pelikehittäjiä. Arvi Teikarin mestarillinen Baba is You keksi vuonna 2019 pulmapelit uudelleen, ja vuonna 2020 ilmestynyt Noita nousi hittipeliksi 1990-luvun retroestetiikkansa ja täysin tuhoutuvan ympäristönsä avulla.

Tulevaisuuden suuntaviivoista on hankala sanoa mitään, mutta kotimainen peliala on selvinnyt jokaisesta teknisestä murroksesta voittajana. Digijakelu tasapäisti kehittäjäkenttää ja mobiilipelien läpimurron aikana suomalaiset olivat Nokian ansiosta hyvissä asemissa.

Odottaa sopii, että Suomessa tehdään pelejä vielä tulevinakin vuosikymmeninä.

Vuonna 2019 julkaistu Control kuuluu suomalaiseen pelieliittiin

Aikajana

  • 1979: Ensimmäinen kaupallinen suomalaispeli, Chesmac, julkaistaan
  • 1984: Amersoftin ensimmäinen peli, Raharuhtinas, julkaistaan
  • 1986: Stavros Fasoulas julkaisee Sanxionin, joka on ensimmäinen suomalaispeli kansainvälisille markkinoille
  • 1993: Bloodhousen Stardust julkaistaan
  • 1994: Terramarquen Elfmania julkaistaan
  • 1995: Bloodhouse ja Terramarque fuusioituvat. Tästä syntyy Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva pelistudio Housemarque. Remedy perustetaan
  • 1997: Matopeli julkaistaan Nokian 6110-matkapuhelimessa
  • 2001: Max Payne julkaistaan
  • 2003: Nokian N-Gage-pelipuhelin julkaistaan. Laite on valtava floppi, mutta Nokian panostukset mobiilipelien kehitykseen luovat Suomeen vahvan ekosysteemin
  • 2005: Valve avaa Steam-digijakelukaupan. Frozenbyten Shadowgrounds on enssimmäinen suomalaspeli palvelussa
  • 2007: Housemarquen Super Stardust HD julkaistaan PlayStation 3:n digikaupassa
  • 2008: Applen App Store avautuu
  • 2009: Angry Birds julkaistaan. Pelistä tulee valtava populaarikulttuuri-ilmiö
  • 2010: Supercell perustetaan, Remedyn Alan Wake julkaistaan
  • 2013: Japanilaiset GungHo ja Softbank ostavat Supercellistä 51 prosenttia yli miljardilla eurolla. Suomalainen peliala nousee otsikoihin myös valtamediassa
  • 2013–2015: Suomeen perustetaan useita menestyviä mobiilipelistudioita, kuten Seriously ja Small Giant Games
  • 2016: Remedyn Quantum Break julkaistaan. Kyseessä on Suomen pelialan historian kallein tuotanto
  • 2017: Housemarquen Nex Machina julkaistaan. Peli ei menesty odotetulla tavalla, ja yritys vaihtaa suuntaa
  • 2018: Yhdysvaltalainen Zynga ostaa Small Giant Gamesin
  • 2019: Israelilainen Playtika ostaa Seriouslyn. Remedyn Control julkaistaan
  • 2020: Suomalaisen pelialan liikevaihto nousee kahteen miljardiin. Kasvua edellisvuoteen on yhdeksän prosenttia
  • 2021: Housemarquen Returnal julkaistaan. Viihdejätti Sony ostaa Housemarquen

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
peliala pelikehitys pelit työelämä yrittäjyys

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset