Article image
J. Rinta-Joupin myyntijohtaja Markku Ala-Hakuni, Rinta-Joupin autoliikkeen toimitusjohtaja Ari Rinta-Jouppi ja Käyttöauton toimitusjohtaja Jyrki Viitala odottavat pikaisesti huolellisesti mietittyjä päätöksiä autoalan tulevaisuudesta.
29.03.2019
Autot ja liikenne

Autoalan tulevaisuus mietityttää – keskusteluun toivotaan kuitenkin malttia

Teksti: Harri Puhakainen Kuvat: Henna Rintala

Viime aikojen keskustelu autoilun ympärillä on vahvasti painottunut liikenteen tuottamiin, ilmastonmuutosta edistäviin haitallisiin päästöihin. Sähkö- ja kaasuautot ovat lähitulevaisuutta, mutta ihan vielä myyntimäärät eivät ole siinä mallissa, että sillä viime vuonna myydyt 1300 täyssähköautoa ja joukkoliikennevälineillä , niin ihan niillä ja joukkoliikennevälineillä ei Suomen autoileva kansa vielä pääse koko maassa liikkumaan. Kolmen Pohjanmaalla toimivan ison autoliikkeen johto kokoontui yhteen pohtimaan, mikä on autoalan nykypäivä ja tulevaisuus.

Rinta-Joupin autoliikkeen toimitusjohtaja Ari Rinta-Jouppi, Käyttöauton toimitusjohtaja Jyrki Viitala sekä J.Rinta-Joupin myyntijohtaja Markku
Ala-Hakuni
ovat yhtä mieltä siitä, että automyyjät eivät ole saaneet omaa viestiään riittävästi kuuluviin.

– Alaa leimaa se, että kuluttaja on epävarma siitä, minkälaisen auton hän ostaa, Viitala pohtii asiakkaiden huolia.

Viitala näkee, että ihmiset voivat hyvin mielin ostaa vielä parikin polttomoottoriautoa, ennen kuin ollaan vuodessa 2030.

– Iso valmistaja on kertonut, että vuonna 2025 heidän tuotannostaan noin 20% on hybridejä tai täyssähköautoja, Viitala kertoo.

Muut Pohjoismaat edellä Suomea

Pohjoismaista mm. Tanska ja Ruotsi ovat tehneet hallituksien toimenpideohjelmissaan päätökset, jossa uusia polttomoottoriautoja ei saisi myydä enää tuolloin. Norja ei ole kieltämässä polttomoottoreita, mutta siellä tavoitteena on, että vuoden 2025 jälkeen uudet autot eivät käyttäisi fossiilisia polttoaineita.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy

Hollannilla aikataulu on erityisen kunnianhimoinen: se on ilmoittanut sallivansa vain sähköisten autojen myynnin vuoden 2025 jälkeen. Maan alahuoneessa on jo äänestetty täyskiellon puolesta. Alahuone haluaa, että vuodesta 2025 alkaen Hollannissa myytäisiin vain ”päästöttömiä autoja, hollantilainen NL Times kirjoittaa.

Suomessa eri puolueet ovat ohjelmissaan esittäneet omia kantojaan. Pohjoismaiden mallia niistä useimmissa halutaan seurata.

Kaasuauto on hyvä vaihtoehto

Ala-Hakuni näkee parhaaksi, että asiasta tehdään päätöksiä, niillä on aikataulunsa ja niissä sitten myös pysytään.

– Muutosta tapahtuu, mutta vie aikansa, ennen kuin se näkyy kaikkien autoarjessa. Kuluttajien pitää pystyä kuitenkin juuri nyt arvioimaan, mikä hänelle on järkevää, Ala-Hakuni vahvistaa.

Rinta-Jouppi kiertää paljon liikkeen eri pisteitä ympäri Suomea. Suomen laajuus ja ilmasto asettaa sähköautojen kehittäjät kovemmille kuin lämpimien ja tiheästi asuttujen maiden olosuhteet.

– Ei sähköauto tai edes ladattava hybridi tule sopimaan kaikille Suomessa. Jos pitää vetää jotakin perässään tai kulkea pitkää matkaa, ei sähköauto ole vaihtoehto, Rinta-Jouppi perustelee.

Kaasuautoja on myyty viime vuonna enemmän kuin puhtaita sähköautoja. Suomessa on nyt arviolta 6700 kaasukäyttöistä ajoneuvoa, kaasualaan erikoistunut energiayhtiö Gasum ilmoittaa.

– Tuohon viereen tulee Suomen suurin biokaasulaitos, jolloin polttoainetta olisi saatavilla, Viitala huomauttaa.

– Kaasu olisi järkevä ratkaisu, mutta se ei ole nyt muodissa, niin kuin sähköauto, Rinta-Jouppi pohtii.

Rinta-Joupin mielestä kaasuauto voisi hyvinkin olla toimiva ratkaisu päästöjen vähentämiseen.

– Se on enemmän kansanauto kuin sähköauto, joka on kallis tai sitten kovin pieni kaupunkiauto. Jos on perhettä ja tavaraa, niin ei pieni sähköauto siihen käy.

Harvoille sähköauton nyt hankkiville auton käyttötarve on juuri siihen sopiva.

– Meillä kaikilla on sähköautoja myynnissä, mutta ei niitä kyllä käsistä revitä, Viitala kertoo sähköautokaupasta.

Kahtiajakautunut maa

Kaikki näkevät, että pääkaupunkiseudun näkökulma autoiluun on koko lailla erilainen muuhun Suomeen verrattuna.

– Auton käyttö siellä on niin poikkeavaa, että jos päätökset tehdään Helsingin kantakaupungin näkökulmasta, niin se ei sovi muuhun Suomeen, Rinta-Jouppi pohtii.

Autot ovat olleet jo pitkään valtion lypsylehminä, eikä sen ole odotettavissa muuttuvan.

– Tieliikenteestä valtion on pakko kerätä rahaa vähintään saman verran kuin nyt. Painotukset tulevat varmaan muuttumaan, Ala-Hakuni näkee.

Koko kolmikko uskoo järkevään hallituspolitiikkaan.

– Nyt ennen vaaleja tulee varmaan monia heittoja sieltä ja täältä, mutta varmasti hallitusvastuuseen astuvat ottavat vakavasti autoiluun liittyvät päätökset.

Suomessa on Euroopan vanhin autokanta ja autoilu on monelle välttämätön pelkästään tulojen hankkimiseksi. Siksi autoilun tuntuva kallistuminen entisestään tuo isoja ongelmia ainakin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Viitala uskoo, että järki löytyy lopulta päättäjiltä.

– En usko, että meillä on niin arjesta vieraantunut poliitikkokansa, joka tekisi koko kansalle huonoja päätöksiä, Viitala täräyttää.

Autokauppa ei ole kriisissä, mutta jollakin tavalla pysähdyksissä tai osittaisessa motissa.

Uusien autojen myynnissä on koettu lievä notkahdus epävarmuuden lisääntyessä auton ostajilla.

– Suuri joukko ihmisiä haluaa oikeaa tietoa, ja sitä on tullut minimaalisesti. Se pitäisi saada muuttumaan, Viitala valittaa viime aikojen keskustelua.

Asiakkaat ovat Ala-Hakunin mielestä kuitenkin ymmärtäneet, että 10 vuotta on pitkä aika ja sitä ennen pitää jollakin liikkua.

– Ympäristötietoisuus on varmasti kasvussa ja kyllä se näkyy myös auton hankinnassa.

Romutuskampanjaa voisi laajentaa

Viime vuosina ollut romutuskampanja on osoittautunut hyväksi keinoksi autokannan uudistamiseksi. Valtio antoi romutettavasta autosta palkkioksi 1500 euroa sellaiseen uuteen autoon, jonka hiilidioksidipäästöt ovat enintään 110 g/km. Täyssähköautoja viime vuoden
romutuskampanjan puitteissa hankittiin kuitenkin vain 0,1 prosenttia.

– Autoilun keskimääräisiin päästöihin olisi vielä positiivisempi ratkaisu, jos valtion tukea myönnettäisiin muihin kuin uusiin vähäpäästöisiin autoihin, Rinta-Jouppi toteaa.

– 10 vuotta vanhan auton vaihtaminen vaikka kolme vuotta vanhaan lisäisi myös turvallisuutta, Ala-Hakuni huomauttaa.

Valtio sai uusien auton myynnistä autoveron, jota se taas ei saisi käytettyinä myydyistä vähäpäästöisimmistä autoista.

– Siinä varmaan on suurin syy, ettei kampanjaa uloteta tuohon ympäristön kannalta järkevämpään autoluokkaan, koko kolmikko päättää.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
autoilu päästöt sähköauto

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset