Innostukselle ei sanota ei
Mitä tekee intohimoinen saunan ja suon ystävä? Rakentaa tietysti saunan nevalle. Ja sen jälkeen vielä pari saunaa lisää.
Omaa nevaa Erkki Kalliomäellä ei ollut, mutta Kauhajoen kaupungilla oli. Ja vielä myytävänä. Kalliomäki osti itselleen neljän hehtaarin Ruuhinevan, saunaa varten.
-Tarkoitus oli rakentaa nevalle vain yksi sauna, Kalliomäki vakuuttaa.
-Mutta neva vei äijän mukanaan ja yhdestä saunasta paisui pieni kylä.
Ensimmäinen, nuolen muotoinen sauna Kammi-kylään valmistui vuonna 2006. Valmista nevaprojektista ei Kalliomäen mukaan tule koskaan.
Lue myös
Lapset hyvänä apuna
Kalliomäki kutsuu itseään Kammi-kylän yleismies jantuseksi.
-Kun ei osaa mitään hyvin, pitää yrittää tehdä kaikkea. Eikä millekään tule innostuksissaan sanottua ikinä ei.
-Taidan olla lisäksi hiukan pössähtänyt ja höperö erakko, hän naurahtaa.
Puun kanssa Kalliomäki on ollut aina jollain tavalla tekemisissä. Työvuosinaan hän teki veljensä kanssa keinutuoleja.
-Ruotsissakin kävin pari kertaa työnteossa.
Ruuhinevan rakennusprojektissa hänellä on ollut apunaan niin tytär Mari kuin poika Matti.
-Mari oli 15-vuotiaana ensimmäistä saunaa rakennettaessa kova apulainen.
Kalliomäellä itsellään näyttää puuntyöstötaidon lisäksi olevan niin taiteellista kuin arkkitehtoonista silmää. Kammi-kylä rakennuksineen on koristeltu niin sisältä kuin ulkoa moninaisilla yksityiskohdilla.
Vilu kypsytti idean päärakennuksesta
Kerran, syksyisen savusaunomisen jälkeen, Kalliomäki istui saunan verannalla. Miehen tuli siinä vilu. Syntyi ajatus nykyisestä Kammi-kylän päärakennuksesta.
-Rakentaminen eteni kaksivaiheisesti. Syntymäkodissani oli tuvan ja kahden kamarin lisäksi sali. Sali piti sitten saada jo aikaisemmin valmistuneen Kammi-kylän päärakennukseenkin, Kalliomäki toteaa.
Nyt päärakennuksen jatkeena on koristeellinen ja iso Julumetun Sali.
-Ajatusviritysten mukaan tässä on touhuttu.
Kansainvälinen työleiri
Kammi-kylässä on käynyt vieraita yhteensä 43:stä eri maasta. Erkki Kalliomäki iloitsee niistä jokaisesta.
-Olen kohdannut paljon erilaisia ihmisiä ja se on ollut nautinto, hän toteaa.
Kansainvälisiä työleirejä Kammi-kylässä on pidetty kuudesti. Ulkomaalaisille on ollut elämys kuokkia kanervanmättäitä, ja palautteissa on muisteltu niitten laittoa katolle sateisena päivänä. Leiriläisten mieleen on jäänyt myös lumen alta paljastuneet karpalot. Ne Kalliomäki saattoi kyllä kertoa kypsyneen pimeän talven aikana lumen alla. Eksotiikkaa kuitenkin.
Kotimaisten vieraiden murteita Kalliomäki ihailee aina. Puhetta on Kammi-kylässä kuultu aina meänkielestä lähtien.
Jonkin verran kielitaitoa löytyy myös Kalliomäeltä itseltään. Hän osaa sanoa I love you myös kuudella muulla kielellä.
Englantilainen nainen
Vieraista Kalliomäen mieleen tulee ensimmäisenä englantilainen nainen.
Hän kertoi nähneensä muiden muassa Westminster Abbeyn, Notre Damen, Chicagon Sears Towerin, Kölnin tuomiokirkon ja retkeilleensä inkojen jäljillä.
Sen jälkeen nainen laittoi kädet selkänsä taakse ja totesi: Kyllä tämä on kaunis!
Uintikierros nevalla
Rakennuksia Ruuhinevalla on nyt yhteensä kuusi, josta kolme on saunoja.
-Saunojen löylyt, ne ovat kauneus katsojan silmissä. Tämä on kaikella tavalla poikkeava kylä, myös saunojen ja löylyjen suhteen.
Kalliomäki sanoo saunomisen olevan puolen päivän homma.
Kammi-kylän grillipaikka on saarella. Sitä ympäröi 30 metriä pitkä ja metrin syvyinen nevaan kaivettu uimareitti. Vesi on pinnasta lämmintä, mutta kylmenee pohjaan päin.
Muistomerkkejä
Rakennusten lähellä törröttää pystyssä kaksi rautatankoa, muistomerkkeinä.
-Ennen rakentamisten aloitusta kokeilimme niillä, kuinka syvällä kantava maa on, Kalliomäki sano.
-Lukemaksi saatiin 1,20 metriä.
Sen jälkeen vastassa oli kova hiekka.
Ensimmäisen saunan Kalliomäki perusti ratapölkkyjen ja toisen ruostumattomien kierreputkien päälle. Päärakennuksen alle kaivettiin suohon reikä tolppia varten, jonka varaan rakennus tehtiin.
Hapan sammalmätäs syövyttää
Kammi-kylän rakennusten seinissä on niin sammalmättäitä, variksenmarjaa, suovillan juuria, kanervaa, konttilauhaa kuin timoteitä.
-Seinässä vanhimmat rahkamättäät ovat olleet nyt 15 vuotta. Märkänä ne siihen laitoin, mutta ovat siinä nyt iänkaiken kuivuneet, Kalliomäki toteaa.
Sammalmättäät ovat Kalliomäen mukaan happamia, joten ne syövyttävät kattopeltiä.
– Sahapintaa sinne täytyy vaihtaa ja laittaa.
Tulipalo 1000 vuotta sitten
Rakentaessaan Kammi-kylää Erkki Kalliomäki löysi nevasta palaneen puupalan. Tutkimukset kertoivat, että nevalla on riehunut tulipalo 1000 vuotta sitten. Turpeen ja hiekan rajasta löytyy edelleen tuhkakerros.
