Nyt sitä on yritettävä!

Kaveria ei saa auttaa

NorthCape-Tarifa -pyöräilyn osallistujien etenemistä voi seurata reaaliajassa tapahtuman nettisivuilta.

– Järjestäjien puolesta meillä on gps-seurantalaite. Omaan gps-laitteeseeni lataan matkan reitit.

Pyörän paras lisävaruste on napadynamolla.

– Se on kaikista oleellisin laite, Aho toteaa.

Napadynamo saa aikaan hieman kitkaa, mutta hyöty on sitäkin suurempi.

– Saan siitä virtaa kaikille laitteille, niin etu- kuin takavaloille, pyörän mittaristoon sekä puhelimeen.

Pyörässä mukana kulkevat yöpymispussi ja -patja, juomapullot ja ruokaa, pyörän huoltotarvikkeet sekä vaihtovaatteet.

– Me pyöräilijät emme saa matkalla auttaa toisiamme, edes työkaluja ei saa antaa kaverille lainaksi. Ambulanssin saamme tarvittaessa paikalle soittaa ja järjestäjäänkin voimme ottaa yhteyttä.

Tarve avunantamiseen on Ahon mukaan reitin varrella tosin melkoisen pieni.

– Ensimmäisen 500 kilometrin jälkeen kanssapyöräilijöitä ei juuri enää näe.

Reitin varrella olevien paikallisten kanssa jutellessa heiltä ei saa ottaa edes vesipulloa vastaan.

– Vain yleiset palvelut ovat meillä käytössä.

Puoli vuotta lonkkaleikkauksesta ja Kimmo Aho lähti polkemaan 4 300 kilometrin matkaa Italiasta Nordkappiin.

Uusi lonkkanivel on jo sisäänajettu

Tammikuussa 2023 Kimmo Aho oli palaamassa polkupyörällä kotiinsa Alavudelle. Työpäivä Seinäjoella oli tehty. Kolme kilometriä ennen kotia lumen alla ollut jää yllätti aina varovaisen pyöräilijän.

– Nousin heti pystyyn, olinhan kaatunut ennenkin, Aho muistelee.

Seisaallaan hän tajusi välittömästi, että nyt ei poljeta edes kotiin. Lonkka ei antanut myöten. Vaimo tuli pikapikaa paikalle. Ilman ambulanssia tilanteesta ei selvittäisi.

– Puhelimessa epäiltiin, että mahtaako tämä nyt olla ambulanssin paikka. Vaimo vakuutti, että jos mies pyytää kerrankin apua, silloin on toimittava, Aho naurahtaa.

Murtuneen lonkan tilalle operoitiin uusi. Aho ajatteli pitkänmatkanpyöräilyjen olevan nyt pyöräilty.

– Kirurgi sen sijaan totesi, että menoksi vaan!

Kolmen ja puolen viikon päästä leikkauksesta Aho ajoi vaimon pyörällä. Lukkopolkimille siirryttyään koukistajalihas jonkin verran kramppasi, mutta suuria ongelmia paluu takaisin satulaan ei aiheuttanut.

– Tänäkin päivänä tiedostan, että lonkassa on varaosia, mutta se ajatus on vain korvien välissä, eikä se sieltä lähde.

Mutta Aho lähti, 4 300 kilometrin pyöräilylle, lähes tasan puoli vuotta lonkkaleikkauksen jälkeen.

Tämä näkymä tulee tutuksi yli 7 000 kilometrin ja noin kuukauden matkan aikana.

Tuuletetaanko tällä kertaa?

Ylämäen jälkeen on aina alamäki. Sen tietävät kaikki. Vaan ei auta.

– Nousu yli 3 000 metriin vie niin paljon energiaa, että sitä ei saa takaisin tunnin alamäen aikana, Kimmo Aho tietää.

Kuumuus ei Ahoa pyöräilyn aikana tule häiritsemään, eivätkä säät yleensäkään miestä murehduta. Ne ovat mitä ovat.

– Ainoastaan nousumetrit murehduttavat. Ei tässä mitään teräsmiehiä enää olla, ikä alkaa tuntua. Sitä paitsi en ole urheilija, olen kuntoilija, Aho täsmentää.

Yöunet tulevat reissulla jäämään 4-5 tunnin mittaisiksi, mutta päiväunet voi ottaa vaikka ennen pitkää nousua.

– Joka neljännen yön olen suunnitellut tulevan urakan aikana nukkuvani sisätiloissa. Sen ajan tulen käyttämään tehokkaasti pyykinpesuun ja nukkumiseen.

Se, mitä ajatuksia omassa päässä tulee liikkumaan mahdollisen onnistuneen ja pitkään haaveissa olleen urakan jälkeen, on Aholle vielä arvoitus.

– Monesti olen ollut kovissa koetuksissa, väsynyt ja nälkäinen, eikä itkukaan ole ollut kaukana. Mutta se tunne, kun on selättänyt vaikeudet, on hieno! Tekisi mieli nostaa kädet ilmaan ja tuulettaa, kun pääsee kotiin.