Article image
Jussi Kempuksen keittiötä koristaa ratapiha. Seuraava lähin on heti ikkunan takana, muutaman metrin päässä.
28.02.2021
Koti ja asuminen

Kun useimmiten kysytty kysymys on: Häiritseekö?

Teksti ja kuvat: Hannele Norja

Meidän kaikkien kotiin ei ole viitoitusta valtatieltä. Kempuksen veljesten koteihin on. Eikä meiltä kaikilta ensimmäisenä kysytä tuleeko häirityksi asuessaan omassa kodissaan. Kempuksen veljeksiltä kysytään ensimmäiseksi juuri sitä.

Jussi Kempuksen koti on Laihian vanha rautatieasema. Yhtään junalippua mies ei silti tunnusta myyneensä.

– Kyselijöitä ovella kyllä kolkutti, varsinkin ensimmäisinä vuosina, hän toteaa.

Kempus osti Laihian rautatieaseman kodikseen vuonna 2008. Kun henkilöliikenteen junanpysähdykset viisi vuotta sitten loppuivat, katosivat myös ihmiset aseman liepeiltä.

– Ei tässä ihmiset häiritse, eikä liikenne. Ohi hurahtaviin juniin on tottunut. Kohtaamista odottavat junatkaan eivät kauaa asemalla seiso, Kempus vakuuttaa.

Ennen Kempusta vanha rautatieasema oli ollut kunnalla vuokralla. Rakennuksessa toimi tuolloin kirpputori ja osa tiloista oli bändikämppinä.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy

Remontti kesti vuoden

Aseman remonttiin Kempus kulutti aikaa vuoden verran. Kaikki huoneiden sisäpinnat uusittiin, seiniin ja yläpohjaan lisättiin lämpöeristeitä, alapohja jäi entiselleen. Lämpölasielementit asennettiin sisäpuolelle, ulkopuolelta ikkunat jäivät vanhaan asuunsa. Vuosina 1881-1883 valmistunut ja 1905 laajennettu rakennus on ulkopuolelta suojeltu. 

– Asema on maalattu ulkopuolelta noin 20 vuotta sitten. Se remontti ja maalaus on suunnitteilla.

Vaasasta Seinäjoelle menevä juna saattaa pöllyttää lumet Jussi Kempuksen olohuoneen ikkunaan.

Vanha rautatieasema toimii hyvin asuntona

Kempus asuu asemarakennuksen päässä, vanhassa asemapäällikön huoneistossa. Rakennuksen toisessa päässä on vuokralaisena tatuointistudio. Rakennuksen keskiosa on vuokrattu asuinhuoneistoksi.

– Toimiakseen asuntoni vaati seinien puhkomisia.

Omatekemä pihasauna on jättänyt sisätiloissa olevan infrapunasaunan vaille käyttöä.

Talossa on sähkölämmitys ja alkuperäiset pystymuurit jokaisessa huoneessa.

– Alkuvuosina sähkölasku tuli VR:ltä arviolaskuna. Se käytäntö loppui radan sähköistämisen jälkeen 2011, Kempus muistelee.

Huonekorkeus sopii hyvin Kempuksen suosimille kristallikruunuille.

– Alkuperäistä 380 senttimetriä on kyllä laskettu 310:aan eteistä lukuun ottamatta.

Jussi Kempus on asettunut asemalleen ja aikoo siinä jatkossakin asua. Hän on ollut ostamaansa tyytyväinen. Kilpailijoita Kempuksella ei ostohetkellä ollut. Ennen asemaa häntä kiinnosti myös muut vanhat rakennukset, Merikaarron myllykin.

– Ostin tämän edes näkemättä koko rakennusta etukäteen, hän tunnustaa.

Junalla Jussi Kempus matkustaa pari kertaa vuodessa.

Vanhasta asemasta on jäljelle jääneet vanha kassakaappi ja pystymuurit. Kassakaappia vartioi nyt Jussi Kempuksen äidin, Eija Kempuksen, maalaama Remu Aaltonen. Myös sisustuksen paperimassatyöt ovat saman taiteilijan tekemiä.

Kaksi yhteydenottoa Ratahallintovirastolta

Kun Jussi Kempus tyhjäsi rakennuksen yläkertaa, hän ajoi traktorin kärryineen ratapihan puolelle, rakennuksen viereen. Kovin pitkälle työmaa ei ehtinyt, kun Ratahallintovirastolta jo tuli puhelu.

-Väliaikainenkaan kalusto ei rakennuksen ja raiteiden välissä miellyttänyt.

Toisen kerran Kempus sai puhelun samasta numerosta, kun hän tarvitsi kevyttä nosturia, edelleen rakennuksen radan puoleisella seinustalla.

-Kysyivät, tiedänkö mitä tapahtuu, jos nosturi kaatuu sähkölinjoille.

Sähköyrityksen osakkaana sekä sähköalan yrittäjänä ja ammattilaisena Kempus kyllä tiesi.

FAKTA, Laihian rautatieasema:

  • rakennettu 1881-1883, laajennus 1905
  • liikennepaikka otettiin käyttöön 1882
  • vihittiin käyttöön Vaasan radan kanssa 1883
  • kohotettiin asemaksi 1888
  • 2007 asema siirtyi Senaatti-kiinteistöille
  • myytiin yksityiskäyttöön 2008
  • henkilöliikenteen pysähdykset loppuivat 2016
  • noin kaksi kilometriä kunnan keskustasta
  • Lähde: wikipedia.fi
Ravintolavaunu seisahtuu Jaakko Kempuksen olohuoneen ikkunan takana säännöllisesti ja niin pikaisesti, että tarjoiluja hän ei ehdi sieltä tilata.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy

Ravintolavaunu ikkunan takana

Pian kymmenen vuotta Tervajoen asemalla asunutta Jaakko Kempusta ei junaliikenne häiritse.

– Kun ihmisiä kulkee käytännössä kuin omalla pihalla, niin se kyllä joskus vähän häiritsee, hän myöntää.

Olohuoneen ikkunanpielestä mitattuna oma tontti jatkuu noin metrin verran. Koko tontin pinta-ala on noin hehtaari.

Kempus asuu vaimonsa Katariinan kanssa parkkipaikasta katsoen asemarakennuksen kauimmaisessa päässä, joten kovin suuria ihmismääriä ikkunoiden takana ei kulje. Parkkipaikan puoleisessa päässä asuva vuokralainen huomaa liikehdinnän sen sijaan helpommin.

– Aikataulujen ja lippujen kyselijöitä ilmaantuu heille silloin tällöin, samoin kännyköiden laturia kaipaavia. Toisinaan myös aseman kuulutukset kuuluvat päätyhuoneistoon.

Jaakko Kempuksen asunto on asemarakennuksen kaukaisimmassa päässä parkkipaikalta ja suurimmasta ihmisvilinästä katsoen.

Veljen esimerkki kannusti

Ennen Kempusta Tervajoen aseman tiloissa oli vuokralaisena kansalaisopisto. Kempus sanoo veljen innostaneen hänet rautatieaseman ostoon.

– Ainakin tarjouksen tekemisessä hän oli apuna, sillä olin ostohetkellä armeijassa, Kempus muistelee.

Vanha rautatieasema kiinnosti Kempuksen mukaan toistakin ostajaa, mutta rakennus päätyi hänelle vuonna 2009. Seuraavan vuoden alussa Kempus aloitti remontoinnin ja puolitoista vuotta myöhemmin asunto oli muuttokelpoinen. Nyt rakennuksessa on kahden päätyasunnon lisäksi varastotiloja.

Aseman vanha kaakeliuuni ja pala hirsiseinää muistuttaa entisestä.

Remontti jatkuu

Asemalla oli vuosien saatossa asunut väliaikaisesti VR:n kuljettajia, joten remonttia siellä oli tehty jonkin verran aikaisemminkin.

– Lämpöeristin seinät ja lattiat, myös sisäikkunat uusittiin. Huoneisiin laitoin kipsilevyt, vain osa hirsiseinistä jäi näkyviin.

Kaikkiin huoneisiin Kempus jätti alkuperäiset kaakeliuunit sekä pystymuurin. Rakennuksen hakelämmitys saa näin hieman apuja klapienpoltosta. Huonekorkeus jäi alkuperäiseen 360 senttimetriin.

Vanha rautatieasema on suojeltu ulkopuolelta, joten suunnitteilla oleva kylpyhuoneremontti ei aiheuta erityistoimia tai suunnitelmia.

Muita suuria remontteja maatalousyrittäjä Kempuksella ei ole tällä hetkellä aseman varalle suunnitelmissa, sillä hän on aloittamassa vaimonsa kanssa oman kodin rakentamisen.

– Se tulee Tervajoelle, ihan toisaalle.

Resiinalla Jaakko Kempus ei usko veljensä luo kyläreissuja tekevänsä, niin kätevää kuin se olisikin. Sen sijaan jonkin sortin kiskobussilla hän uskoo sen matkan maailman muuttuessa voivan joskus tehdäkin.

Junalla Jaakko Kempus matkustaa pari kertaa vuodessa.

Huonekorkeus antaa hyvin tilaa kristallikruunuille. Kylteistä huolimatta parkkipaikan puoleisia vuokra-asukkaita luullaan joskus VR:n henkilökunnaksi.

FAKTA, Tervajoen rautatieasema:

  • avattiin 1883
  • ainut asema Seinäjoen ja Vaasan välillä, jolla matkustajajunat pysähtyvät
  • matkaa Laihian asemalle noin 9 kilometriä
  • päivän ensimmäinen juna pysähtyy klo 5.04
  • päivän viimeinen juna pysähtyy klo 19.55
  • kymmenen junavuoroa päivittäin
  • vuoroja vähennetty poikkeusajan takia
  • normaaliaikana junavuorot lähes tuplaantuvat

Loppuunmyynti käsillä

Yksityisten ja kuntien lisäksi asemarakennuksia omistavat Väylä, VR ja Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöt on tähän mennessä myynyt 220 kohdetta. Jäljellä on vielä 30.

-Viime syksynä ostaja löytyi Inkoon Tähtelän asemalle, myyntipäällikkö Asko Taskila Senaatti-kiinteistöistä kertoo.

Tähtelä oli Porkkalan vuokra-aikana viimeinen rautatieasema Suomen puolella.

Yhtenäistä tilastoa jo myydyistä tai vielä myytävistä asemista ei Taskilan mukaan ole suoraan saatavilla. Osa asemarakennuksista on hänen mukaansa ehditty myydä jo uudelleen eteenpäin.

-Asemarakennusten lisäksi meillä on tarjolla vielä sekä ratavartijan mökkejä että veturitalleja, joista tallit ovat kohtuullisen hankalia myytäviä, Taskila toteaa.

Ratahallintakeskukselta siirtyi Senaatti-kiinteistöille vuoden 2008 alussa yhteensä 277 kiinteistöä. Niistä 27 palautettiin takaisin Väylävirastolle (entinen Ratahallintakeskus/Liikennevirasto) 2009 tai myöhemmin.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
laihia rautatieasema tervajoki

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset