Työstä iloa vai surua

Kilpailu työntekijöistä saa työnantajat etsimään mitä erilaisempia ratkaisuja. Kun lähes kaikki toimialat huutavat työvoimapulan perään, työnantajien on oikeasti joka puolella mietittävä miten pidetään omista työntekijöistä kiinni ja miten samaan aikaan saadaan uusia tekijöitä.

Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella työttömyys on Suomen alhaisinta. Avoimien työpaikkoja oli joulukuussa oli yli 4700, ja lisäys vuoden takaiseen oli reippaat 2600 paikkaa. Etelä-Pohjanmaan alueella uusia työpaikkoja oli tarjolla lähes 4000, missä on lisäystä vuoden takaisiin lukemiin yli 73 %. ELY-keskusten luvuista puuttuvat tietenkin ne paikat, jotka eivät ikinä päädy tilastoihin, koska ne täytetään ilman julkista hakua.

Töitä on siis tarjolla ehkä jopa enemmän kuin koskaan aiemmin. Avoinna olevien töiden luonne on toki muuttunut yhteiskunnan ja digitalisaation kehityksen myötä. Yhä useammassa työssä vaaditaan monenlaisten tietokoneohjelmien ja sovellusten osaamista, mikä tietenkin luon vaikeuskerrointa työllistymiseen erityisesti iäkkäämmille työnhakijoille sekä kokonaan toisella alalla olleille ammatinvaihtajille. Suomi on vannonut koulutuksellisen tasa-arvon nimeen, mikä on varmasti ollut osasyy menestymiseemme kansainvälisessä tuotantokilpailussa.

Kun työelämästä on poistumassa yhä suurempi joukko ns. kohtuu isoja ikäluokkia, olisi työperäisen maahanmuuton kasvattamisen lisäksi pystyttävä ehkäisemään kovasti kasvavaa mielenterveyssyistä työkykynsä menettävien joukkoa.

Työkyvyttömyyseläkeläisten kokonaismäärä on vähentynyt 10 vuodessa lähes 40 %. Jo kolmasosa vuonna 2019 myönnetyistä 20300 työkyvyttömyyseläkkeestä oli mielenterveyssyistä. Mielenterveyssyistä eläkkeellä olevat voivat menettää työkykynsä vuosikymmeniksi. Muista syistä työkyky menetetään yleisemmin normaalin työeläkeiän jo lähestyessä. Pääosa alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveyssyistä. Kun vuonna 2020 mielenterveyssyistä johtuvista eläkehakemuksista noin 40 % hylättiin, niin menetämme maassamme paljon tekijöitä jo varhaisessa vaiheessa pitkiin sairauslomakierteisiin tai työkyvyttömyyseläkkeille.

Elintärkeä kysymys kuuluu: Miten saamme ihmiset jaksamaan paremmin ja pidempään työelämässä?

Se on myös työelämää ja rekrytointia koskeva ongelma. Elintärkeä kysymys kuuluu: Miten saamme ihmiset jaksamaan paremmin ja pidempään työelämässä?

Työkyvyttömäksi tulleen tekijän tilalle pitää usein löytää korvaaja. Miten työpaikkojen olosuhteita ja työntekemistä voidaan kehittää niin, että tekijät eivät pala loppuun, kyllästy alaansa, suivaannu huonoon johtamiseen tai muuten vaan saa tarpeekseen?

Siihen täytyy jokaisen työpaikan, työnantajan ja esimiehen ottaa kantaa ja pohtia parannuskeinoja. Koronapandemia muutti monien ihmisten ajatuksia ja asenteita työntekoa kohtaan pysyvästi. Nyt on muodostumassa työtä etsivien markkinat. Silloin eivät aina jousta työntekijät, vaan ne työnantajat, jotka tekijöitä haluavat.

Harri Puhakainen
Kaupallinen teematuottaja, I-Mediat