Article image
03.11.2021
Terveys ja hyvä elämä

Uni ei ole yksinkertainen juttu

Teksti ja grafiikka Hannele Norja

Jos kahtena yönä peräkkäin herää päästämään kissan ulos samaan kellonaikaan, voi kolmantena yönä herätä, vaikka itse kissa nukkuisi. Aivot saattavat oppia reagoimaan tapahtumiin nopeasti.

On harhakuvitelmaa, että viikon aikana kertynyttä useamman tunnin univajetta pystyisi korvaamaan viikonlopun pitkillä unilla.

– Yhteiskuntamme kehityksen vuoksi elämme aikaa, jolloin maailma ei koskaan nuku.  Unesta on helppo nipistää aikaa muuhun. Uniaikamme on lyhentynyt 1970-luvulta tähän päivään mennessä tunnilla tai jopa kahdella. Väsymys ja univaje ovat tämän päivän iso ongelma, unihoitaja Markku Keski-Rahkonen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitesta toteaa.

Keski-Rahkonen on työssään erikoistunut uniapneaan ja on Vuoden 2009 Unihoitaja.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy

Syvä uni palauttaa

Unen tarve on yksilöllistä, mutta valtaosan ihmisistä tulisi nukkua 7-8 tuntia yössä.

– Vain pieni prosentti aikuisista ihmisistä pärjää 4-5 tunnin yöunilla. Samoin pitkäunisia eli 10-11 tuntia nukkuvia on vain pieni osa, Keski-Rahkonen sanoo.

Unessa on eri rakenteita, osia, jotka vuorottelevat sykleissä.

– Tarvitsemme kaikkia unen osia eli rakenteita voidaksemme hyvin ja pysyäksemme toimintakykyisinä. Uni vaikuttaa valtaosaan toimintaamme suoranaisesti tai välillisesti. Voi olla, että koemme nukkuvamme hyvin, vaikka unen laatu saattaa olla huono.

-Kehomme tarvitsee oman palautumisensa. Syvän unen vaiheet, jolloin ihmistä on vaikea saada hereille, painottuvat ilta- tai alkuyöhön. Tällöin keho palautuu päivän rasituksista parhaiten, Keski-Rahkonen toteaa.

Hänen mukaansa nukutusta ajasta syvää unta on 10-25 prosenttia eli noin 1-2 tuntia.

Urana uniapnea

Keski-Rahkonen aloitti työnsä uniapnean parissa 1990-luvun alussa.

– Uniapnea löydettiin 1980-luvun alussa ja koulutukseni alussa sitä sairastavia arvioitiin olevan noin 10 000, Keski-Rahkonen muistelee.

Tänä päivänä uniapneaa esiintyy 9-24 prosentilla väestöstä eli enimmillään yli miljoonalla henkilöllä. Määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan.

– Uniapnea on ollut paljon esillä julkisuudessa ja sitä osataan nyt hakea aktiivisesti. Tietämys taudista on kasvanut valtavasti.

Uniapnea löytyy tavallisimmin keski-iässä. Taudin syntyyn vaikuttavat mm. ylipaino, kasvojen rakenne, purenta, kita- tai nielurisojen koko, kielen koko, nenähengityksen toimivuus, perimä ja muut sairaudet.

– Uniapnea ei kehity yhdessä yössä, Keski-Rahkonen muistuttaa.

Melkoista kehitystä

Uniapnean hoito on kehittynyt Keski-Rahkosen uran aikana valtavasti. Diagnostinen tutkimus tapahtuu pääosin kotona nukkuen. Hoitolaite eli Cpap-laite on nykyään kelloradion kokoinen.

– Laitteet ovat hiljaisia, niissä on automaattinen paineensäätö, kostutin liitetään mukaan jo heti hoidon alussa, maskivalikoima on monipuolistunut ja keventynyt, hoidon alkua ja seurantaa helpottaa etäseuranta, Keski-Rahkonen listaa parannuksia.

Luennoillaan hän kannustaa laitteen käyttäjiä malttiin.

– On hyvin todennäköistä, että jonkinlaisia nenäoireita laitteen käyttöönotosta tulee, mutta esimerkiksi nenän kuivumiseen on saatavilla kosteuttavia sumutteita. Myös maskin ja letkun kanssa nukkumiseen oppii ja tottuu muutamassa viikossa.

Keski-Rahkonen muistuttaa, että laitetta tulee käyttää sen saatuaan aktiivisesti joka yö.

Hyvänä asiana hän pitää sitä, että hoidon seurantaa voidaan toteuttaa alueellamme myös perusterveydenhuollossa. Näin ei kaikissa sairaanhoitopiireissä ole.

Kirsi Nuolivirta

Unikoulu opettaa nopeasti

Seinäjoen keskussairaalan lasten unikouluun tulee vuosittain 5-10 lähetettä.

-Unikoulun lapset ovat tyypillisimmillään noin vuoden ikäisiä, lastentautien ylilääkäri Kirsi Nuolivirta Seinäjoen keskussairaalasta toteaa.

Lapset tarvitsevat Nuolivirran mukaan harvoin sairaalatasoista unikoulua ja silloinkin osastohoidoksi riittää usein pari-kolme vuorokautta. Hoidon jälkeistä tilannetta seurataan aina joko kotikäynnillä tai jälkisoitolla.

-Vanhempien resurssit tai perheen tilanteet saattavat olla haastavia, eikä jaksamista lapsen erilaisiin tarpeisiin ja nukahtamistilanteisiin vastaamiseen aina löydy, Nuolivirta sanoo.

-Lapset ovat kaikki erilaisia temperamentiltaan ja luonteeltaan myös vanhempiinsa nähden, mikä saattaa vaikeuttaa vanhempien taitoja ohjata lapsi nukkumaan.

Nuolivirta toteaa vanhempien oman valvomisen joskus heijastuvan myös lapsen halukkuuteen rauhoittua nukkumaan.

Tulokset hämmästyttävät

Yhtä syytä tai tiettyä asiaa lasten nukahtamisvaikeuksiin ei Nuolivirran mukaan ole. Esimerkiksi kun äidin rinnalle tai tuttipullo suussa nukahtanut lapsi herää myöhemmin omassa sängyssään, saattaa takaisin uneen pääsy olla vaikeaa.

  • Uniassosiaatio aiheuttaa heräämisen, eikä uni tahdo tulla uudelleen, ellei mennä samaan tilanteeseen, Nuolivirta toteaa.

Lasten unikoulun nopeat tulokset hämmästyttävät kaikkia osapuolia.

  • Tietoa saa nykyään todella paljon. Netin ja neuvolan kautta on paljon hyviä ohjeita ja tukea saatavilla. Vanhemmat pystyvät tekemään paljon myös itse. Mikäli perhe ei kuitenkaan pääse lapsen uniongelmissa eteenpäin, kannattaa ottaa yhteyttä terveydenhoitoon.
  • Haastavassa tilanteessa on hyvä hakea apua, ettei koko perhe väsähdä lapsen nukkumisongelmien vuoksi, Nuolivirta sanoo.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
hyvinvointi nukkuminen palautuminen terveys uniapnea unikoulu

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset