Lopputulos voi olla karmea
Kännykän akku palaa vain muutaman sekunnin. Ympäröivät materiaalit ratkaisevat palon suuruuden.
LähiTapiola Pirkanmaan korvausjohtaja Antti Määttänen on purkamassa kiinalaista rikkaimuria, joka oli syttynyt ladattaessa palamaan. Määttäsen varsinaiseen toimenkuvaan purkutyö ei kuulu. Sen hän tekee ihan omasta mielenkiinnostaan.
– Isäntäväki oli kuullut makuuhuoneeseen rasahduksen ja pihinää. Onneksi menivät katsomaan, sillä äänet tulivat asunnossa olleesta palavasta rikkaimurista, Määttänen kertoo.
Hän ymmärtää latauksen olevan yöaikana kätevää, mutta samalla se on myös vaaran paikka.
– Tuossakaan kiinalaisessa rikkaimurissa ei ollut mitään CE-merkintöjä, Määttänen lisää.
Vaikka hinta olisi houkutteleva, pitäisi kiinalaisten tuotteiden kanssa olla kriittinen.
– Lopputulos voi olla karmea, Määttänen muistuttaa.
Lue myös
Kaikkia vahinkoja ei ilmoiteta
Määttänen sanoo esimerkiksi kännykän akun palavan vain muutaman sekunnin ajan ja sammuvan sen jälkeen itsekseen.
– Kysymys onkin, syttyykö kännykkä palamaan esimerkiksi sohvalla vai kivitason päällä. Ympäröivät materiaalit vaikuttavat kännykkäpalon leviämiseen. Kivipöydällä palo sammuu helposti itsekseen. Joskus akku räjähtää ja heittää palavia kappaleita ympäriinsä, jolloin palo saattaa syttyä ympäri huonetta.
Akuista lähteneitä todistettuja tulipaloja on Määttäsen mukaan akkujen määrän nähden yllättävän vähän.
– Huimaa määrää kännykkäpaloista ei ilmoiteta vakuutusyhtiölle, eivätkä ihmiset aina soita pelastuslaitosta paikalle pienissä paloissa. Kivijalkaan palaneen talon syttymissyykin voi jäädä mysteeriksi. Uskon vakuutusyhtiön näkevän paljon enemmän kännykkäpaloja kuin pelastuslaitos.
Lisäksi akkuvahinkoja ei tällä hetkellä kirjata akkuvahingoiksi.
– Ne kirjataan seurannaisvahinkoihin.
Jos akku on rikki, se on rikki
Kotivakuutuksista on korvattu viime vuosina satoja vahinkoja, joiden alkusyy on akku. Yleisimpiä ovat kännyköiden akkuvahingot.
– Kotivakuutustilastojen ulkopuolella ovat esimerkiksi yritysten puhelimille ja läppäreille sattuneet vahingot, joten akkuihin liittyviä vaaratilanteita on todennäköisesti enemmän, korvausjohtaja Antti Määttänen LähiTapiola Pirkanmaalta sanoo.
Akku voi vioittua esimerkiksi kovasta kolhusta, kastumisesta tai korkeasta lämpötilasta.
– Akkuvian tai laitepalon taustalla voi olla myös liian korkea latausvirta, viallinen laturi tai vika jossain muussa laitteen osassa kuin akussa, Määttänen sanoo.
Korjata ei voi
Litiumioniakuille pieni lämpeneminen latauksen aikana on normaalia.
– Hälytyskellojen pitäisi alkaa soida, jos laite on silmin nähden turvonnut, siitä leviää hajua tai se kuumenee ladattaessa. Viallinen akku saattaa myös vuotaa tai pitää erikoista ääntä.
Määttäsen tiedossa on tapauksia, missä pullistunutta akkua on kurottu umpeen teipillä tai jatkettu käyttöä pienistä sähköiskuista huolimatta.
– Jos akku on rikki, se on rikki, Määttänen painottaa.
Voimakas liekki
Lataukseen epänormaalisti reagoiva akku pitää irrottaa heti latausvirrasta.
– Sammuttamiseen voi käyttää runsaasti vettä tai vaahtosammutinta. Jauhesammutin tai sammutuspeite eivät paloa pysäytä, liekit niillä saa kyllä hetkeksi tukahdutettua, ylitarkastaja Karoliina Meurman Tukesista sanoo.
Vaikka pieni akkupalo saattaa olla nopeasti ohi, voi liekki olla voimakas. Palossa vapautuu myös myrkyllisiä kaasuja.
– Sisätiloissa tulikuuman laitteen voi upottaa esimerkiksi vedellä täytettyyn sankoon tai tiskialtaaseen, Meurman vinkkaa.
Sammutuksen jälkeen laite kannattaa siirtää paloturvalliseen paikkaan, sillä akku saattaa syttyä uudelleen tuleen.
Vaurioituneen laitteen voi viedä myyjäliikkeeseen tai ongelmajätteen vastaanottopisteeseen.
Vahingon sattuessa muista ja tiedä nämä:
- Soita hätänumeroon 112.
- Varoita muita.
- Jos et voi alkusammuttaa, poistu palavasta tilasta ja sulje ovet.
- Käytä laitetta käyttöohjeen mukaan.
- Lataa vain laitteelle tarkoitetulla, ehjällä laturilla.
- Lopeta laitteen käyttö, jos se alkaa kuumeta tai pullistua.
- Lataa aina palamattomalla alustalla ja paikassa missä ei ole syttymisherkkää materiaalia.
- Älä pidä laitetta turhaan laturissa.
- Varmista, että palovaroitin on toimiva.
- Suosi tuttuja brändejä.
- Vältä tilaamista EU:n ulkopuolisista verkkokaupoista.
- Jos havaitset laitteessa vikaa, ota yhteyttä myyjään tai maahantuojaan.
- Vie käytetyt pienakut kosketuspinnat teipattuina myymälään tai keräyspisteeseen.
- Lähin kierrätyspiste: https://www.kierratys.info/
- Käytettyjen sähkölaitteiden kierrätys eli SER-piste: www.serkierratysfi.
- Vaaralliseksi koetusta tuotteesta voi ilmoittaa myös Tukesille, joka valvoo markkinoilla olevien sähkölaitteiden turvallisuutta, www.tukes.fi.
Matkapuhelinta saa ladata, sähköpotkulautaa ei
VR:n kaukoliikenteen turvallisuuspäällikön Ville Mäki-Kamppi sanoo kertoo, että pääsääntöisesti ohjeita varavirtalähteiden lataamisista ei junissa kuuluteta.
– Muissa asiakasviestinnän kanavissamme aiheesta kyllä tiedotetaan.
VR:n matkustusohjeissa kerrotaan, että ” junassa kaikkien kulkuneuvojen sekä varavirtalähteiden lataaminen on ehdottomasti kielletty”.
– Se on lisätty matkustusehtoihin tämän vuoden kesäkuussa sähköpotkulautojen ja -pyörien lisäännyttyä junissa.
Koska kaikki asiakkaat eivät matkustusehtoja lue, on muissa kanavissa asiasta tiedottaminen Mäki-Kampin mukaan tarpeellista.
– Kulkuneuvojen ja varavirtalähteiden lataaminen on kiellettyä paloturvallisuussyistä, Mäki-Kamppi täsmentää.
Ongelmia akkujen kanssa ei junissa ole tähän mennessä ollut. Matkapuhelimia lataa moni junamatkustaja, eikä haasteita ole siinä ollut.
– Henkilökuntamme on koulutettu mahdollisia ongelmatilanteita varten, Mäki-Kamppi lisää.
Akun koko määrittää sen kuljettamissäännöt
Elektronisen laitteen syttyessä palamaan lentokoneen matkustamossa, alkusammutukseen käytetään koneessa olevia sammuttimia. Sen jälkeen laite viilennetään upottamalla se veteen. Tämän jälkeen laite säilytetään metallisessa säilytysastiassa valvonnan alla loppulennon ajan.
– Litiumakkupalojen sammutus on yksi matkustamomiehistön paloharjoituksen osa ja sitä harjoitellaan sekä peruskoulutuksessa, että vuosittaisessa kertauskoulutuksessa, Finnairin viestinnästä todetaan.
Lentoturvallisuus on aina kaikkein tärkein prioriteetti ja lentoliikenteessä erilaiset varautumissuunnitelmat eri tilanteisiin ovat osa arkea.
Rajoitetut esineet ja aineet
Finnairin koneisiin voi tuoda paristoja käsimatkatavaroissa tietyin rajoituksin. Ruumaan menevänä matkatavarana niitä ei saa kuljettaa missään tilanteessa. Akun koko taas määrittelee sen kuljettamista koskevat säännöt.
– Kannettavat elektroniset laitteet (PED), joissa on litium-akku, suositellaan kuljetettavaksi käsimatkatavarana aina kun mahdollista.
Joidenkin paristo- ja akkutyyppien kuljetukseen vaaditaan lupa etukäteen.
Esimerkiksi, jos pyörätuolissa tai apuvälineessä on irrotettava akku, se on irrotettava matkan ajaksi. Litium-akkuja voi kuljettaa matkustamossa tietyin rajoituksin.
– Apuvälineestä irrotetun akun teho saa olla korkeintaan 300 wattituntia. Jos laitteessa on kaksi akkua, kunkin akun teho saa olla korkeintaan 160 wattituntia.
Tarkempia ohjeita ja rajoituksia löytyy Finnairin nettisivuilta.
Ei vielä, mutta lienee tulossa
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Harri Setälä kertoo lähimenneisyydessä alueella olleen kolme pienelektoniikkalaitteen paloa, kaksi ajoneuvopaloa sekä yksi bluetooth-kaiuttimen akkupalo.
– Autokannasta vähän yli kaksi prosenttia on tällä hetkellä sähköautoja. Sähköpyöriä ja muita vastaavia on järjetön määrä. Todennäköistä on, että jossain vaiheessa jotain suurempaa sattuu, Setälä uskoo.
Asiaan liittyvää koulutusta henkilöstölle on jo annettu, mutta siinä päästään alkutekijöitä pidemmälle, jahka akkuvahinkojen määrä myös valtakunnallisesti alkaa kasvaa.
– Merkittäviä tapahtumia akkupalojen tiimoilta ei siis ole vielä tapahtunut, mikä on tietysti positiivista, Setälä sanoo.
utokannasta vähän yli kaksi prosenttia on tällä hetkellä sähköautoja. Sähköpyöriä ja muita vastaavia on järjetön määrä. Todennäköistä on, että jossain vaiheessa jotain suurempaa sattuu, Setälä uskoo.
Asiaan liittyvää koulutusta henkilöstölle on jo annettu, mutta siinä päästään alkutekijöitä pidemmälle, jahka akkuvahinkojen määrä myös valtakunnallisesti alkaa kasvaa.
– Merkittäviä tapahtumia akkupalojen tiimoilta ei siis ole vielä tapahtunut, mikä on tietysti positiivista, Setälä sanoo.
Kaikki ei oletettavasti tule ilmi
Palomestari Sakari Innanen Pohjanmaan pelastuslaitokselta otaksuu, että kaikki alueen akkupalot eivät tule heidän tietoonsa.
– Viimeisin akkupalo oli syyskuussa, jolloin puhelimen laturi syttyi palamaan. Laitetta ladattiin auton tupakansytyttimestä, Innanen sanoo.
Heinäkuisessa palossa polttomoottoriauton akku syttyi palamaan ajon aikana. Sitä edellinen akkupalo ajoittuu jo viime vuoden puolelle.
– Tuolloin maaliskuussa sähköpyörän akku syttyi palamaan viitisen tuntia latauksen jälkeen. Omistajat saivat siirrettyä akun parvekkeelle, joten suuria vahinkoja siitä ei aiheutunut, Innanen kertoo.
Pelastuslaitoksen tilastot kertovat myös varavirtalähteen syttymisestä pari vuotta sitten. Pöydällä latauksessa ollut laite heitti kipinöitä ja liekkejä keittiöön. Kolmisen vuotta sitten ladattava kaiutin oli syttynyt palamaan latauksen aikana.
Innanen muistelee palokunnan käyneen sammutustöissä latauksessa olleen varavirtalähteen sytyttyä palamaan sängyn päällä.
– Se, tulevatko kaikki akkupalot pelastuslaitoksen tietoon, on hyvä kysymys. Oletan, ettei tule.
10 vinkkiä turvalliseen akun käyttöön:
- Noudata laitteen käyttöohjeita.
- Käytä akun lataamiseen vain kyseiselle akulle tarkoitettuja latureita tai kaapeleita.
- Lataa akku palamattomalla alustalla.
- Älä pidä akkua jatkuvasti latauksessa.
- Älä päästä akun varausta täysin tyhjäksi.
- Älä lataa akkua ilman valvontaa eli älä jätä puhelinta yöksi latautumaan.
- Jos akku lämpenee käytössä, anna sen viilentyä ennen lataamista.
- Älä käytä laitteita liian kylmissä tai kuumissa olosuhteissa.
- Jos akku saa kolhuja, kuumenee käytettäessä tai ladattaessa tai toimii poikkeavasti, vie akku huoltoon.
- Jos akku pullistuu, kuumenee voimakkaasti tai alkaa haista, vie akku navat suojattuina tai muovipussiin pakattuna akuille tarkoitettuun keräysastiaan kauppaan tai muuhun keräyspisteeseen.
- Lähde: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
