Article image
Työssä kuin työssä tarvitaan monen alan osaajan osaamista ja yhteistä ongelmanratkaisua, johtava asiantuntija Milma Arola Sitrasta kertoo.
01.10.2020
Työelämä ja yrittäjyys

Työssäoppiminen ei vaadi erityisjärjestelyjä

Teksti: Hannele Norja
Kuvat: Miikka Pirinen

Työssäoppimiseen ei vaadita systemaattisia kehittämisjärjestelmiä, eikä muitakaan erillisiä temppuja. Tarvitaan vain yhteisiä hetkiä oppimiselle sekä avointa työilmapiiriä – vapautta onnistumiselle ja epäonnistumiselle.

Sitran tekemässä kyselyssä yllätti, kuinka yhteisölliseksi oppiminen koetaan. Kun vastaajilta kysyttiin, miten he ovat kehittäneet osaamistaan työelämässä, korostui työn tekeminen yhdessä muisen kanssa sekä muilta oppiminen. Myös uusien työtapojen kokeilu sekä muiden perehdyttäminen olivat listan kärjessä.

– Oppiminen työelämässä on usein kollektiivista. Työtä tehdään yhä enemmän yhdessä ja osaamista ja asiantuntijuutta jaetaan. Työssä kuin työssä tarvitaan monen alan osaajan osaamisista ja yhteistä ongelmanratkaisua, johtava asiantuntija Milma Arola Sitrasta kertoo.

– Oppiminen ei olekaan pelkkiä kursseja tai opintopäiviä. Kyselymme mukaan suomalaiset oppivat paljon erityisesti vapaa-ajalla ja työelämässä.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy

Hyöty moninainen

Arola soisi pienille yrityksille isojen yritysten tapaan enemmän mahdollisuuksia päästä helposti osaamisen kehittämisen äärelle. Isoissa yrityksissä henkilöstön kehittämiseen pystytään usein panostamaan pienia systemaattisemmin. Toisaalta pienissä yrityksissä kehittäminen on usein ketterää ja työntekijöillä työntekijöillä on luontevaa toimia monessa eri roolissa.

– Sama ihminen saattaa hoitaa laskutusta, asiakaspalvelua ja verkkopalvelua, jolloin työ on itsessään monialaista oppimista, Arola sanoo.

Se, että ihminen oppii, on Arolan mukaan kaikkien työpaikkojen uudistumisen tae.

– Oppimisen hyötyjä ei aina pysty heti mittaamaan euroissa, mutta työpaikka ei kuitenkaan voi uudistua muuten kuin ihmisten osaamisen kautta.

Ihmiset oppivat monenlaisissa ympäristöissä, ja vapaa-ajan oppiminen heijastuu yleisen hyvinvointivaikutuksen lisäksi vahvasti myös työelämään, kun oppimisvalmiudet paranevat ja uudet taidot siirtyvät työn tueksi.

– Oppimisen hyöty on moninainen. Onneksi suomalaiset ovat koulutus- ja oppivaisuskovaista kansaa. 

Työhön liittyvä oppiminen palkitsee joka kerta. Se tukee uusien toimintatapojen käyttöönottoa, hyödyttää organisaatiota ja tuo itselle varmuutta.

Milma Arola

Syitä oppimiselle

Sitran kyselyssä osaamisen kehittämisen syiden kärkeen nousi muuttuvassa maailmassa pärjääminen, ihmisenä kasvu sekä hyvinvoinnin lisääntyminen.

– Kyselymme mukaan ihmistä ei aja oppimiseen ensisijaisesti työura, vaan oppiminen koetaan laajemmin hyvinvointia tuottavana, Arola toteaa.

Työuralla eteneminen tai työssä kehittyminen ylsi oppimisen syiden listalla viidennelle sijalle. Työssäoppiminen koettiin silti mielekkäimmäksi tavaksi kehittää osaamista ja työssä myös koetaan paljon oppimisen iloa.

Kyselytutkimus: Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019

  • selvitti elinikäisen oppimisen merkityksiä, toteutumista ja mahdollisuuksia
  • tulokset perustuvat 18-85-vuotiaiden vastauksiin
  • vastauksia yhteensä 2 110
  • vastaajat työskentelivät 19:llä eri toimialalla

Tutkimuksen yhteenveto elinikäisestä oppimisesta:

  • suhtautuminen oppimiseen positiivista
  • laajaa yleissivistystä pidetään arvokkaana
  • tärkeimmät syyt osaamisen kehittämiselle ovat muuttuvassa maailmassa pärjääminen, hyvinvoinnin parantuminen ja ihmisenä kasvaminen
  • työelämässä osaamista on kehitetty eniten tekemällä työtä toisten kanssa ja toisilta oppimalla
  • suurimmiksi esteiksi osaamisen kehittämiselle koetaan aika ja raha
Kuva: Jukka Katajamäki

Helpotusta haasteelliseen rekrytointiin

– Oppisopimuskoulutuksissamme on ollut mukana niin eri koulutustausta omaavia, alan vaihtajia sekä aikaisempaa hoiva-alan koulutusta saaneita, Anu Paalanen Kuusiolinnan Terveydestä kertoo.

Kuusiolinnan käytössä on on lukuisia oppisopimuslinjoja, kuten lähihoitaja- ja laitoshuoltajan tutkinto, hoiva-avustajakoulutus sekä erikoisammattitutkinnot johtamisesta, tuotekehitystyöstä ja mielenterveys- ja päihdetyöstä.

Nopeatempoinen yhdeksän kuukauden mittainen hoiva-avustajakoulutus on Paalasen mukaan houkutellut kaiken ikäisiä alan pariin.

– Ikähaitaria enemmän opiskeluun hakeutumiseen näyttää vaikuttavan kuitenkin itse kunkin elämäntilanne.

Vaikka opiskelu painottuu työelämään, vaaditaan sitoutumista myös opiskelijalta.

– Vapaa-ajalla pitää jaksaa opiskella jonkin verran, Paalanen toteaa.

Kuusiolinnan Terveydellä on ollut oppisopimuskoulutusta alusta alkaen. Viimeisen vuoden aikana heillä on ollut lähes 100 oppisopimusta ja tällä hetkellä voimassa on 53.

– Tehtiin isompi ponnistus Sedun kanssa ja olemme olleet siihen erittäin tyytyväisiä. Mukaan on tullut nyt enemmän alanvaihtajia; laitoshuoltajia, myyjiä ja maatalousalan työntekijöitä.

– Uusi lähihoitajaoppisopimuskoulutusryhmä aloitti elokuussa.

Paalasen mukaan koulutus on tärkeä kanava alan haasteellisessa rekrytoinnissa. – Meillä hoiva-avustajan on mahdollista hyödyntää jo oppimaansa ja lähteä vaikka opiskelemaan lähihoitajaksi, Paalanen kehuu.

Yhteistyö Sedun kanssa on poikimassa Kuusiolinnan Terveydelle ehdokkuuden valtakunnallisen oppisopimuspalkinnon saajaksi.

Hirrestä taloksi vaatii paljon

Honkatalojen tuotannon eri prosesseissa on jatkuva elinikäisen oppimisen tarve.

– Eniten se korostuu meidän suunnittelupuolella, Harri Vainionpää

Tämä vuosi on ollut töysäläisessä yrityksessä oppimisen suhteen laajin. Kaikki suunnitteluohjelmat menivät uusiksi ja samalla käyttöönotettiin uusi, huippunykyaikainen hirren työstökone.

Uudet tietokoneohjelmat eivät heti tarjoa pelkästään ratkaisuja, vaan vasta alun oppimiselle.

– Softa vaatii käyttäjiltään vinkkejä kehittyäkseen. Se vaatii uuden luomista, korjauksia ja muutoksia. Ohjelmaa kehitetään palvelun tuottajan kanssa vuorovaikutteisesti, Vainionpää sanoo.

Pitkäaikaisimmat suunnittelijat ovat toimineet Honkatalolla neljännesvuosisadan, ja uusia suunnittelijoita on palkattu hiljattain.

– Meillä työ on jatkuvaa oppimista ja koulutuksen tarve on iso. Kehitys tuo koko ajan mukanaan uusia tarpeita ja uusia mahdollisuuksia. Ydintoimintana talosuunnittelu vaatii voimakasta kehittämistä. Suunnittelu talon luonnoksesta valmiiksi rakennukseksi vaatii elinikäistä oppimista, ja käytännössä se koulutus on meidän omaa sisäistä koulutustamme, Vainionpää toteaa.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
1/5 - (1 vote)

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset