Article image
Terveysperusteinen ajokoe ei ole inssiajo. Ajoterveyteen erikoistuneen liikenneopettaja Markku Rintalan iäkkäimmät asiakkaat ovat olleet 96-vuotiaita.
24.03.2022
Autot ja liikenne

Ikä yksinään ei ole este autoilulle

Teksti ja kuvat Hannele Norja

Kyky oman toiminnan ohjaamiseen ei vähene kaikilla ihmisillä samassa tahdissa.

Ajokyvyn arviointi aloitetaan tavanomaisella jutustelulla. Ajoterveyteen erikoistunut liikenneopettaja Markku Rintala Lapualta kyselee asiakkaaltaan mm. auton vuosimallia, vuosittaisia ajokilometrejä tai kuinka kaukana autolla on tullut viimeksi käytyä.

– Niillä pääsee jo hyvin kärryille miten ihmisen muisti toimii, Rintala toteaa.

Tällä hetkellä yleisimmin terveysperusteisia ajokokeita ajavat nimenomaan muistin sairauksia potevat.

Kamerat seuraavat

Terveysperusteiseen ajokyvyn arviointiin tullaan lääkärin lähetteellä, mutta asiakas voi hakeutua testiin myös oma-aloitteisesti.

– Ajon aikana pyrin selvittämään vaikuttavatko toimintakyvyn muutokset turvalliseen ajamiseen, Rintala täsmentää.

Rintala antaa kuljettajalle yksinkertaisia ohjeita tutuissa paikoissa, pyyntöjä ajaa tuttuihin kohteisiin ja seuraa kuljettajan auton käsittelyä kaikilta osin.

– Ajoa tallentaa aina vähintään kaksi kameraa, joista toinen kuvaa kuljettajan silmiä. Toinen kuvaa näkymää eteenpäin.

Rintalan mukaan jo normaali tunnin ajo saattaa väsyttää monen ikääntyneen kuljettajan.

– Niin sanotut uniapnea-ajot kestävät yleensä kaksi tuntia. Ammattikuljettajien ajoa voidaan seurata jopa koko työpäivän ajan, Rintala lisää.

ajokyvyn arviointi

Harvoin moitteita

Ajon jälkeen tekemänsä lausunnon Rintala toimittaa niin lähetteen tehneelle lääkärille kuin asiakkaalle itselleen. Mikäli muutoksia ajokorttiin on tarpeen tehdä, lähtee lausunto lääkäriltä poliisille.

– Todellisia moitteita lausunnoista tulee äärimmäisen harvoin. Ajokorttimuutosten osuessa kohdalle saattaa asiakkaalla olla haluja neuvotella ajon uusimisesta, Rintala sanoo.

Yli puoli vuosisataa kolaritta ajaneelle Rintala haluaa muistuttaa, että ajoterveyden arvioinnilla halutaan taata yhtä turvallinen liikennöinti myös jatkossa.

– Ajolla halutaan varmistaa, että kuljettajan harkintakyky ja sairaudentunto ovat tallella, Rintala täsmentää.

Luopuminen vaikeaa

Rintalan pakeilla terveysperusteisessa ajokokeessa käy mies- ja naiskuljettajia kutakuinkin yhtä paljon.

– Vaikka ajokokeeseen tullaan myös oma-aloitteisesti, on toimeenpanijana usein puoliso tai muu omainen, Rintala sanoo.

Liikenneturva ja Autoliitto järjestävät autokoulujen ja kansalaisopistojen lisäksi ikäihmisille vapaaehtoisia kursseja, joilla he voivat päivittää liikennetietojansa.

– Ajokortista luopuminen ei ole aina helppoa. Lohdutan silloin asiakasta kulujen pienenemisellä. Autosta luopumisen tuomat säästöt kattavat takuulla mahdolliselle sukulaispojalle vuoden kuljetuksista maksetut 500 euroa tai taksikyyteihin kulutetun summan, Rintala kertoo esimerkkeinä.

Ensimmäinen arvio tuli yllätyksenä

Liikenneopettaja Markku Rintala aloitti terveysperusteiset ajokykyarvioinnit vuonna 2005.

-Tosin tein tietämättäni ensimmäisen ajokykyarvion jo 80-luvun alussa. Sain nimismieheltä pyynnön arvioida vuonna 1899 syntyneen kuljettajan ajotaidon, Rintala muistelee.

Suomen Ajokyvynarvioinnit perustettiin 2000-luvun alussa. Rintalan lisäksi mukaan lähti tuolloin kymmenkunta muuta toimijaa.

Nyt Rintala on jäsen Suomen Ajokyvynarvioitsijat ry:ssä (SAKRY), joka perustettiin vuonna 2020. Yhdistys pyrkii edistämään ajokyvynarvioitsijoiden ammattitaitoa ja osaamista.

Omaa ajamaansa kilometrimäärää Rintala ei osaa äkkiseltään sanoa, mutta laskee istuvansa autossa vuosittain noin 70 000 kilometriä.

Viimeisimmän terveysperusteisen ajokykyarvion Rintala on tehnyt 86-vuotiaan asiakkaan kanssa.

Jaakko Nygård joutuu turhan usein toteamaan ikäihmisen ajaneen toisen eteen tutulla tiellä ja hyvissä olosuhteissa päivänvalon aikaan.

Tuttu tie ei tarjoa takuita

Noin puolessa kuolonkolareista syy löytyy ajoterveyteen liittyvistä seikoista.

-Terveydelliset syyt tulevat jatkossakin kasvamaan, ylikonstaapeli Jaakko Nygård

Hän työskentelee lupavalvonnassa Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella ja on lisäksi tutkijalautakunnan poliisijäsen.

Nygård käsittelee ajo-oikeuteen liittyviä asioita eli määrää ajokieltoja, antaa varoituksia, pudottaa ajokorttiluokituksia tai muuttaa muita ajo-oikeuden erityisehtoja lääkärin toimittamien lausuntojen mukaisesti.

Yhä enemmän ja yhä pidempään

Ikäihmisiä on liikenteessä yhä enemmän ja he haluavat olla liikenteessä yhä pidempään.

-Ja sitä myöten yhä useammin viranomaiset joutuvat pohtimaan pitääkö ajamiseen puuttua, Nygård sanoo.

Se, että ajokortista voidaan joutua luopumaan ennen korttiin painettua päivämäärää, ei saisi hänen mukaansa tulla kenellekään yllätyksenä.

-Naiset ymmärtävät luopua ajo-oikeudesta miehiä herkemmin. Miehet toimittavat hyvin harvoin ajokorttinsa poliisille vapaaehtoisesti, Nygård toteaa.

Nygård kehuu niin omaisten kuin hoitohenkilökunnan heränneen terveyden välittömistä vaikutuksista ikäihmisten ajokykyyn.

-Jo se yksi tuttu valtatien ylitys saattaa ikäihmiselle olla jossain vaiheessa liikaa.

-Lääkkeet, niiden yhteisvaikutukset, verenpainetaudit, liikuntaelinsairaudet, silmäsairaudet, aistien heikentyminen, muistisairaudet. Pelkästään hyvä näkö ja kuulo eivät riitä, vaan kaikki toimintakykyyn vaikuttavat asiat vaikuttavat myös liikennekäyttäytymiseen, Nygård täsmentää.

-Pitää pystyä arvioimaan kokonaistilannetta.

Terveysperusteista ajokykyarviota ja ajokoetta Nygård pitää reiluina tapoina todeta ajokyky.

-Ajon aikana todettu heikentynyt ajokyky on helpommin ymmärrettävissä, kuin lääkärin omassa työhuoneessaan tekemä johtopäätös.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
5/5 - (2 votes)

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset