Article image
Erikoishammasteknikko Juha Visti tietää olevansa palveluammatissa. Hammasproteesi saattaa olla monelle arka asia, joten häneltä löytyy aikaa myös keskusteluille.
Kaupallinen yhteistyö

03.11.2021
Terveys ja hyvä elämä

Proteesinakin hammas voi olla arka paikka

Teksti Hannele Norja
Kuvat Jenna Koivisto

Älä liimaile rikkoutuneita proteeseja kokoon itse, mutta pidä kaikki irronneet palat tallella. Myös vanhat valokuvat, joko vanhojen proteesien tai omien hampaiden kanssa, auttavat erikoishammasteknikkoa hänen työssään.

Hampaiden menetys ei ole läpihuutojuttu, ja hammasteknikolle meno saattaa olla monelle arka paikka.

– Kuulen hyvin usein asiakkaan menettäneen hampaansa parikymppisenä, silloisen käytössä olleen hoitotavan mukaan, eikä jälkihoitokaan ollut tuolloin nykypäivän tasolla, erikoishammasteknikko Juha Visti Seinäjoen Loisto Laboratoriosta toteaa.

 Tänä päivänä hampaan poisto on vasta viimeinen vaihtoehto.

– Yleisimmin poisto tehdään ennen leikkausta, Visti toteaa.

Juha Visti Seinäjoen Loisto Laboratorio
Digitalisaatio täydentää perinteistä erikoishammasteknikon käsityötä. Juha Vistin mukaan molempia tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Suussa luu surkastuu

Erikoishammasteknikolla on lupa tehdä tyhjään leukaan kokoproteesi.

– Laki ei vielä salli meille osaproteesien tekoa, vaikka muutos on ollut vireillä jo hyvän aikaa, Visti harmittelee.

Uusien proteesien lisäksi tyypillinen erikoishammasteknikon asiakas on proteesin korjauttaja.

– Heistä kiireisimpiä ovat etuhampaan menettäneet.

Katso karusellikuvat!

Pienet korjaukset hoituvat yleensä saman päivän aikana, pohjaus valmistuu seuraavaksi päiväksi. Uusi kokoproteesi vaatii asiakkaalta 4-5 käyntiä. Työprosessi kestää noin 2-3 viikkoa.

Proteesi tulisi suositusten mukaan pohjata parin-kolmen vuoden välein.

– Ikeneen alta luu surkastuu. Muualta vartalosta luu ei samaan tapaan katoa. Surkastumisvauhti ihmisillä vaihtelee, joten pohjausväli saattaa olla myös suositusta pidempi, Visti sanoo.

Hänen asiakkainaan on ollut lähes 50 vuotta samaa proteesia käyttäneitä ilman ainuttakaan korjaus- tai huoltotoimenpidettä.

– Ja ne proteesit ovat toisinaan toimineet ihan hyvin, Visti hämmästelee.

hammasproteesi

Käsityötä digitaalisesti

Vistin koulutuksen aikana digitaalisuus teki alalle vasta varovaista tuloaan.

– Oli hyvä, että sain aloittaa analogisen tiedon parissa. Tällä alalla on hyvin tärkeä osata tehdä töitä käsillä.

Vuosien varrella ja työn ohella Visti on aktiivisesti hakenut alan digitaalista oppia.

– Digitaalisen ja analogisen yhdistämisellä päästään parhaimpaan lopputulokseen, hän uskoo.

Visti innostui aikanaan alaan juuri käytännönläheisen opiskelun ja käsillä tekemisen takia.

– Tässä ei olla nenä kiinni kirjassa. Käytännön kokemuksen ja näkemyksen takia erikoishammasteknikoilla taitaa olla proteesien suhteen enemmän hyviä konsteja ja kikkoja tiedossa kuin hammaslääkäreillä.

hammasproteesin valmistus

Hammasproteesi vaatii ihmissuhdetyötä

Sen Visti on huomannut, että oma työ on paljolti myös ihmissuhdetyötä.

– Kanssakäyminen on tässä ammatissa tärkeä osa palvelua. Vaikka hampaat ovat hyvin henkilökohtainen ja monelle myös arka asia, pitää asiakkaiden tykätä käydä täällä, Visti sanoo.

– Pienissä operaatioissa ei aikaa paljon kulu, mutta aikaa keskustelulle pitää löytyä.

Katso video!

hammasproteesi

Yöpöytä, vesilasi ja hammasproteesi

Tuota asetelmaa erikoishammasteknikko Juha Visti ei toivo näkevänsä.

-Materiaalinvalmistajat eivät suosittele proteesin liiallista kuivumista. Bakteeritutkijat taas haluaisivat proteesin välillä kuivuvan. Totuus lienee niitten välimaastossa, Visti sanoo.

Hammasproteesi tulisi puhdistaa omien hampaiden tapaan kahdesti päivässä.

-Pesu Fairylla ja proteesiharjalla sekä huuhtelu ruokailun jälkeen.

-Muutaman kerran viikossa proteesia on hyvä pitää liuoksessa, joka tappaa bakteerit myös proteesin sisältä, huokoisesta muovisesta materiaalista, Visti lisää.

Yöllä proteesia tulisi Vistin mukaan pitää mahdollisuuksien mukaan paikoillaan suussa.

Timo Nieminen
Erikoishammasteknikko Timo Nieminen toimii Vaasan Loisto Laboratorion esimiehenä. Kuva: Kristina Nieminen.

Toisiaan täydentäen

Erikoishammasteknikko Timo Nieminen toimii Vaasan Loisto Laboratorion esimiehenä.

-Meitä on täällä kuuden hengen vahva ammattilaisten ryhmä töissä, Nieminen kehuu.

Koska jokaiseen laboratorioon ei ole mahdollista hankkia kaikkia erikoislaitteita, täydentävät Loisto Laboratoriot toisiaan. Myös Vaasan ja Seinäjoen toimipisteet tekevät täydentävää yhteistyötä keskenään.

-Digitaalisuus mahdollistaa oman ketjun lisäksi hyvän yhteistyön myös ulkomaisten erikoisosaajien kanssa. Hyödynnämme eri puolilla maailmaa olevia jyrsintäkeskuksia, Nieminen sanoo.

Suomessa erikoishammasteknikoksi voi valmistua viiden vuoden työkokemuksen ja sen jälkeen suoritettavan noin vuoden mittaisen täydennyskoulutuksen jälkeen.

-Esimerkiksi Ruotsissa ei erikoishammasteknikon ammattinimikettä ole. Useista muista Euroopan maista sekä Australiasta ja Kanadasta niitä kyllä löytyy, Niemien lisää.

Loisto Laboratorio -ketjuun kuuluu 11 laboratoriota eri puolilla Suomea.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
3.9/5 - (7 votes)
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
hammaslääkäri hyvinvointi terveys

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset