Lisääkö turvallisuuden tunne ajonopeutta ohituskaistoilla?
Ajonopeus lisääntyy helposti ohituskaistalla ja putoaa pimeällä ajettaessa vastaantulevien valoissa.
Oletuksella on mentävä, mutta ilmiön on huomannut myös aikanaan rekkakuskin työtä tehnyt psykologi Olli Himanen.
– Ihan tutkittua tietoa ei taida olla olemassa, mutta ohituskaistalle päästessä monen kuljettajan ajonopeus nousee, Himanen toteaa.
Hän otaksuu ilmiön liittyvän tien levenemiseen.
– Tuskin se kiusantekoakaan on. Kun tie levenee, turvallisuudentunne kasvaa. Varsinkin arkojen kuljettajien vauhdit saattavat silloin kiihtyä.
Lue myös
Taustapeiliä kannattaa seurata
Himanen niputtaa samaan kategoriaan ohituskaistanopeuksien kanssa vastaantulevan kohtaamisen pimeällä.
– Kohdatessa nopeus putoaa. Tien ollessa taas tyhjä, nopeus nousee.
Himanen toteaa vakionopeudensäätimen rohkeamman käytön ehkäisevän luonnollisesti jojo-ajamista. Samaan hengenvetoon hän toivoo liikenteeseen enemmän yhteispeliä.
– Autoilijoiden soisin katsovan enemmän myös taustapeiliin. Aikaa ei paljon kulu, jos taakse kertyvän letkan päästää ohi pysähtymällä asianmukaiseen paikkaan.
Se, että ohituskaista tehdään useimmiten ylämäkeen, on raskaan liikenteen kalustolle hankalaa.
– Tuolloin rekan ohittaminen on helppoa. Vastaavasti ne eivät pysty itse yhtä joustaviin ohituksiin, Himanen toteaa kokemuksensa äänellä.
Harva tekee tahallaan kiusaa
Rekkakuskin työtä tehdessään nykyistä psykologi Olli Himasta harmitti eniten huomattavasti suurinta sallittua nopeutta hiljempaa ajaneet.
– Ei olisi kyllä varmaan saanut, hän myöntää.
Vitostiellä ohituspaikkoja ei raskaalle kalustolle liiemmälti ollut, ja täydellä kuormalla ohittaminen vaati matkaa.
– Toisaalta näin myös paljon törkeitä ohituksia, lähes jokaisella työvuorolla, Himanen muistelee.
Rekan rattiin hän kaipaa ajoittain edelleen, mutta vain pikaisessa keikkamielessä. Työ itsessään oli mukavaa asiakaspalveluineen, mutta vuorotyö alkoi rasittaa liikaa.
– Siinä työssä tuli nähtyä monta kaunista kesäaamua.
Hän otaksuu aikaisempien työuriensa niin maantiellä kuin raiteilla houkuttaneen hänet psykologina juuri liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntaan.
– Kyllä niistä töistä on saanut ehdottomasti lisää synergiaa.
Jos kukaan ei ole ollut näkemässä onnettomuutta, pitää kokonaiskuvaa lähteä monesti rakentamaan hyvin vähäisistä johtolangoista. Syyllisiä tutkijalautakunnan työssä ei etsitä.
– Tarkoitus on selvittää mitä on tapahtunut, ja miten vastaavat onnettomuudet olisivat tulevaisuudessa vältettävissä. Tavoite on löytää keinoja, ettei vastaaviin onnettomuuksiin tarvitsisi enää kenenkään menehtyä, Himanen sanoo.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta
- Suomessa lautakuntia 20 kpl.
- Jäseniä noin 300.
- Asiantuntijajäseniä: poliisijäsen, ajoneuvotekninen jäsen, liikennejäsen, lääkärijäsen, käyttäytymistiedejäsen, rautatiejäsen. Lisäksi tarvittaessa muita asiantuntijoita: työsuojeluvaltuutetut, ADR-asiantuntijat, raitiotie, VAK, ajodynamiikka, erikoiskuljetukset, maastoliikenne yms.
- Tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet.
- Tutkintamenetelmä on yhtenäinen.
- Kuolinonnettomuuksia tällä hetkellä noin 250 vuosittain.
- Kaikkiaan onnettomuuksia tutkitaan vuosittain noin 350.
- Projektiluonteisesti tutkitaan mm. vakaviin loukkaantumisiin johtaneita onnettomuuksia.
- Keskeisimpinä tavoitteina liikenneturvallisuuden edistäminen.
- Onnettomuustutkinnassa ei oteta kantaa syyllisyys- tai korvauskysymyksiin.
Puiden istutus pudotti nopeuksia
Isossa-Britanniassa on testattu puiden istutusten vaikutusta ajonopeuksiin. Koetien alkupäässä puut istutettiin huomattavasti piennarta kauemmaksi. Matkan edetessä istutukset tulivat yhä lähemmäksi tietä, jolloin ne muodostivat kuljettajan silmissä ”suppilon”.
Ajonopeudet tieosuudella laskivat 3 mailia tunnissa (noin 5 km/h).
Lukijoiden kommentteja ohituskaista-ajosta
”Itse en missään tapauksessa kiihdytä! Ammattikuljettajana huomaan jatkuvasti tätä tapahtuvan, mikä hidastaa ja vaarantaakin ohitusta varsinkin isommalla autolla. Ja kun ohituskaista loppuu, palaa nopeus välittömästi mieluummin vähän alinopeuden puolelle. Kai siinä leveämmän tuntuisella tiellä tulee jokin turvallisuuden tunne, uskaltaa ajaa lujempaa. En usko sen kiusantekoa olevan.”
”Olen tätä paljon pohtinut ja aluksi luulin, että tämä ohettavan kiihdytys on ilkeilyä. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että ei ilkeitä ihmisiä voi niin paljon olla. Joten tässä täytyy olla jotain psykologista. Arvelen sen johtuvan siitä, että kun plaani levenee, niin olo tuntuu turvallisemmalta ja vaistomaisesti jotkut lisäävät vauhtia. Itse en kiihdytä, vaikka ohituskaistalla olisi isompi rajoitus, ennen kuin minut saavuttanut on ohittanut minut. Hänellä ilmeisesti on kiire.”
”Jos olen asuntoautolla matkassa, niin annan kiireisimmät mennä ohitse ja sitten vakionopeus👍”
”Ihmeellinen ilmiö. Kaikki autot kiihdyttävät kaistalla ja kun kaista loppuu, taas jatketaan alinopeutta ajamista riippumatta siitä, mikä on näkyvyys, tien pinta ja sääolosuhteet.”
”Osa hinkkaa merkittävästi alle nopeusrajoituksen ennen ohituskaistaa ja sitten just ennen ohituskaistaa päättääkin kiihdyttää ylinopeuteen. Ja yleensä sitten hidastaa taas alle nopeusrajoitusten, kun ohituskaista päättyy. Että vaihtoehdoksi jää sitten itselle jumahtaa tällaisen perään, koska ohi ei pääse ilman merkittävää ylinopeutta, tai painaa talla pohjaan ohituskaistanalkaessa ja ottaa riski. Kiitos vaan kaikille, jotka tunnistavat itsensä kuvauksesta.”
”Ärsyttävintä on se kun motarilla ohitetaan niin kiilataan heti siihen eteen kun vois vähän kauempana vaihtaa kaistaa.”
”Kiihdytän ohittaakseni auton/autoja. Ohituskaista yhdistetään moottoritieksi, jossa kaksi kaistaa ajaa. Suosin ohituskaistaa itse, tällöin koen ajon sujuvampana.”
”En nosta nopeutta, mutta yleensä moni kiihdyttää ja moni näistä on ohitettavia. Seinäjoella kannattaa ottaa reilusti vasen kaista, jos on ramppeja liittymässä, ensin madellaan ja sitten osa ajaa kuin Kankkunen. Kyllähän Suomessa oleva tapa antaa ajokortti kaikille aiheuttaa monenlaisia vaaratilanteita liikenteessä.”
”Ajan tiettyä nopeutta (yleensä 10 km/yli sallitun nopeuden) ja jos edessä oleva autoilija menee hitaampaa vauhtia niin ohitan hänet. Ohitseni saa mennä, ei aiheuta hampaiden kiristystä. Kaikki vain eivät aja samaa vauhtia ja joillekin kuskeille on turvallisempaa ajaa lujempaa kaksikaistaisella kuin yksikaistaisella tiellä. Ohituskaistalla saisi toimia sellainen käytäntö, että takaa tulevalle annetaan tietä, näin ei syntyisi jonoja.”
”Talvella kiihdytän ohituskaistatiellä vauhtia, koska ohituskaistan kohdalla nopeusrajoitus on yleensä 100 km/h ja sitä ennen 80 km/h. Kesäaikaan ärsyttää suunnattomasti ne jonojen kerääjät, jotka ajavat normitiellä alinopeutta, mutta ohituskaistan tullessa vauhtia kiihdytetään jopa reiluun ylinopeuteen, etteivät vaan muut pääsisi ohi. Se on valitettavan yleinen suomalainenkansantauti, prkl…”
”Ohituskaistalle suurempi nopeus.”
”Usein ohitettava nostaa nopeutta ohitustiellä. Ja hyvin usein laskee nopeutta, kun kaista loppuu. Ei kiva juttu. 😏”
”Monesti, kun olen lähtenyt ohitukseen ohituskaistalla, olen huomannut, että ohitettava nostaa myös nopeutta. Olen ajanut myös kaistalla, jossa ajaa hitaampi ajoneuvo, kun ohituskaista tulee niin tämä hitaasti ajava myös nostaa nopeutta, kun ohituskaistalla olevat lähtevät ohittamaan. Pysyn siis hitaan ajoneuvon kaistalla.”
”En lisää, ellei nopeusrajoitus muutu.”
”Hyvä olemassa. Liikenne soljuu paremmin.”
”Usein ohituskaistalla nopeudet nousevat myös ohitettavalla. Se varmasti johtuu siitä, että aidatulla ohituskaistalla vaistomaisesti vauhti nousee, kun on ”turvallisempi” ajaa. Usein pakko mennä vauhdilla ohi sellaisista autoista, joiden perässä on ajellut pitkään alinopeutta. Usein kaipaa myös rohkeutta muille autoilijoille ohittaa ilman ohituskaistaa. Moni jääodottelemaan ohituskaistaa, ja sitten ohitellaan ristiin toisiaan.”
”Ajan yleensä vakionopeudensäädin päällä, eikä nopeus muutu ohituskaistalla enempää kuin muuallakaan. Jos edessä on ajanut hitaampia, niin pyrin ohittamaan ne heti ohituskaistan alkaessa.”
”Kiihdytän ohittaakseni auton/autoja. Ohituskaista yhdistetään moottoritieksi, jossa kaksi kaistaa ajaa. Suosin ohituskaistaa itse, tällöin koen ajon sujuvampana.”
”Ohitettava kiihdyttää ja se v…ttaa ku linja-autossa on rajoitin niin ei pääse ohi. Sit ku ohituskaista loppu ne taas köröttelee sitä 70 km/h ku niillä on mittarit päin h….ttiä ja vielä jarruttavat kameran kohdalla… Saamarin id…..t. Mut silloin on hyvä vetää ohi vasemmalla kaistalla kameran kohdalla…”
”En nosta nopeutta, mutta yleensä moni kiihdyttää ja moni näistä on ohitettavia. Seinäjoella kannattaa ottaa reilusti vasen kaista, jos on ramppeja liittymässä, ensin madellaan ja sitten osa ajaa kuin Kankkunen. Kyllähän Suomessa oleva tapa antaa ajokortti kaikille, aiheuttaa monenlaisia vaaratilanteita liikenteessä.”
”Ajan tiettyä nopeutta (yleensä 10km/yli sallitun nopeuden) ja jos edessä oleva autoilija menee hitaampaa vauhtia niin ohitan hänet. Ohitseni saa mennä, ei aiheuta hampaiden kiristystä. Kaikki vain eivät aja samaa vauhtia ja joillekin kuskeille on turvallisempaa ajaa lujempaa kaksikaistaisella kuin yksikaistaisella tiellä. Ohituskaistalla saisi toimia sellainen käytäntö, että takaa tulevalle annetaan tietä, näin ei syntyisi jonoja.”
”Talvella kiihdytän ohituskaistatiellä vauhtia, koska ohituskaistan kohdalla nopeusrajoitus on yleensä 100 km/h ja sitä ennen 80km/h. Kesäaikaan ärsyttää suunnattomasti ne jonojen kerääjät, jotka ajavat normitiellä alinopeutta, mutta ohituskaistan tullessa vauhtia kiihdytetään jopa reiluun ylinopeuteen, etteivät vaan muut pääsisi ohi. Se on valitettavan yleinen suomalainen kansantauti, prkl…”
