20.04.2023
Koti ja asuminen

Rannikon vanhaa huvilahistoriaa säilyy

Teksti: Harri Puhakainen
Kuvat: Sami Peltomäki ja Matti Hautalahti

Vaasan yliopistosta eläkkeelle jäänyt emeritusprofessori Jukka Vesalainen ja saman yliopiston professori Riitta Viitala päättivät kunnostaa Vaasan Västervikissä meren rannalla sijaitsevan vanhan huvilan ympärivuotiseen loma-asunto käyttöön.

Aurinko kimaltelee kauniisti, vaikka Vaasan Västervikissä meri on vielä jäässä. Vaasalaisprofessorit Jukka Vesalainen ja Riitta Viitala uhkuvat intoa, energiaa ja elämäniloa vanhan, nykymittapuun mukaan huonokuntoisen valkoisen kesähuvilan edessä.

huvila
Vaasalaisprofessorit Riitta Viitala ja Jukka Vesalainen puhkuvat intoa valtavasta remonttiurakasta huolimatta.

– Lähialueella asuva ystävämme oli sanonut kesäkuussa puolitoista vuotta sitten saunan lauteilla, että nyt on teille talo.

Professoripariskunnalle uusi projekti oli ajankohtainen, sillä Jukka oli jäämässä eläkkeelle ja Riitta pian perässä. Jotain mukavaa lisäpuuhaa piti keksiä.

– Kun tulimme katsomaan taloa yhtenä sunnuntaina elokuussa, paikka vei heti jalat alta. Tässä vieressä oleva puro juoksi vuolaana ja kuulimme naapureilta, että kalat nousivat siihen kutemaan.
Se puhutteli meitä, Viitala muistelee.

– Olisin voinut vannoa, että olen ollut täällä. Vaikken ollut käynyt täällä koskaan aiemmin.

huvila

Apteekkariperheen kesähuvila

Vaasalaisen Janssonien apteekkariperheen kesähuvila on rakennettu heti sodan jälkeen vuonna 1948.

– Tuo naapurimme kertoi, että ensin päivää ennen tuli palvelusväki laittamaan kesäasunnon kuntoon, ja sitten itse herraväki purjehti veneellä paikalle valkoisissa kesävaatteissaan.

Pariskunta teki ostopäätöksen, eikä ole sitä katunut. Vaikka suurremontti on vasta alkamaisillaan.

– Lähipiiri ei tainnut nähdä siinä juurikaan järkeä, että aiomme kunnostaa tämän vanhan rakennuksen, Viitala muistelee. Västervikin Huvilatien alkupää on kaava- aluetta ja siihen on noussut uusia, valtavia kivitaloja.

– Tähän keski- ja loppupäähän ei saa rakentaa pysyvää asumista ja yleensä rakennusoikeus on noin 150 neliötä riippuen jonkin verran tontin koosta, Vesalainen kertaa oman rakennusprojektin rajoja.

Meri on meissä

Riitta ja Jukka ovat asuneet pitkään lähellä merta ja myös talviasuttava loma-asunto on ollut meren rannalla Maksamaalla.

– Jukka on täältä Vaasasta kotoisin, minä puolestaan olen Kalajoelta ja asunut koko ikäni joko meren rannalla tai sen läheisyydessä.

Suurimman osan vuodesta viettäminen Västervikissä lyhyen matkan päässä kaupungista, palveluista ja harrastuksista oli yhteinen päätös.

– Me olemme nyt 65-vuotiaita ja 20 vuoden päästä 85-vuotiaita. Tässä on paljon turvallisempaa olla kuin vaikka entisessä mökissämme Maxmossa, pariskunta pohtii tulevaisuutta.

Rakennusprojektin laajuus ja vanhan talon mukanaan tuomat yllätykset eivät kokeneita remppaajia hätkäytä.

– Meillä on ollut projekteja aina. Toiset haluavat eläkkeelle jäädessään himmata vauhtia, mutta me aiomme aloittaa uuden elämän tämän remontin ja meren rannalla oleilun myötä, Viitala iloitsee.

Viitala toivoo, että huvilan alkuperäisen omistajan Janssonien perheen joku sukulainen ottaisi yhteyttä ja kertoisi enemmän huvilan historiasta.

– Seinien välistä on löytynyt 1920-luvun sanomalehtiä, niin ehkä tässä on ollut jonkinlainen vanha huvila jo aiemmin, Vesalainen pohtii.

Sympaattinen ja pesämäinen

Pariskunta Vesalainen-Viitala on touhunnut rakentamisen, remontoinnin ja erilaisen pintojen muuttamisessa niin kauan kuin muisti kantaa.

– Me opettelemme tekemään rakentamista ja remppaamista. Jukka on tehnyt tämän saunamökin laatoitukset viime kesänä. Minä taas olen tehnyt kaiken näköistä pintojen käsittelyä monessa eri paikassa.

Viitala osti ”entisessä elämässään” vanhan apteekkarin talon Kokkolan vanhasta kaupungista.

– Siellä käsittelin kaikki vanhat ikkunat itse, mutta täällä olemme ajatelleet hankkivamme uudet ikkunat. Kierrätys on osana rakentamista ja lisäeristys tehdään vanhan talon vaatimusten mukaisesti selluvillasta.

– Käytämme purettavasta rakennusmateriaalista kaiken uudestaan, mitä järkevästi voi tehdä, purun jo aloittanut Vesalainen toteaa.

Talon energiatehokkuutta parantaa vanhoista taloista poiketen se, että yläpohjaan saadaan paljon lämmöneristettä.

– Kattoon puhalletaan peräti puoli metriä selluvillaa ja seinät lisäeristetään selluvillalevyllä, pariskunta kertoo remontin alkua kädet syyhyten odottaen. Hulppeaa ja modernia huvilaa ei projektista tavoitella.

– Sen pitää olla sympaattinen ja pesämäinen, Viitala hehkuttaa.

Tämä on ensimmäinen osa vanhan merenrantahuvilan kunnostusta koskevasta juttusarjasta, joka ilmestyy Pointti Koti-liitteissä.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
4.7/5 - (26 votes)

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Kaikki videot

Uusimmat podcastit

Kaikki podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset