Article image
Naurujoogatunneista on tullut viime vuosina suosittuja ohjelmanumeroita työyhteisöjen tyky- tai kokouspäivien lomaan. Kesäisin naurujoogaa haluavat päästä kokeilemaan myös polttariporukat. Naurujoogassa voi käydä myös säännöllisesti, opiston järjestämillä kursseilla.
03.11.2021
Terveys ja hyvä elämä

Naurujooga tuo iloa elämään

Teksti: Liina Hautanen

Elämään kannattaa etsiä iloa vaikka vähän väkisin. Naurujoogassa ei nimestään huolimatta tehdä joogaharjoitteita, vaan keskitytään nauramaan. Varsinkin ryhmätunneilla alkaa nopeasti naurattaa aivan aidostikin.

Kuka naurujoogasta sitten hyötyisi? Keitä siellä käy? Tapasin naurujoogan elämäänsä viisitoista sitten löytäneen Sointu Kuokkasen.

Sairaanhoitajana päivystyspolilla ja työterveydessä pitkän uran tehnyt vaasalainen Sointu Kuokkanen naurattaa nykyään ihmisiä työkseen.

– Vaikka ei tämä työltä tunnu, minä vain nautin siitä, että saan jakaa ihmisille jotain sellaista, mistä he voivat saada hyvää oloa, Kuokkanen sanoo.

naurujoogaohjaaja Sointu Kuokkanen

Kuokkanen päätyi joogaopettajaksi oman kokemuksensa kautta. Elämä pysäytti kymmenisin vuotta sitten ja vaikean elämäntilanteen ohessa myös selkä alkoi oireilla.

– Keho ja mieli kulkevat yhdessä, ja kun on stressaava ja raskas elämänvaihe menossa, kroppa sanoo seis. Siinä ei auttanut kuin olla paikoillaan ja miettiä mitä sitä haluaisi tällä elämällään tehdä, Kuokkanen kertaa tapahtumia.

Kuokkanen testasi fysioterapiaa ja lääkehoitoa, mutta vasta jooga toi avun.

– Selkäkivun vuoksi uni oli katkonaista ja parinsadanmetrin kävelykin liikaa. Sitten löysin joogan, ja ensimmäisen tunnin jälkeen nukuin yön kuin tukki. Tuli heti olo, että tämä on minun juttuni, Kuokkanen kertoo.

Sointu Kuokkanen

Kuokkanen kävi Tukholmassa MediYoga-kolutuksessa ja kouluttautui myös kundaliinijoogan opettajaksi.

– Kun itse tiedän, miten hyvää jooga tekee mielelle ja kropalle, haluan jakaa työkaluja myös muille.

Naurujooga löytyi naistenlehden sivuilta

Naurujoogaan Kuokkanen oli ehtinyt tutustua jo ennen varsinaisia joogatuntejaan.

– Ensimmäinen kosketukseni joogaan oli nimenomaan naurujoogan kautta. Näin naurujoogasta artikkelin lehdessä 15 vuotta sitten junassa lehteä selaillessani ja innostuin siitä heti.

Mitä naurujoogatunneilla tapahtuu?

Naurujoogan ajatuksena on lisätä iloa ja naurua aikuisten ihmisten elämään.

– Naurujoogahan on sellaista tyhjännauramista tavallaan, tunneilla tehdään naurua erilaisilla harjoitteilla. Ei tarvitse olla mitään syytä, miksi nauraa. Kunhan vain alat vähän hymyilemään, suupielet lähtevät itsestään nousemaan ylöspäin. Sitten voidaan alkaa tekemään nauruääntä, ha ha ha ha ja varsinkin ryhmässä siitä alkaa sitten pian aitokin nauru, Kuokkanen kertoo.

Sointu Kuokkasen kotona on taidetta ja esineitä, jotka tuovat hänelle onnellisuutta ja iloa. Katso karusellikuvat!

– Nauru tarttuu, kun kuulet toisen nauravan, alat herkästi itsekin nauramaan.

Ja jos ei naurata, tekonauru on aivan yhtä tehokasta. Naurulla on monia myönteisiä terveysvaikutuksia: se rentouttaa, lisää luovuutta ja parantaa keskittymiskykyä.

– Tietoisesti aloitettu nauru ja aito nauru aiheuttavat kehossamme samat fysiologiset hyödyt. Ei meidän aivomme pysty erottamaan, onko nauru tehtyä vai aitoa, Kuokkanen vakuuttaa.

Tunti aloitetaan usein peiliharjoituksella.

– Peiliharjoituksessa tehdään jotain koko keholla, ja toinen toimii peilinä ja toistaa liikkeen. Sitten siirrytään nauruharjoituksiin. Poimitaan joku juttu arjesta, johon liitetään nauru. Se voi olla esimerkiksi aamuvenyttely, johon lisätäänkin nauru.

Tunneilla ei siis tehdä varsinaisia joogaliikkeitä.

– Naurujoogan jooga-sana tulee hengityksestä, sillä nauruhan on myös hengitystä. Muuten joogaliikkeitä ei tunneilla tehdä loppurentoutusta lukuun ottamatta. Ennen rentoutusta voidaan tehdä myös naurumeditaatio, eli maataan lattialla ja nauretaan vapaata naurua, Kuokkanen kertoo.

Sointu Kuokkanen

Nauru lisää yhteenkuuluvuutta

Työyhteisöille ja ryhmille naurujooga sopii erityisesti siksi, että se vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja me-henkeä. Kuokkanen on pitänyt naurujoogatunteja myös vanhuksille.

– Nauruhan on meillä kaikilla synnyinlahja, jokaisella omanlaisensa ja erilainen. Vanhuksilla nauru ei useinkaan ole äänekästä, mutta suupielet kääntyvät hymyyn ja erityisesti silmät nauravat.

Nauru tekee hyvää kaikenikäisille.

– Kun olet hersyvästi nauranut hetken aikaa, se laittaa kehon omat endorfiinit liikkeelle, Kuokkanen sanoo.

Kuokkanen kertoo lukeneensa jostain sanonnan, jonka mukaan minuutin vihaisuus heikentää immuunivastetta 4-5 tuntia mutta minuutin nauru vahvistaa vastustuskykyä vuorokauden ajan.

– Eli tällaisena korona-aikana varsinkin pitäisi nauraa paljon, Kuokkanen kannustaa.

Naurujooga

Tyhjännauraminen saattaa epäilyttää välillä

Herättääkö naurujooga ikinä epäilyksiä esimerkiksi tykypäivän ohjelmanumerona?

– Kyllä ryhmissä on epäilyä, mutta vapautuminen tulee silloin, kun sanon että täällä ei ole pakko olla ja että keskenkin saa lähteä. Mutta ei sieltä kukaan ole koskaan lähtenyt pois, Kuokkanen toteaa.

Kukkonen myöntää, että häntä itseäänkin epäilytti ensimmäisellä kerralla.

– Muistan kun makasimme päät yhdessä ympyrässä ja mietin että härregud, minne oikein olen tullut! Mutta päätin, että tästä on maksettu, nyt pitää vain kokeilla ja jatkaa, Kuokkanen nauraa.

– Meillä suomalaisilla on vähän sitä, että aina pitäisi olla joku järki asioihin, mutta mielestäni nauruun riittää hyvin se hyvä olo, minkä siitä saa nauramisen aikana ja sen jälkeen. Siitä ei ole haittaa kenellekään.

Millaista naurujooga on käytännössä? Katso video!

Ketkä naurujoogasta erityisesti hyötyisivät?

– Kaikki, ihan jokainen ihminen! Lapsillahan nauru on luontaista. Pienille alle kouluikäisille lapsille ei ole tullut vielä mitään rajoitteita, ei ole kielletty, että ei saa hihittää tai komennettu olemaan hiljaa. Kouluikäisille näitä alkaa jo tulla, milloin on sopivaa nauraa, onko sopivaa nauraa äänekkäästi, tai voi kauheaa, jos joku nauraa liian kovaa. Siksi sanonkin aina, että naurujoogaa tarvitsevat aikuiset, koska nuoret ja lapset kyllä nauravat ihan sen kummempia syitä muutenkin, Kuokkanen toteaa.

Naurujoogatunneilla ei ole kuitenkaan pakko nauraa, nauru voi tulla tai olla tulematta.

– Sekin riittää, jos vähän hymyilyttää. Ei sen tarvitse olla mitään kauheaa hekotusta ja kovaan ääneen nauramista. Pienellä hihitykselläkin saadaan samat hyvät vaikutukset.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy
naurujooga

Naurun ja ilon merkitys elämässä

Kuinka tärkeää naurun säilyminen elämässä sitten olisi?

– Sehän on tosi tärkeää. Kyllä silloin kun pinnaa kiristää, jollain tavalla iloa pitäisi löytää elämään. Vaikka katsomalla komediaa televisiosta tai sitten ihan tietoisesti nauramalla. Alat vain tekemään naurua ja katsomaan tuleeko sieltä se oma naurusi vai ei. Youtubesta löytyy kotitarkoitukseen hyviä naurujoogaharjoituksia myös ja niitä voi tehdä lastenkin kanssa, naurujoogaopettaja Sointu Kuokkanen vinkkaa.

Naurujooga rentouttaa koko kehon

Moni kiittelee naurujoogan tuomaa totaalista rentoutusta.

– Naurujoogan jälkeen tuntuu, että pääkoppa on tyhjä ja koko kroppa rentona, tulee ihana euforia. Palautteet ovat tosi positiivisia, sanotaan että voi että kun tämä oli hauskaa ja rentouttavaa tai että tämä oli juuri sitä mitä tarvittiin, Kuokkanen kuvailee.

Naurujoogaa voidaan harjoittaa monenlaisessa ympäristössä.

– Polttariporukoiden kanssa olemme usein olleet ulkona puistossa. Naurujooga onnistuu kuitenkin hyvin myös auditorioissa. Avoin tila puolestaan mahdollistaa liikkeen ottamisen mukaan harjoitukseen, Kuokkanen kertoo.

Ystävien tapaamisissa naurua syntyy kuin itsestään.

– Naisporukalla kun kokoonnutaan, niin silloinhan syntyy usein tosi paljon naurua, ja se vahvistaa yhteishenkeä entisestään. Tärkeää on myös, että ei naureta jollekin toiselle, vaan nauru on hyväntahtoista naurua, Kuokkanen sanoo.

sointu kuokkanen

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
4.4/5 - (9 votes)

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset