Vanha kansakoulu opetti perinnerakentajaksi
Pytinki-messuilla kuullaan tänä vuonna myös aimo annos perinnerakentamistietoutta, kun lavalle astuu puurakennusten restaurointiin erikoistunut Thomas Noreila.
Thomas Noreila innostui perinnerakentamisesta siirtäessään Ilmajoen Rengonkylän vanhan kansakoulun Tuusulanjärven rantaan. Elettiin 2000-luvun alkua.
– Vaimoni oli jo ennen tapaamistamme lähtenyt miettimään tämäntyyppistä projektia. Kun sitten tapasimme, hän heitti huumorilla aika nopeastikin, että hänellä olisi tämmöinen haave ja etsisi rakentajaa.
Paikaksi valikoitui Tuusulanjärven ranta. Samoihin maisemiin oli syntynyt 1900-luvun alkuvuosina ainutlaatuinen taiteilijayhteisö.
– Täällä on Suomen taiteen kultakauden aikana rakennettuja taiteilijakoteja kuten Erkkola, Aleksis Kiven kuolinmökki, Halosenniemi ja vähän matkan päässä Sibeliuksen Ainola. Alun perin ajatuksenamme oli rakentaa pitkästä tavarasta arkkitehdin piirtämä uusi talo, mutta se ei vain tuntunut oikealta, Noreila kertoo.
Pariskunta päätti, että tontille pitäisi siirtää talo. Lähtökohtana oli, että projektin valmistuttua ohikulkijat luulisivat, että talo on seissyt paikoillaan aina. Ensimmäistä hirsikehikkoa oltiin jo menossa katsomaan, mutta matka jäi kesken.
– Oli ihan pääkallokeli. Jouduin väistämään kovaa risteyksestä tullutta autoa ja ajoin päin liikennemerkkiä. Jälkeenpäin ajatellen se oli tuuri, sillä pian sen jälkeen kuulimme Ilmajoen vanhasta kansakoulusta, Noreila muistelee.
”Kääritään hihat ja ruvetaan hommiin”
Vanha tukevahirsinen kansakoulu tuntui heti omalta. Hirsikehikon siirto ja uudelleenkasaus ei kuitenkaan ollut kokemattomalle, silloin vasta parikymppiselle nuorelleparille mikään helppo tehtävä. Niin innostava se kuitenkin oli, että Thomas Noreila päätti kouluttautua alalle ja nykyisin hänen ja hänen oppi-isänsä Leif Slotten yhteinen yritys Trähus auttaa muita siirtämään ja korjaamaan vanhoja rakennuksia.
Noreilan mukaan asenteet vanhoja taloja kohtaan ovat pikkuhiljaa muuttuneet.
– Silloin kuin teimme tätä, ainakin täällä Etelä-Suomessa oli asenne, että kaikki vanha on roskaa. Sisustuslehdissä ei näkynyt mitään muuta kuin valkoista ja vallitsi hirveä purkuvimma.
Myös viranomaisten kanssa piti vääntää monesta asiasta.
– Tekijöitäkään ei ollut paljoa. Onnekseni löysin Kokkolasta Fiskarsiin muuttaneen Leif Slotten. Meillä synkkasi heti ja Leif totesi, että kääritään hihat ja ruvetaan hommiin. Huomisaamuna kello kuusi alkaa sinun kisällinurasi, Noreila kertoo.
Projekti oli restauroinnin ja perinnerakentamisen korkeakoulu. Asiakkaan saappaisiin onkin nyt helppo astua, kun on itse tehnyt itselleen kodin vanhasta talosta. Nykyisin Trähusilla on jo 25 hengen tiimi kädentaitajia, joiden ydinosaamista korjausrakentaminen, kestävä puurakentaminen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten restaurointi on.
– Satojen kohteiden jälkeen tiedämme kaikki mahdolliset kompastuskivet ja pystymme auttamaan asiakkaitamme, ettei heidän tarvitse astua samoihin kuoppiin.
Tule kuulolle! Pytinki-messut Seinäjoella 5.-6.4.2024
Vanhan talon remontoimisessa nähdään Noreilan mielestä usein liikaakin kauhukuvia. Varoitellaan, että älä vain osta vanhaa taloa, siellä on aina yllätyksiä. Omakohtaisten ja muiden keskusteluun osallistuvien remontoijien tarinoiden kautta kokenut perinnerakentaja haluaakin messuilla rohkaista ihmisiä.
– Juttelemme siitä, mitä vanhan talon remontointi on kunkin kohdalla tarkoittanut. On myös kiinnostavaa kuulla, millä tavoin remontointi on syventänyt heidän suhdettaan rakennukseen, sillä itse uskon siihen, että taloilla on sielu.
Vanhaa taloa remontoidessa tutustuu väkisinkin sen historiaan.
– Millaisia positiivisia kokemuksia on tullut? Ja onko aluksi ollut ajatus, että valmista on pakko saada jouluksi ja onko matkan aikana ehkä tullut ymmärrys, että talon ylläpito on projekti, joka ei lopu ikinä. Sehän on yhteistä uudenkin talon kanssa, yhtä lailla siellä joudut tekemään ylläpitotöitä, Noreila pohtii.
Ennen kaikkea rakennushoivan ammattilainen haluaisi häivyttää vanhasta talosta haaveilevien pelkoja. Oikeiden yhteistyökumppaneiden ja oikean rytmityksen avulla projekti onnistuu varmasti. Hyvä olisi myös ymmärtää, että kaikkea ei tarvitse saada heti.
– Kyllähän mekin aina toivomme, että kohteessa tulisi vastaan mahdollisimman vähän rakennevaurioita, että asiakas voisi panostaa tapetteihin ja muuhun näkyvään. Mutta se on sitten vain nieltävä, että rakennevauriot korjataan ensin ja ehkä kaksi huoneista tapetoidaankin vasta, kun budjetti taas antaa myöden.
Tästäkin löytyy omakohtaista kokemusta. Noreilan esikoinen syntyi kesken remontin, jonka vuoksi tuli kiire saada ensimmäiset huoneet valmiiksi. Osa huoneista jäi tapetoimatta, mikä oli lopulta ainoastaan hyvä asia.
– Ehdimme asua ja nähdä, miten valo liikkuu huoneissa. Nähtiin, että tämähän onkin pimeä huone emmekä valinneetkaan sitä tapettia, jota olimme ajatelleet.
Keskustelussa ovat mukana:
@sukkamielen_kotona, Jenni Erkkilä
Suomen Kaunein Koti osallistuja 2023. Kaupungista maalle muuttaneen perheen elämää vanhassa pohjalaistalossa Etelä-Pohjanmaalla.
@simolasta_sirpaleeksi, Sirpa Rintala
Vuonna 1967 rakennetun Simolan muodonmuutos perusteellisesti remontoiduksi Sirpaleeksi. Äidin ja kolmen valloittavan nuoren ihana koti.
@punttilanelamaa, Virpi ja Mika Billing
Lähiöstä landelle isona. Vanhan remontoidun maalaistalon elämää kahden karvatin ja inssin kera. Pikku remppaa, tuunailua ja aikuista elämää.
