Sanaristikko täyttää pian 100 vuotta
Sanaristikkoja ratkoo noin miljoona suomalaista. Niissä yhdistyy ihmisten halu leikkiä sanoilla ja ratkaista arvoituksia. Antti Skyttä on laatinut sanaristikkoja 50 vuoden ajan. Suomessa ensimmäinen sanaristikko julkaistiin vuonna 1925.
Sanaristikkoon päästyään ihmisestä tulee viimeistään kuuluisa, tietää vanha miete. Zyskowiczinkaan ei siis tarvitse olla huolissaan. Ainakin yksi ristikon laatija on todistanut, että niin halutessaan hänetkin ristikkoon saa.
– Noin miljoona suomalaista ratkoo ristikoita, osa kausittain, osa joka päivä, ristikkoaktiivi Antti Skyttä kertoo.
– Sanaristikoissa yhdistyy ihmisten halu leikkiä sanoilla ja ratkaista arvoituksia.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.Fakkisanat helpottavat sanaristikon laatijaa
– Eniten sanaristikkosanoissa esiintyy suomen kielen yleisimpiä kirjaimia. Ristikkosanoissa painottuu myös vokaalin ja konsonantin tasainen vuorottelu, Skyttä toteaa.
– Esimerkiksi Alatalo on äärimmäisen hyvä ristikkosana.
Joskus ristikonlaatija joutuu turvautumaan ns. fakkisanoihin eli sanoihin, joita arkikielessä ei käytetä tai niitä ei juurikaan esiinny.
– Yleisimpiin fakkisanoihin lukeutuvat Atar, kaupunki Mauritaniassa tai Tyynenmeren saaret Anaa ja Atiu. Niillä laatija pääsee hyvin usein pälkähästä, Skyttä naurahtaa.
Skyttä itse aloittaa ristikon laadinnan pääkuvasta. Se sijoittuu useimmiten ristikon vasempaan yläkulmaan. Vihjeruutujen paikat laatija voi päättää heti pääkuvan valinnan jälkeen.
– Toinen vaihtoehto on alkaa vyöryttää sanoja. Vihjeruutu tulee sitten, kun sen paikka sopivasti tulee.
Kokeneena konkarina Skytän oma ristikonlaadinta jumiutuu enää harvoin.
– Jos ajautuu umpikujaan yhden kirjaimen tai yhden sanan kanssa, pitää olla valmis vaihtamaan koko sana. Sanoihinsa ei saa rakastua.
Sanaristikoita julkaisevat kustantajat tarkistavat ristikot ennen julkaisua. Joillakin heistä myös lista sanoista, joita ei hyväksytä.
Sanaristikon ratkomisesta on selvää etua
muistisairauksien estämisessä.
Ristikkoakatemia kouluttaa laatijoita ja ratkaisijoita
Sanaristikkoseura Sanasepot ry perustettiin vuonna 1981. Kahdeksan vuotta sitten Antti Skyttä perusti sen jatkoksi suomalaisten ristikoiden laadun ja tason kohottamiseen tähtäävän Ristikkoakatemian.
Ristikkoakatemia kouluttaa niin ristikoiden laatijoita kuin ratkaisijoitakin. Lisäksi se tekee ristikkotutkimusta. Akatemian jäseniä ovat kaikki ristikkolehtien julkaisijat sekä Helsingin yliopisto ja Espoon työväenopisto.
Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen professori Jaakko Leino on perehtynyt suomalaisiin sanaristikoihin.
– Aika on mennyt tietojen keräämiseen. Nyt tavoitteena on saada opiskelijoita tekemään kerätyistä tiedoista tutkimusta. Tutkimustuloksia ristikoista on vielä hyvin vähän, Skyttä harmittelee.
Akatemian kurssitoiminta hoituu tällä hetkellä etänä.
– Kiinnostusta on ollut enemmän laatijoilla kuin ratkojilla.
Akatemia tarjoaa myös arviointipalveluja sekä ristikkojen laatijoille että julkaisijoille.
– Ristikoiden kehittymistä ja mahdollisuuksia kehittyä arvioidaan tarkasti. Me teemme myös sisältö- ja käyttäjätutkimuksia, Skyttä toteaa.
Ristikkoakatemia julkaisee Ilta-Sanomissa viikoittain ristikkopalstaa. Skyttä ja Leino kuuluvat molemmat palstan kirjoittajiin. Muita kirjoittajia ovat huippuratkoja, ristikkolehden julkaisija sekä laatija.
Ristikkofaktaa
- Suomessa noin 150 ristikon laatijaa ja toteuttajaa.
- Ammattilaisia heistä on noin 30.
- Suomessa ilmestyy noin 80 eri ristikkolehteä.
- 85-90 prosenttia julkaistuista ristikoista on kuvaristikkoja.
- Ristikkoakatemia tarjoaa ratkoja- ja laatijavalmennuksia.
Ei murresanoja
Joskus, muiden muassa Sanaseppo-lehdessä, on julkaistu myös murresanaristikkoja.
– Jos tavallisessa ristikossa on murresana, siitä tulee kyllä palautetta.
Skytän mukaan murresanaristikko on työläämpi laatia kuin vastaavaa yleiskielinen.
– Yleiskielisessä ristikossa esiintyvä murresana lasketaan fakkisanaksi.
Antti Skyttä toivoo ristikkoihmisiltä palautetta, kunhan se ei ole ympäripyöreää.
Ilkka ensimmäisten joukossa
- 1913 maailman ensimmäinen sanaristikko julkaistaan New York World -lehdessä.
- 1924 ensimmäinen sanaristikkokirja ilmestyy USA:ssa.
- 5.2.1925 Suomen ensimmäinen sanaristikko julkaistaan Nuori Voima -lehdessä. Laatija on joko päätoimittaja Ilmari Jäämaa tai avustaja Yrjö Karilas.
- 5.2.1925 Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa julkaistaan ilmoitus: Suomen ensimmäinen ristisanatehtävä julkaistaan Suomen Kuvalehdessä 7.2.1925. Laatijan nimimerkki on Suometar.
- 7.2.1925, lauantaina, julkaistaan sanaristikko Ilkan Perhepiiri-liitteessä.
- 20.3.1955 julkaistaan ensimmäinen kuvaristikko Helsingin Sanomissa. Laatija on Osmo Kaila.
Ristikoiden yleisimmät top 10
Sanat
1) taas
2) alas
3) asat
4) anis
5) alus
6) asut
7) osat
8) aita
9) aral
10) isot
Kartta-aiheet
1) Aral
2) Utti
3) Ural
4) Isar
5) Alta
6) Irak
7) Atlas
8) Etna
9) Alai
10) Inari
Verbit
2) osata
3) tuta
4) aleta
5) avata
6) isota
7) sataa
8) ajaa
9) taata
10) ottaa
Henkilönimet:
1) Atte
2) Otto
3) Asta
4) Anita
5) Atso
6) Esat
7) Otso
8) Atik
9) Tati
10) Tito
