Article image
05.02.2020
Koti ja asuminen

Kotien sähkölasku kallistui vuodessa reilut neljä prosenttia

Teksti: Harri Puhakainen
Grafiikka: Tiina Pudas Kuva: Pixabay

Kotitaloudet maksoivat marraskuussa 2019 sähköenergiasta ja sähkönsiirrosta kokonaisuudessaan 4,3 prosenttia vuotta aiempaa enemmän, sähkölämmittäjien lasku kasvoi 3,0 prosenttia.

Kotitalouksien ja sähkölämmittäjien sähkön hintatilastoja on olemassa vuodesta 1992 lähtien. Tuolloin sähkönhinta ja kokonaisindeksi olivat tasan. 1990-luvulla sähkö kallistui muuta hintatasoa enemmän, mutta vuosituhannen vaihteessa hintojen nousuvauhti oli taas sama.

2000-luvun sähkön hinnan nousu oli valtaisaa muuhun yleisen hintatason nousuun verrattuna. Vastaava kehitys jatkui myös viime vuonna, kun sähkön hinta nousi noin neljä prosenttia ja kuluttajahinnat puolestaan 0,7 prosenttia

Tukkumarkkinahinnat laskivat

Tukkumarkkinoilla Suomen aluehinta laski viime vuoden aikana kuusi prosenttia. Uusia määräaikaisia sähkösopimuksia tarjottiin kuluttajille 5,4 prosenttia aiempaa edullisemmin. Vuosittain reilut kymmenen prosenttia kuluttajista päätyy vaihtamaan sähkönmyyjäänsä.

Vuosittain reilut kymmenen prosenttia kuluttajista päätyy vaihtamaan sähkömyyjäänsä.

Kokonaisuudessaan kotitalouksien sähkölasku kasvoi vuodessa 33 euroa ja sähkölämmittäjien 64 euroa.

Sähkön hintaa painoi alas ennen kaikkea Pohjoismaiden vesitilanteen palaaminen ennalleen kuivan syksyn 2018 jälkeen. Vesitilanteen parantuessa aluehintaero Ruotsiin repesi syksyllä poikkeuksellisen suureksi rajallisen siirtokapasiteetin vuoksi.

Siirtohinnat jatkavat nousuaan

Sähkön siirtohinnat nousevat pääasiassa siksi, että yhtiöt investoivat kalliisti verkkoihinsa. Hallitus pyrkii suitsimaan sähkönjakelun hintojen nousua sähkömarkkinalakia muuttamalla.

Energiavirasto valvoisi lakiuudistuksen jälkeen verkonhaltijan sähköverkkoonsa tekemiä investointeja. Yhtiöiden pitää pystyä tuottamaan sähkön siirto- ja jakelupalvelun asiakkailleen kustannustehokkaalla tavalla.

– Puututaan mahdollisiin yli-investointeihin johtaviin käytäntöihin ja ohjataan yhtiöitä elinkaarikustannuksiltaan halvempiin vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin, hallitusneuvos Arto Rajala TEMistä totesi YLE:lle.

Verkkoyhtiöiden olisi näin ollen jatkossa perusteltava esimerkiksi, miksi ne vetävät kaapeleita maan alle. Käytännössä säänkestävyyttä lisätään etenkin johtojen kaapeloinnilla ilmasta maan alle. Kustannuksia kertyy erityisesti haja-asutusalueille.

– Toinen tärkeä muutos on, että toimitusvarmuusvaatimusten täytäntöönpanoaikaa jatkettaisiin kahdeksalla vuodella vuoteen 2036 maaseutuolosuhteissa toimiville jakeluverkoille, Rajala sanoo.

Nykyisen lain mukaan vuoden 2028 lopussa myrskyn aiheuttama sähkökatkos ei kesämökilläkään saa kestää yli 36:ta tuntia.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
asumisen kustannukset lämmitys sähkön hinta

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset