Ilmajoki kasvaa ja voi hyvin
Ilmajoki tarjoaa monipuolisen valikoiman erikoistuneita yritysalueita.
Ilmajoella menee hyvin, vaikka Suomen kehityskäyrät haastavat juuri nyt maaseutua. Ilmajoella on Etelä-Pohjanmaan kunnista eniten nuoria asukkaita.
– Asukaslukumme on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 700 hengellä ja viidesosa väestöstämme on alle 14-vuotiaita, Ilmajoen yritysasiamies Rami Mattila iloitsee positiivisia asukasmääriä.
Maakuntakeskuksen läheisyys ei ole haitta, mutta ei myöskään Ilmajoen vetovoiman ainoa salaisuus. Ilmajokiset yrittäjät arvioivat kunnan elinkeinoilmaston ylivoimaisesti maakunnan parhaaksi.
Koskenkorvan Agrobiopuisto
Koskenkorvalla A-Rehun ja Altian viimeaikaisten, kokoluokaltaan 30 m€, investointien sarja on saanut tänä vuonna jatkoa. A-Rehulla on Koskenkorvalla meneillään parhaillaan lisäinvestoinnit kotimaisen rehutuotannon kasvattamiseen.
– Altia nappasi Koskenkorvan tehtaan bio- ja kiertotalouden ansiosta Green Company of the Year -palkinnon arvostetussa The Drinks Business Green Awards -kilpailussa Lontoossa, Mattila myhäilee.
Hansan Kauppa-alue
Maakunnan neljänneksi suurimman taajaman kauppapaikan ohi kulkee yli 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa kantatie 67:lla vilkkaan poikittaisliikenteen lisäksi. Alueelle ovat investoineet mm. Tokmanni, Kesko (Supermarket) ja Palon katsastus.
– Lähdesmäki Invest tekee entisen K-marketin tiloihin Kauppatielle modernin liikekeskuksen vuokrattavaksi, Mattila kertoo.
Ilmajoen Teollisuusalue
Ilmajoen teollisuusalue keskustassa kantatie 67:n varressa keskittyy kestopuun sijaan nykyään teknologiateollisuuteen, mm. energiatehokkuutta, puhdasta ympäristöä ja vettä sekä kestävän ruuantuotannon laitteita valmistavaan toimintaan. Alueella tehdään parhaillaan tonttikauppoja, jotka lisäävät aikanaan alueen synergiamahdollisuuksia.
Laskunmäen Kierrätyspuisto
Laskunmäen Kierrätyspuisto on saanut Lakeuden Etapin rinnalle viimeisen viiden vuoden aikana huomattavia yksityisiä investointeja. Hehtaariluokan tuotanto- ja käsittelytilojen lisäksi alueella sijaitsee nyt myös Revisolin pääkonttori ja Remeon aluekonttori. Väljä toimintaympäristö toimialallaan ylivertaisella saavutettavuudella on poikinut uusia tonttivarauksia.
Rengonharjun Logistiikkapuisto
Rintajouppi Machinen juuri valmistuneissa tiloissa ovat mm. huolto- ja varaosapalvelut sekä tietenkin konekentän valtava maansiirtokoneiden valikoima. Sedun puitteissa on alueella toiminut pian kaksi vuotta satojen oppilaiden logistiikan, maarakennuksen ja metsäkuljetusten koulutuskeskittymä, jossa on mm. Suomen suurin simulaattoriopetusluokka. Väli-Suomen toiseksi vilkkain etelä-pohjois-suuntainen väylä (vt 19) tukee uusiakin logistisia toimintoja.
Kasvu ja into ovat elinehtoja
– Kaikkea mitä hoksaat kysyä, ilmajokelainen monitoimialan yrittäjä Samppa Ahola naurahtaa yrityksensä Kiinteistöpalvelu Aholan liikeideasta.
Ahola on malliesimerkki pienellä paikkakunnalla toimivasta kasvuhakuisesta yrittäjästä. Yksi työ toi toisen ja se taas seuraavan, ja jos omalla porukalla ei ole tarjota palvelua, verkostosta löytyy varmasti apua tarvitsevalle.
– Kun oman alan kasvumahdollisuudet ovat rajalliset, yrittäjät laajentavat muille aloille. Tämä on kohtuullisen yleinen trendi, EK:n Yrittäjyys ja elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Jari Huovinen kuvaa kasvuyrityksiä pikku paikkakunnilla.
Ahola on aloittanut yksin kiinteistöhuoltoalalla reipas 20 vuotta sitten, mutta työllistää nykyään 20-30 ihmistä monilla eri aloilla.
– Pienen paikkakunnan etuja on se, että tuntee ihmiset ja erilaisiin tarpeisiin löydetään nopeasti joku ratkaisu.
Ahola on seurannut Ilmajoen kehitystä näköalapaikalta ja on tyytyväinen viime aikojen kehitykseen.
– Meininki kylällä ei ole sulkeutunut. Muutin itse aikoinaan Itä-Suomesta ja olen päässyt hyvin mukaan verkostoihin ja sitten luomaan monia yhteistyökuvioita.
Ilmajoen yritysasiamies Rami Mattila kertoo tyytyväisenä Ilmajoen positiivisesta yrittäjäelämästä.
– Vuorovaikutus yrittäjien kanssa on välitöntä, palaute tulee suoraan ja pelaamme yhteisillä tavoitteilla yhteiseen maaliin.
