Article image
Antti Lahti rekisteröityi dronekäyttäjäksi ja suoritti vaadittavan kokeen. Hän pitää käytäntöä hyvänä.
25.03.2021
Tekniikka ja pelit

Drone on hyvä jättää joskus kotiin

Teksti: Hannele Norja

Dronella nurmolaislähtöinen Antti Lahti on kuvannut niin kotimaassa kuin ulkomailla, ja niin maaseudulla kuin kaupungissakin. Alkuvuodesta pakolliseksi tullutta rekisteröitymistä hän pitää hyvänä asiana.

Dronensa tamperelainen Antti Lahti osti keväällä 2017. Eri kameratyypeillä kuvanneelle drone toi taas yhden uuden perspektiivin lisää.

– Dronella kuvaaminen on vastannut odotuksiani, Lahti toteaa.

Hän kuvaa edelleen samalla kopterikameralla. Se on osoittautunut tarkoitusta vastaavaksi.

– Laitteet olivat jo tuolloin sen verran kehittyneitä, että lentämisen sijaan on saattanut keskittyä enemmän itse kuvaamiseen.

Drone suojelee itse itseään

Kopterikameroiden kuvausominaisuudet ja niiden myötä myös turvaominaisuudet ovat kehittyneet jatkuvasti.

– Uusimmat dronet esimerkiksi varoittavat kielletyistä alueista, eivätkä päästä laitetta nousemaan yli sallitun 120 metrin rajan, Lahti toteaa.

Lennättäjää helpottaa myös laitteiden automaattinen esteiden skannaus, eikä akun loppuminen pääse keskittynyttä kuvaajaa yllättämään.

– Viimeisestä mahdollisesta paluuhetkestä tulee varoitus automaattisesti.

Drone on ollut mukana myös Antti Lahden matkoilla. Katso video!

Toiveissa myös valvontaa

Antti Lahti rekisteröityi dronekäyttäjäksi vuoden alussa, maksoi rekisteröintimaksun vuodeksi eteenpäin ja teki teoriakokeen, jonka tulos on voimassa viisi vuotta. Läpäisyvaatimus oli 75 prosenttia oikeita vastauksia.

– Kysymykset olivat osin haasteellisia, maalaisjärjellä ei kaikkiin pystynyt vastaamaan.

Vaikeimpina Lahti piti paino- ja etäisyysrajoituskysymyksiä sekä kysymyksiä lyhenteistä.

– Onnistuin silti vastaamaan 90 prosenttisesti oikein, Lahti toteaa.

Hän toivoo, että rekisteröitymistä pystyttäisiin myös valvomaan. Kun laitteet ovat halventuneet, yhä useammalla on mahdollisuus niitä hankkia.

– Olkoon lentoreitillä ihminen tai ikkuna, jopa 65 kilometriin tunnissa nouseva nopeus voi olla törmäyshetkellä tuhoisa.

Lahti on valmis suosittelemaan nyt voimaan tulleen rekisteröitymisen lisäksi myös dronen ostamisen luvanvaraisuutta.

– Aina tahtoo löytyä niitä, jotka tykkäävät aiheuttaa kiusaa.

drone kuvasi thaimaalaisen budhatemppelin
Thaimaalainen buddhatemppeli. Kuva: Antti Lahti

Rangaistuksena vankeutta

Väenpaljouden keskellä Lahti ei halua droneaan lennättää. Pienestä ruudusta ei kaikkea tarvittavaa välttämättä huomaa. Maaseudulla riskinä on lähinnä vain puuhun lento ja koneen hajoaminen.

– Tykkään muutenkin kuvata luonnossa.

Viimeisimpiä videoita Lahti on tallentanut Näsijärven retkiluisteluradalla. Reilun 10 kilometrin reitiltä tallentui pari videopätkää. Mieluisia otoksia Lahti kertoo kuvanneensa myös kesäiseltä suppausretkeltään.

– Ulkomaisista suosikkini on Kroatiassa kuvaamani vesiputous, Lahti toteaa.

Thaimaassa, Kambodžassa ja Malesiassa dronella kuvannut Lahti odottaa nyt parempia aikoja ja seuraavaa ulkomaanmatkaansa.

– Jos matka osuu kesäaikaan, kohteena on Eurooppa. Talvikauden matka tulee suuntautumaan Aasiaan.

Aina ennen matkaa Lahti tutustuu paikallisiin kopterikuvaamisen sääntöihin.

– Sri Lankan säännöstö oli niin tiukka, että jätin kopterin kotiin. Laitteen rekisteröinti ja lentoluvan saaminen on siellä pakollista, jopa vankeusrangaistuksen uhalla. Käytännön mahdollisuutta rekisteröinnin tekemiselle en kuitenkaan löytänyt.

Kaikkien hyödyksi olevia sääntöjä kunnioittavana Lahti myöntää silti vähän päätöstään harmitelleensa.

– Turisteilla oli siellä paljon koptereita mukana.

Lakeuden Risti Seinäjoella. Kuva: Antti Lahti

Nyt drone nousee ilmaan vain tarra kyljessä ja kokeen läpäisseen ohjaamana

Uusi dronelaki edellyttää kaikkien kamerallisia droneja lennättävien rekisteröitymistä. Vain alle 250 grammaa painavat kamerattomat tai leluiksi määritellyt dronet saavat enää lentää ilman rekisteröitymistä. Voimaan astunut asetus yhtenäistää säädöksen koko EU:n alueella.

Vaan ei pelkkä rekisteröityminenkään enää riitä. Kamerallisia droneja lennättävien pitää pääsääntöisesti suorittaa koe sekä perehtyä lennättämiseen. Tavalliselle harrastajille riittää verkkotentin suorittaminen.

Dronetoiminta on uudessa laissa jaettu kolmeen eri kategoriaan:

Avoin luokka (open), omaksi iloksi lennättävät:

  • dronen maksimipaino 25 kiloa
  • laitteiden tulee olla CE-merkittyjä 1.1.2023 mennessä
  • dronea pitää lennättää näköyhteydessä
  • lentokorkeus on laskettu 150 metristä 120 metriin
  • ei saa lennättää ihmisjoukkojen yllä
  • kolme alaluokkaa, joissa määritellään dronen paino, käyttöalue ja koulutusvaatimukset
  • laki tuli voimaan vuoden 2021 alussa
  • mikäli toiminta ei ole mahdollista avoimessa luokassa, pitää lupa hankkia muille luokille

Erityinen luokka (specific):

  • haettava erityinen toimintalupa
  • lupa Traficomilta tai EASAn julkaiseman vakioskenaarion mukaisesti ilmoituksella
  • lupaa varten tarvitaan riskiarviointi

Sertifioitu luokka (certified):

  • lentotoimintaa ihmisjoukkojen päällä tai ihmisten tai vaarallisten aineiden kuljettamista
  • valmistelut vielä keskeneräisiä, joten lupaa ei voi vielä saada

Lennokkikerholaisilla siirtymäaika

Kun yksittäiset harrastajat ovat jo siirtyneet uuden rekisteröitymisen piiriin, jatkuu lennokkikerhoharrastajien siirtymäaika 1.1.2023 asti. Ammattilaisten taas tulee tehdä rekisteröinti-ilmoitus lentotyön tekemisen lisäksi. Heille uudet EU:n yhteiset dronesäännöt tulevat voimaan 1.1.2022 alkaen.

Lennokkikerhot voivat myös hakea lupaa poiketa avoimen kategorian vaatimuksista. Lennokkitoiminnalle tullaan perustamaan ilmatilavyöhykkeitä, joilla sallitaan väljemmät säännöt esimerkiksi lentokorkeuden osalta.

Luokitus määrittää lentoaluetta

Vuoden 2023 alusta alkaen vain CE-merkityt dronet ovat sallittuja. CE-luokkia on viisi, seitsemän eri kategorian mukaan jaoteltuna (paino, nopeus, etätunniste, ilmatilavaroitukset, palaa kotiin -toiminto, lentokorkeuden rajoitin, autopilotti). Luokituksen perusteella osalla droneista saa lentää tiheästi asutulla alueella, osalla taas vain harvaan asutuilla alueilla.

Myös dronejen radiolaitteilla tulee jatkossa olla EU-vaatimusten mukaisuusvaatimus sekä CE-merkintä. Ulkomaisissa verkkokaupoissa on myynnissä laitteita, joiden käyttö voi Suomessa aiheuttaa häiriöitä.

Drone – faktatietoa toimijarekisteristä ja tärkeät päivämäärät:

  • asetus yhtenäistyy koko EU:n alueella
  • kaikkien kamerallista dronea lennättävien on rekisteröidyttävä dronetoimijarekisteriin
  • maksu 30 euroa/vuosi, 75 euroa/3 vuotta tai 100 euroa/5 vuotta
  • verkkotentti on maksuton rekisteröitymisen yhteydessä tai vahvasti rekisteröidyttäessä
  • Traficom perii maksuja kustannusvastaavasti
  • rekisteröintivaatimus koskee myös aiemmin ilmoituksen tehneitä
  • todistus lähetetään hyväksytyn verkkoteoriakokeen jälkeen sähköpostiin
  • saatu operaattoritunnus tulee merkitä droneen
  • siirtymäkaudella, 1.1.2023 saakka, voi lennättää alle 500 g painavaa dronea
  • droneinfo.fi -sivuilta löytyy muun materiaalin ohella myös itseopiskelumateriaalia

Missä dronea ei saa lennättää:

  • ydinvoimaloiden, öljynjalostamoiden tai valtionhallinnolle tärkeiden alueiden lähellä
  • lentoasemien, lentopaikkojen ja helikopterilentopaikkojen läheisyydessä
  • itärajan läheisyydessä (ADIZ-rajavyöhyke)
  • maanpuolustukseen liittyvien harjoitusten, varikkojen tai muun toiminnan kuvaaminen on kiellettyä
  • Helsingin Kaartinkorttelin ja Suomenlinnan alueella olevien Puolustusvoimien rakennusten kuvaaminen on kiellettyä
  • rajoitusalueita voidaan perustaa myös yleisötapahtumien tai puolustusvoimien harjoitustoiminnan suojaamiseksi
  • Helsingissä ja Turussa on ilmailulta kiellettyjä alueita
Koli. Kuva: Antti Lahti

Kuvaaminen ilman lupaa on salakatselua

Dronekuvauksissa on kunnioitettava niin kotirauhaa kuin yksityisyyttäkin. Ilman kuvattavien lupaa kuvia ei saa myöskään julkaista.

Laki nimittää ilman lupaa kuvaamista salakatseluksi. Rikos on tapahtunut, jos kuvat tallentaa kameraan, vaikka niitä ei julkaisisikaan. Rikos tapahtuu myös silloin, jos luvatonta kohdetta tarkkaillaan kameran lisäksi kiikarilla tai millä tahansa apuvälineellä.

Tilaisuuksien järjestäjä voi hakea rajoituksia ilmatilan käyttöön halutessaan taata yleisön turvallisuuden. Silloin poliisi tai pelastuslaitos hakee pyynnöstä Traficomilta lupaa ilmailun tilapäisestä rajoittamisesta.

Paikalliset viranomaiset huolehtivat myös mahdollisista muista poikkeusluvista.

Kuvaaminen, kuten dronekuvaaminenkin, on sallittua niin sanotuilla yleisillä paikoilla. Kuvauslupaa ei tarvita kaduilla, teillä, toreilla, metsissä tai vastaavilla yleisillä paikoilla, yleisölle avoimissa julkisissa tiloissa, esimerkiksi virastojen, laitosten, myymälöiden tai ostoskeskusten yleisötiloissa sekä rautatieasemien, lentoasemien ja metroasemien yleisölle avoimissa tiloissa kuvatessa.

Lähde: droneinfo.fi

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
harrastukset Seinäjoki valokuvaus

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset