Article image
Mari Kalliolahti-Oja työskentelee työterveyshuollossa Terveystalo Pohjanmaan seudulla sekä esihenkilötehtävissä että asiakastyössä.
17.02.2022
Terveys ja hyvä elämä

Yötyön haittoja voi ennaltaehkäistä

Teksti: Saara Tuomela
Kuvat: Kari Löfhjelm

Työterveyspsykologi Mari Kalliolahti-Ojan mukaan yötyön haittavaikutuksia voi pyrkiä ennaltaehkäisemään monin eri keinoin.

Vuorotyössä on paljon hyviä puolia sen haittavaikutusten vastapainona. Vuorotyö mahdollistaa esimerkiksi lisäansiot sekä pidemmät vapaat, mikä voi saada unohtamaan yötyön haittavaikutukset.

-On myös ryhmä ”yövirkut”, joiden oma biologinen rytmi on jo lähtökohtaisesti ilta-/yöpainotteinen, jolloin yötyö voi tuntua sopivammalta kuin päivätyö, huomauttaa vastaava työterveyspsykologi Mari Kalliolahti-Oja.

Kalliolahti-Oja työskentelee työterveyshuollossa Terveystalo Pohjanmaan seudulla sekä esihenkilötehtävissä että asiakastyössä. Lisäksi hän toimii mindfulness-ohjaajana, urheilupsykologina sekä sertifioituna Business Coachina. Työterveyspsykologina hän on työskennellyt vuodesta 2005 lähtien.

Yötyön haittavaikutukset

Kalliolahti-Oja kertoo yötyön haittavaikutusten liittyvän terveyteen, uni-valverytmiin sekä sosiaaliseen elämään. Hän huomauttaa vuorotyön lisäävän myös riskiä kroonisiin sairauksiin. Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan esimerkiksi sydäninfarktin saamisen riski kasvaa noin 20 prosenttia.

-Lisäksi metabolisen eli aineenvaihduntaan liittyvän oireyhtymän riski on suurempi, kertoo Kalliolahti-Oja.

Yötyön muiksi haitoiksi Kalliolahti-Oja nimeää tapaturmariskin kasvun, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen heikentymisen sekä virhealttiuden lisääntymisen.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy

Yötyöllä voi olla negatiivinen vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin ja sosiaaliseen elämään

Fyysisten haittavaikutusten lisäksi yötyö voi kuormittaa myös psyykkisesti ja sosiaalisesti. Kalliolahti-Oja kertoo univajeen väsyttävän ja uuvuttavan sekä nukkumisen rytmittämisen aiheuttavan stressiä.

-Mieli tuottaa negatiivisia ajatuksia ja tunnelmia herkemmin silloin, kun on tosi väsynyt kuin virkeänä ja levollisena, sanoo Kalliolahti-Oja.

Yötyötä tekevän eritahtisuus muun perheen sekä ystävien kanssa saattaa haastaa sosiaalista elämää ja luoda tarvetta yhteisille sopimuksille esimerkiksi yhteisen ajan vietosta.

Mari Kalliolahti-Oja
Vuorotyötä tekevien eritahtisuus muun perheen kanssa voi Mari Kalliolahti-Ojan mielestä luoda haasteita arkeen.

Kalliolahti-Oja pohtii vuorotyöläisten sosiaalisuutta myös harrastusten näkökulmasta. Hän kertoo harrastamisen onnistuvan usein parhaiten sellaisten harrastusten parissa, joissa harrastusrytmi pysyy yllä joko epäsäännöllisen osallistumisen myötä tai itsenäisesti aktivoituen.

Kalliolahti-Oja kertoo vuorotyöläisten usein nauttivan omasta ajastaan muiden ollessa töissä, päivähoidossa, koulussa tai muissa arjen menoissa.

-Toki usein aika kuluu kotitöihin tai muihin arjen velvollisuuksiin, toteaa Kalliolahti-Oja.

Yötyön haittavaikutukset ovat erilaisia eri ikäisten välillä

Kalliolahti-Oja pohtii yötyön vaikutusten eroja verraten eri ikäisiä. Hän kertoo palautumisen hidastuvan ikääntymisen myötä, mikä voi aiheuttaa uusia haasteita uni-valverytmin osalta.

-On ihan eri tilanne tehdä vuorotyötä 20-vuotiaana kuin 50-vuotiaana, toteaa Kalliolahti-Oja.

Ikääntyminen vaikuttaa usein heikentävästi unen laatuun. Kalliolahti-Ojan mukaan ikääntymisen myötä uni keventyy ja se on katkonaisempaa. Naisilla myös vaihdevuodet vaikuttavat uneen. Iällä siis on vaikutusta yötyön haittojen merkittävyyden kannalta. 

Yötyön haittavaikutusten ehkäisemiseen on monia keinoja

Kalliolahti-Ojan mukaan on paljon keinoja, joiden avulla voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään yötyön haittoja. Esimerkkeinä hän nimeää sujuvan työvuorosuunnittelun, vahvan esihenkilötuen sekä työntekijöiden työvuorotoiveiden kuuntelemisen.

Kalliolahti-Ojan mukaan työntekijä itse voi pyrkiä ehkäisemään yötyön haittoja tukemalla omaa palautumistaan ja uni-valverytmiä riittävällä levolla, sopivilla rentoutumiskeinoilla sekä hyvillä elämäntavoilla. Kalliolahti-Oja muistuttaa myös työterveyden ammattilaisten tärkeästä roolista yötyön haittojen ehkäisemisessä.

-Yötyö on yksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava riskitekijä ja siksi ajallaan työterveystarkastuksiin osallistuminen, hakeutuminen tarpeen vaatiessa työterveyteen sekä varsinkin univaikeuksiin tarttuminen ammattilaisen kanssa on tärkeää, huomauttaa Kalliolahti-Oja.

Yövuoroissa jaksamista edesauttaa Kalliolahti-Ojan mukaan esimerkiksi työkavereiden aktivoiva seura sekä riittävä lepo ennen yövuoroa. Ennen ensimmäisen yövuoron alkua kannattaa ottaa 1-2 tunnin torkut.

Mari Kalliolahti-Oja
Mari Kalliolahti-Oja arvostaa vuorotyöntekijöiden merkityksellistä työtä.

Harrastukset auttavat palautumaan

-Vapailla palautumista voi tukea mielekkäällä ja rentouttavalla tekemisellä, ihmisten ja lemmikkieläinten seuralla sekä liikuntaa harrastamalla, vinkkaa Kalliolahti-Oja.

Kalliolahti-Oja huomauttaa alkoholin olevan huono keino nollaamiseen, sillä se aktivoi entisestään jo valmiiksi epätasapainossa olevaa elimistöä. Hän haastaakin jokaisen etsimään itselleen yhden uuden nollaamiskeinon tänä keväänä. Yhtenä esimerkkinä hän nimeää mindfulness-harjoitukset.

Yhteiskunta ei pyörisi ilman vuorotyöntekijöitä, jotka tekevät merkityksellistä työtä joka yö, kun me muut saamme nukkua.

Yötyön kommentointi saa Kalliolahti-Ojan pohtimaan yötyötä tekevien työn tärkeyttä.

-Yhteiskunta ei pyörisi ilman vuorotyöntekijöitä, jotka tekevät merkityksellistä työtä joka yö, kun me muut saamme nukkua, pohtii Kalliolahti-Oja.

Hän haluaa myös kiittää koronapandemian aikana etulinjassa yötä päivää työskenteleviä työntekijöitä heidän jaksamisestaan.

Yötyön kuormittavuus

Yötyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kello 23:n ja aamukuuden välillä. Normaalisti tuo aika käytetään nukkumiseen, joten ihmiselle ei ole luonnollista työskennellä yöaikaan. Suomalaisista noin 14 prosenttia työskentelee säännöllisesti yöllä (2020). Yötyö on haitallista hyvinvoinnille sekä terveydelle.

Yötyö voi aiheuttaa erilaisia terveysvaikutuksia, kuten uniongelmia, sydämentykytystä tai heikotusta. Lisäksi yötyö voi vaikuttaa ruuansulatuselimistön normaaliin toimintaan, mikä ilmenee esimerkiksi närästyksenä tai vatsakipuina. Lisäksi yötyö voi vähitellen johtaa sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin ja verenpainetautiin. Myös stressin ja hermostuneisuuden on todettu lisääntyvän vuorotyötätekevillä.

Unirytmin muuttaminen vaikuttaa unen laatuun sekä luonnollisen unisyklin toimintaan, mikä johtaa väsymykseen. Väsymystä voimistaa entisestään pitkä valveillaolo yövuorojen aikaan. Väsymys vaikuttaa reaktiokykyyn sekä keskittymiskykyyn, joten onnettomuuksien ja tapaturmien riski kasvaa. Työtapaturmia onkin todettu tapahtuvan enemmän yö- kuin päivävuoroissa.

Yötyöhön sopeutumista voi helpottaa nukkumalla mahdollisimman myöhään päivällä ja ottamalla päiväunet juuri ennen yövuoroa. Kirkasvalossa oleskelu auttaa pysymään vireänä yövuoron aikana. Yövuoron loppupuolella kuitenkin suositellaan vältettävän kirkasvaloa.

Lähde: Terveyskirjasto Duodecim

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
5/5 - (12 votes)

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Kaikki videot

Uusimmat podcastit

Kaikki podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset