Article image
Harrastuksilla on iso merkitys kotoutumisessa. Päivi ja Kimmo Kurki käyvät pelaamassa ukrainalaisten kanssa lentopalloa.
16.09.2022
Terveys ja hyvä elämä

Ukrainalaisten ilo on kaikkein paras kiitos

Teksti ja kuvat: Liina Hautanen

Kun ensimmäisiä ukrainalaisia alkoi tulla sodan jaloista Ylihärmään, Kimmo ja Päivi Kurjelle oli selvää, että he lähtevät auttamaan. Ukrainalaisten auttaminen on antanut paljon myös itselle.

– Minulle tuli vahva tunne, että tämä on minunkin sotani. Teen kaikkeni näiden ihmisten eteen, Kimmo toteaa.

Auttamistyö on pariskunnalle tuttua, vapaaehtoistyösanaa he kuitenkin vierastavat.

– Kun ei tämä ole meille työtä eikä tunnu työltä, me vain autamme siinä missä pystymme, yli kolmekymmentä vuotta vapaaehtoistyötä eri muodoissaan yhdessä tehneet Kimmo ja Päivi kuvailevat.

Ukrainalaisten auttaminen on käytännön tekoja

Paikkakunnalle tulleiden ukrainalaisten tarvitsema apu on ollut hyvin konkreettista. Kauhavalla kaupunki on pystynyt osoittamaan ukrainalaisille asuntoja vapaana olevista kaupungin vuokra-asunnoista. Asunnot on siivottu ja kalustettu muuttokuntoon vapaaehtoisvoimin.

– Yhteisöllisyyden voima on ollut aivan valtava. Kaikki tarvittava huonekaluista kodinkoneisiin, tekstiileihin ja keittiötarvikkeisiin on saatu paikallisilta ihmisiltä lahjoituksina, Kimmo kertoo.

Mieleen on jäänyt erityisesti yksi aivan ensimmäisistä lahjoittajista.

– Tuttu nainen soitti minulle ja kysyi, tarvitsisiko joku tulijoista sohvaa. Menin hakemaan ja minulle annettiin talon paras kulmasohva suoraan olohuoneesta. Nainen näytti varastossa olevia vanhoja sohviaan ja sanoi että hän pärjää kyllä näilläkin. Nainen on hyvin vähävarainen ja ollut itse autettavien joukossa. Hän halusi antaa vähästään, me muut annamme yleensä liiasta.

ukrainalaisten auttaminen
Lentopalloa pelataan Ylihärmän Kirkonkylän koululla aina maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 18-20 ja lauantaisin klo 15-17. Salivuorot ovat kaikille avoimia. Perjantait ovat kaikkein suosituimpia.

Hymy on paras kiitos

Pakettiautollisena Kimmo on usein omaksunut itselleen tavaroiden kuljetus- ja kantoroolin.

– Meillä on kavereita, jotka paiskivat kovasti töitä huoltaessaan lahjoituksena saatuja polkupyöriä ja pyykinpesukoneita ja minä toimin vain kuskina. Olen sanonut heille, että he jäävät siitä kaikkein parhaimmasta paitsi, kun eivät saa olla paikan päällä näkemässä sitä iloa minkä minä näen ukrainalaisten kasvoilta, kun saan käydä asentamassa heille pesukoneen tai vaikka viemässä lapsille pyörät.

Kimmo Kurki
– Näille pelivuoroille ovat kaikki tervetulleita, mukaan mahtuu aina, Kimmo Kurki haastaa.

Lähes tyhjin käsin tai vain muutaman matkalaukun kanssa tänne tulleilla tarvetta onkin ollut monen näköisille tavaroille. Välillä pyyntöjä tulee kuitenkin myös ei niin välttämättömistä esineistä.

– Mutta olen ymmärtänyt sen tässä, ettei kyse pohjimmiltaan ole aina jonkun tietyn tavaran tarpeesta. Oikeasti siellä taustalla on sitä kohtaamisen ja kohdatuksi tulemisen tarvetta. Ja sillä, että pystymme vastaamaan heidän tarpeisiinsa, etsimme ja viemme heille sen, mitä he tarvitsevat, luomme luottamusta välillemme, Kimmo pohtii.

Luottamuksen synnyttyä myös muunlaisen avun antaminen on tuntunut luonnolliselta.

– Olemme myös rukoilleet paljon yhdessä, Kimmo kertoo.

Pienikin apu riittää

Kurjet korostavat, että vapaaehtoistyötä kannattaa tehdä vain juuri sen verran, mikä itselle mihinkin elämäntilanteeseen tuntuu hyvältä. Ja miettiä tarkasti oma roolinsa, missä haluaa auttaa.

Omat rajansa pitää tietää, ettei väsytä itseään.

– Meillekin tulee totta kai kysymyksiä laidasta laitaan, kun olemme paljon tekemisissä perheiden kanssa ja heillä on tietysti uuteen maahan tullessaan paljon kysyttävää. Olen aina heti sanonut, että me olemme vain vapaaehtoisia, emme osaa auttaa byrokratia-asioissa. Kaikissa paperitöissä ja muissa asioissa olemme ohjanneet heitä kääntymään maahanmuuttokoordinaattoreiden puoleen, Kimmo sanoo.

ukrainalaisten auttaminen

Välillä tästä säännöstä on kuitenkin lipsuttu. Pesukoneiden asentaminen käy Kimmolta muitta mutkitta, mutta aivan hiljattain hän myöntää joutuneensa myös epämukavuusalueelleen.

– Järvilakeuden kansalaisopisto teki hienon kädenojennuksen ja tarjoaa kaikille ukrainalaisille kaksi ilmaista kurssia kullekin. No minultahan sitten tietysti kysyttiin heti neuvoa, että miten se netti-ilmoittautuminen tapahtuu. Päivi sitten minua ensin yhden illan opetti, että osasin neuvoa muita, Kimmo nauraa.

Työltä ukrainalaisten auttaminen ei silti edelleenkään ole tuntunut.

– Me saamme tästä aivan varmasti enemmän, mitä annamme. Tuntuu että tämä kulunut vuosi on ollut elämän parasta aikaa. Tällä ikäähän elämä alkaisi muuten jo vähän hiljenemään ja hiipumaan, mutta yhtäkkiä olemmekin saaneet elämäämme aivan uskomattoman paljon uutta sisältöä ja merkitystä, Kimmo sanoo.

– Ja kyllä me olemme myös syöneet hyvin, Kimmo heläyttää ja viittaa ukrainalaisten vieraanvaraisuuteen.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy
Sanna Kivilahti
Kauhavan kaupungin projektisuunnittelija Sanna Kivilahti on tärkeä lenkki vapaaehtoisten ja paikkakunnalle muuttaneiden ukrainalaisten välissä.

Kauhava on yksi eniten ukrainalaisia vastaanottaneista eteläpohjalaiskaupungeista

Tällä hetkellä Kauhavalla asuu noin 250 ukrainalaista, joista noin 210 henkilöä asuu kaupungin vuokra-asunnoissa ja loput yksityismajoituksessa.

-Ensimmäiset sotaa pakoon lähteneet tulivat heti maaliskuussa. Myös kevät ja kesä olivat kiireistä aikaa. Uusia perheitä tulee yhä tasaiseen tahtiin, mutta ukrainalaisten kokonaismäärä on pysytellyt suunnilleen samana jo muutaman kuukauden, sillä osa perheistä on tehnyt päätöksen palata takaisin, Kauhavan kaupungin projektisuunnittelija Sanna Kivilahti kertoo.

Kivilahden mukaan ukrainalaisten tilanne on tällä hetkellä Kauhavalla erittäin hyvä.

– Suurin osa työtä toivoneista on jo työllistynyt, osa vakituisestikin ja he, jotka eivät ole päässeet vielä töihin, ovat aloittamassa nyt syyskuussa suomen kieliopinnot. Lapset käyvät peruskoulua ja pienimmät ovat päiväkodeissa. Nuoret, joilla oli Ukrainassa kesken ammatti- tai yliopisto-opinnot, ovat pystyneet jatkaa opiskelujaan verkko-opintoina.

Kauhavalla on myös pyritty yhdistämään perheitä.

– Tänne tulleet perheet ovat usein jonkin ajan päästä kysyneet, olisiko heidän sukulais- tai ystäväperheensä myös mahdollista tulla, ja kun asuntoja on vielä ollut vapaana, olemme pystyneet vastaanottamaan heidät. Näemme sen hyvin tärkeänä, että tällä hetkellä lähes kaikilla meille saapuneilla perheillä on myös omia sukulaisiaan tai muita läheisiään asumassa samalla paikkakunnalla, Kivilahti sanoo.

Kiinnostaako ukrainalaisten auttaminen sinua?

Ole yhteydessä oman paikkakuntasi maahanmuuttokoordinaattoreihin tai Suomen Punaisen Ristin alueosastoihin.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
4.5/5 - (19 votes)

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Kaikki videot

Uusimmat podcastit

Kaikki podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset