Article image
Sisäilmakumppanien Tomi Luomaluhta ja Jesse Petäys ovat huolissaan suomalaisten rakennusten sisäilman laadusta.
Kaupallinen yhteistyö

19.03.2021
Koti ja asuminen

Sisäilman puhtaus on tärkeää

Teksti: Harri Puhakainen
Kuvat: Jenna Koivisto

Suomalaisten rakennusten sisäilma on huomattavasti esimerkiksi ruotsalaisten kiinteistöjä huonompaa.

Sisäilmaongelmat ovat liiankin tuttuja lähes jokaiselle suomalaiselle. Ja niiden tutkiminen ja korjaaminen ovat usein pitkien jopa vuosia kestävien prosessien takana.

– Suomessa esiintyvistä kuntasektorin sisäilmaongelmista noin 70 % johtuu ilmanvaihdon vioista, Sisäilmakumppanien kehitys- ja projektipäällikkö Jesse Petäys taustoittaa.

Ilmanvaihdon ongelmissa on kaksi suurta tekijää.

– Mineraalivillaa käytettiin eristeinä pitkään. Sen kuituja on koneissa, kanavistoissa, kammioissa ja päätelaitteissa. Ne irtoavat ja tulevat sieltä ilmanvaihdon mukana sisäilmaan.

– Toinen yhtä merkittävä sisäilmanlaadun huonontaja on puutteelliset painesuhteet. Sisätilassa on liian suuri alipaine, minkä vuoksi ilmastointijärjestelmä etsii korvaavaa ilmaa vuotavista rakenteista.

Sieltä tuleva ilma saattaa sisältää monenlaisia epäpuhtauksia. Mineraalivillaa käytettiin 2012 vuoteen asti eristeenä hyvin yleisesti.

– Siihen asti niitä käytettiin enemmän sääntönä kuin poikkeuksena, Petäys harmittelee.

Jesse Petäys asentaa seinälle anturia, joka antaa mitatessaan tärkeää tietoa sisäilman tilasta.

Kallista tutkimusta

Sisäilmakumppanit on lähtenyt tekemään merkittävää kehitystyötä paremman sisäilman puolesta.

– Olemme kehittäneen toimintamallin ja ohjelmiston, jonka avulla ilmanvaihdon voi tutkia taloudellisesti ja kattavasti, myyntijohtaja Tomi Luomaluhta kertoo.

Ilmanvaihtojärjestelmien tutkiminen on tähän asti ollut kallista ja usein selvityksiä ja tutkimuksia on lykätty eteenpäin.

– Meidän ohjelmistomme on suunniteltu niin, että tutkimuksesta voi riisua kaiken turhan pois ja ohjelmisto arvostelee järjestelmän automaattisesti.

SLI-tutkimus on yrityksen kehittämä toimintamalli, joka on jo ollut käytössä, mutta jota vielä hienosäädetään käytettäväksi ympäri Suomen.

– SLI:n (Sisäilmanlaadun ilmanvaihtotekninen tutkimus) keskeisenä asiana on, että raportista jokainen ymmärtää, mitä vikaa sisäilmassa on ja miten sitä pitäisi lähteä korjaamaan.

– Siinä ei tarvita asiantuntijaa tulkitsemaan tai analysoimaan otantaa, vaan ohjelmisto tekee sen luotettavasti itse, Petäys selvittää.

sisäilman puhtaus on mitattavissa kuvan mukaisella anturilla

Uusissakin taloissa sisäilmaongelmia

Maallikolle on yllättävää, että uusissakin rakennuksissa on jo sisäilmaongelmia.

– Me kierrämme ympäri Etelä-Suomea tutkimassa myös uusien rakennusten sisäilman puutteita, Luomaluhta toteaa.

Petäys muutti itse opiskelupaikkakunnaltaan Tampereelta Seinäjoelle uuteen kerrostaloasuntoon, jossa hän havaitsi heti sisäilmaongelman.

– Huomasin huoneistoni olevan alipaineisen siitä, että parvekkeen ovi oli hankala avata. Sen jälkeen vein asuntooni anturimme ja ne varmistivat omat havaintoni.

Petäyksen ja Luomaluhdan kokemuksen mukaan rakentamisen aikataulujen kiire vaikuttaa siihen, että ilmastointiasioita ei hoideta kuntoon viimeisen päälle.

– Tarkastuspöytäkirjat voivat näytä hyviltä, mutta todellisuus on ikävä kyllä usein ihan toista.

Sisäilmaongelmat aiheuttavat paitsi tunkkaista hajua usein myös jonkinasteisia terveyshaittoja.

– Päänsärky, väsymys, hengitys- ja iho-oireet yms. ovat usein merkkejä ilmanvaihto-ongelmista, Petäys sanoo.

Jesse Petäys Sisäilmakumppanit

Mukana koko Suomen kehitysryhmässä

Suomessa on viime vuosina toden teolla havahduttu eroon maamme ja Ruotsin rakennusten sisäilman tason suureen eroon.

– Ruotsissa on ollut jo 30 vuotta käytössä rakennuksissa pakollinen ilmanvaihtojärjestelmien katsastus. Siellä järjestelmät pitää tarkastaa rakennuksen mukaan kolmesta kuuteen vuoden välein.

– Sisäilmaongelmien valitusten määrä ilmanvaihtoon liittyen on Suomessa 60-70%, kun Ruotsissa vastaava luku on noin 10%, Jesse Petäys täräyttää.

Ympäristöministeriön rahoittamana on aloitettu Ilmanvaihdon katselmukset -hanke, josta vastaa FINVAC.

– Sain kutsun hankkeen asiantuntijaryhmään, missä pääsen tuomaan Sisäilmakumppanien näkemyksiä hankkeen hyväksi, Petäys iloitsee.

Hankkeen tavoitteena on arvioida vaihtoehtoisia ilmanvaihdon tarkastus – ja katselmusmenettelyjä sekä kehittää kuntotutkimusta kevyempi menettely ilmanvaihdon toiminnan varmistamiseksi.

Sisäilmakumppanit on Nuohous- ja ilmastointitohtorit Oy:n alainen asiantuntijayksikkö.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
koti ja asuminen sisäilma sisäilmaongelmat terveys

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset