Article image
Riku Raven ja Ulla Smeds-Raven ovat remontoineet pohjalaistaloaan omin käsin ja huolellisesti suunnitellen.
03.06.2021
Koti ja asuminen

Pohjalaistalon remontti onnistuu myös uusiseelantilaisin käsin

Teksti ja kuvat: Hannele Norja

Pohjalaistalon remontissa moottorisahaa käytti vaimo, mutta kaikki muut työt hoituivat yhteisvoimin. Huolellinen suunnittelutyö tehtiin hartaan hitaasti teekupposen äärellä, talon isännän kulttuurin mukaan.

Pohjalaistalon tupa toimi ensin Riku Ravenin vetämän kansalaisopiston keramiikkapiirin opiskelutilana. Tervajoella sijaitsevasta talosta haluttiin kuitenkin koti. Neljä vuotta sitten pohjalaistalon remontti oli sen verran pitkällä, että pariskunta saattoi muuttaa uuteen kotiinsa.

– Työ alkoi pihan madaltamisella niin, että vesi ei enää virrannut taloa kohti, Ulla Smeds-Raven muistelee.

Pohjalaistalon pariskunta osti vuonna 2002. Välittömästi tehty salaojitus hämmensi maapohjaa sen verran, että Ravenit päättivät odottaa kolme vuotta ennen kuin aloittivat varsinaisen taloremontin. He halusivat varmistua, että maaperän muutokset eivät taloa keikuttaisi.

– Talon vastakkaiset seinät olivat valmiiksi 30 senttiä eri korkeudella.

Talo ei ympäristön muutoksista sen enempää hätkähtänyt.

Vintiltä löytyi paloja historiaa

Vuotaneen katon korjaus aloitti talon perusteellisen remontin. Myös tuvan notkahtanut yläpohja tuettiin pikimmiten niin pysty- kuin vaakatasoisilla uusilla parruilla. Rakennusta oli oletettavasti jatkettu ja korotettu jälkeenpäin, joten tukitoimet olivat tarpeen.

– Rakennusvuodeksi on merkitty 1908, mutta löysimme vintiltä ja seinistä vuoden 1899 lehtiä.

Muutenkin talon vintti osoittautui melkoiseksi aarreaitaksi.

– Maakunta-arkistoon lähti neljä laatikollista tavaraa. Mukana oli lyijykynällä kirjoitettu Vähänkyrön kunnan perustamisasiakirjan pöytäkirjaluonnos, seurakunnan lainamakasiinin kuitteja sekä monia perunkirjoituksia ja testamentteja.

Ulla Smeds-Raven kertoo kunnallisasiamies Nils Gustav Pispan asuneen lähellä.

– Se, miksi paperit olivat tämän talon välipohjassa, on mysteeri.

pohjalaistalon remontti
Lasten lahjoittaman lasinpuhalluskurssin tuotokset ovat esillä kunniapaikalla.

Purkukihlajaisissa ystävät apuna

Kattoremontin jälkeen 25 vuotta asumattomana ollut, mutta peruslämmöllä pidetty talo alkoi rakentua uudelleen.

– Lattiat kaivettiin ylös ja maatakin sen verran, että taloon saatiin tuulettuva alapohja. Niin pihasta kuin talon alustasta kiviä nousi sen verran, että puutarhaan saatiin hyvä kivimuuri, Ulla Smeds-Raven toteaa.

Lattiat, seinät ja yläpohja saivat puhallusvillaeristeet. Talon vinous eliminoitiin piilosokkelilla.

– Ulkopuolella teimme paljon töitä niin laudoituksen kuin rimoituksen kanssa, että optinen harha talon suoruudesta saatiin aikaan, Riku Raven sanoo.

Pariskunta on tehnyt kaikki työt kattoremonttia, sähkötöitä, saunaa ja kuistia lukuun ottamatta itse. Erinomaisena apuna ovat olleet myös talkoolaiset.

– Ystäviä on ollut paljon mukana auttamassa. Kihlajaisemmekin nimettiin purkukihlajaisiksi. Kihlausta emme sentään saman tien purkaneet, vaan kohteena oli vanha hirsitalo Yryselässä. Saimme sieltä hyvää rakennusmateriaalia uusiokäyttöön, Ulla Smeds-Raven naurahtaa.

Katso karusellikuvat!

Kaikki mahdollinen hyötykäyttöön

Remontin edetessä suunnitelmia on mietitty hartaudella ja ne ovat muuttuneet monta kertaa. Periaate on pysynyt silti koko ajan samana: kaikki vanha otetaan talteen ja kaikki hyödynnetään mitä voidaan.

– Päätöksiä mietittäessä kannattaa kuunnella taloa, Ulla Smeds-Raven uskoo.

Vanhaa ja uusiokäyttöä pariskunta on suosinut myös sisustuksessa. Uutta olohuoneen kalustuksessa on vain keinutuoli. Apupöydän tason pariskunta on tettänyt vanhasta varastosta löytyneistä pakkauslaatikoiden ruusupuun laudoista.

– Takan edustalla on navetasta löytynyt vanha penkki, vanhasta seinäpuhelimesta olen tehnyt avainkaapin, vanhat tekstiilit ovat Ullan käsissä muuttuneet verhoiksi ja pöytäliinoiksi, Riku Raven luettelee.

– Huonekalut ovat paljolti Ullan suvun perintöjä tai kirpputoreilta hankittuja. Tätinsä säilömät vanhat tapetit löysivät paikkansa yläkerran musiikkitilaa toimittavan aulan seiniltä.

Puuhellan pariskunta siirsi tuvasta keittiöön ja tilalle muurattiin varaava takka.

Routa syytä pitää mielessä

Kylmyys ja routa aiheuttavat suurimmat rakentamisen erot Suomen ja Uuden-Seelannin välillä. Siitä Ulla Smeds-Raven on huomannut puolisoaan useimmiten muistuttavansa.

Erimielisyyksiä yhdessä tekeminen ei ole puolisoiden välille tuonut, vaikka Ulla Smeds-Raven toteaakin miehensä jalkojen kulkevan omiaan enemmän maanpinnan yläpuolella.

– Edes tapetoinnin yhteydessä emme ole riidelleet, Ulla Smeds-Raven naurahtaa.

Seuraava remonttikohde parsikunnalla on jo pohjustettuna. Lihasvoimin toimivalle polttopuuhissille on jätetty tila alakerran eteisestä kohti yläkertaa.

– Ikää tulee ja asioiden on hyvä hoitua entistä helpommin. Olemme muutenkin ennakoineet tulevaa. Talossamme ei ole yhtään ylimääräistä kynnystä, Ulla Smeds-Raven toteaa.

könninkello

Könninkellon tekoon ilman suomen kieltä

Riku Ravenin taidot taipuvat moneen. Pihapiirin pajassa syntyy niin käyttökeramiikkaa, laattoja kuin pieneläinten tuhkauurnia. Tauluja Raven on maalannut eri tekniikoilla, kalligrafiaopiskeluja hän pystyy hyödyntämään myös keramiikkatöissään.

Könninkelloihin Raven ihastui heti Suomeen tultuaan vuonna 1983. Suomen kieli ei vielä tuolloin taipunut, mutta se ei estänyt innokasta tekijää osallistumasta kansalaisopiston könninkellokurssille.

-Vaativaa se kieltä osaamattomalle oli, mutta onneksi mukana oli jo useamman kellon tehneitä ja avuliaita kanssaopiskelijoita, Raven muistelee.

-Hyviä neuvoja sain seuraamalla kokeneempia tekijöitä. Rakensimme kelloja samaan tahtiin, kuin sarjatuotantona.

Omatekemä könninkello raksuttaa nyt pohjalaistalon tuvassa Kyrönjoen rannalla.

keramiikkauuni

Odotettavissa lähes 1 300 astetta

Riku Ravenin itse muuraama keramiikan polttoon tarkoitettu puu-uuni on valmistunut ja odottaa ulkokatoksessa ilmojen lämpenemistä. Polttopuut on jo uunin vierelle pinottu.

Tähän asti Raven on käyttänyt keramiikan poltossa pihapiirin pajan sähköuunia.

-Tuhkan ansiosta keramiikan lasitepinnasta tulee puilla poltettaessa erilaista sähköuunipolttoon verrattuna.

Raven on tehnyt keramiikka vuodesta 1974 asti ja jatkoi sitä heti Suomeen tultuaan 1985. Hän opiskeli graafiseksi suunnittelijaksi aikanaan Uudessa-Seelannissa.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset