Puoli miljoonaa kotitaloutta hyödyntää
Vuonna 2019 kotitalousvähennystä myönnettiin verotuksessa 476 miljoonaa euroa, ja sitä sai lähes 460 000 suomalaista. Ensi vuonna vähennys nousee kotitalous- ja hoivatyön osalta. Myös lämmitysmuodon vaihtamiseen on saatavilla korotettua vähennystä.
Vuodesta 2001 koko maassa käytössä ollut kotitalousvähennys on säilyttänyt suosionsa koko 2000-luvun ajan. Sen tarkoituksena on korvata tavanomaista kotona tapahtuvaa kotitalous- ja hoivatyötä sekä asunnon kunnossapito- ja perusparannustyötä kasvattaen samalla kotitalouspalveluiden kysyntää ja työllisyyttä.
– Hallitus päätti kaksivuotisesta kokeilusta, jossa kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan kotitalous- ja hoivatyön osalta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60 prosenttiin, kertoo Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.
Korotettua vähennystä on saatavilla myös lämmitystavan uusintaan. Kirkko-Jaakkola kertoo, että esimerkiksi öljylämmityksen vaihtaminen fossiilittomaan oikeuttaa korotettuun kotitalousvähennykseen.
– Tällä pyritään kannustamaan ihmisiä hankkiutumaan eroon öljypannuista, ja korvaamaan ne esimerkiksi maalämmöllä.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.Kotitalousvähennyksellä pyritään lisäämään markkinaehtoisten kotitalouspalveluiden kysyntää. Sillä pyritään myös torjumaan palveluiden ympärillä pyörivää harmaata taloutta. Vähennys kannustaa myös asuntojen omaehtoiseen ylläpitotoimintaan, ja eniten vähennystä haetaankin juuri kodin kunnossapitoon.
Vuonna 2019 kotitalousvähennykseen oikeuttavista kustannuksista 78 prosenttia liittyi remonttipalveluihin, 19 prosenttia kotitaloustyöhön sekä kolme prosenttia hoito- ja hoivapalveluihin.
Kirkko-Jaakkola sanoo, että kotitalousvähennyksen vaikutuksista kansantalouteen ei ole olemassa tarkkaa tietoa.
– Palkkaverot nostavat työn hintaa, joten kotitalousvähennys kyllä kannustaa ihmisiä ostamaan palveluita. Kansantalouden näkökulmasta asian voi miettiä myös siten, että kun joku tekee esimerkiksi kodin kunnossapitoa, voi itse keskittyä harjoittamaan omaa ammattiaan.
Kokeilun kautta
Kotitalousvähennystä kokeiltiin ensimmäisen kerran kokeiluluonteisesti vuonna 1997 Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Samaan aikaan Länsi- ja Itä-Suomen lääneissä oli oma kokeilunsa yritystukimallista, jossa tuki myönnettiin suoraan kotitaloustyötä myyvälle yritykselle.
Nykymuotoinen kotitalousvähennys on ollut voimassa vuodesta 2001 lähtien. Vähennystä on kuitenkin vuosien varrella muuteltu useaan otteeseen.
Laajentumista tapahtui vuoteen 2009 asti, jolloin vähennyksen enimmäismäärä korotettiin 3 000 euroon, ja vähennys laajennettiin kattamaan myös tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennukseen, kunnossapitoon ja opastukseen.
Vuoden 2012 alussa vähennyksen enimmäismäärä laski 2 000 euroon. Samalla korvattava määrä yritykselle maksettavasta työstä putosi 60 prosentista 45:een. Vuonna 2014 vähennyksen enimmäismäärä nostettiin 2 400 euroon. Vuoden 2017 alussa vähennystä kasvatettiin korottamalla korvausaste 45 prosentista 50 prosenttiin. Viime vuoden alussa kotitalousvähennystä leikattiin. Enimmäismäärä laski 2 250 euroon, ja vähennettävä määrä 40 prosenttiin.
Yksinkertaista tehdä
Lämmitystavan uusimiseen haettava korotettu kotitalousvähennys on voimassa vuoteen 2027 saakka. Muun remontointi- ja kunnossapitotyön osalta vähennys pysyy nykyisellään.
Kirkko-Jaakkola sanoo, että ihmiset ovat oppineet käyttämään kotitalousvähennystä. Vuotuiset vaihtelut vähennyksen määrässä ovat kuitenkin asia, jota ihmiset eivät välttämättä hahmota.
– Aika hyvin ihmiset tuntuvat tietävän, että vähennyksestä on merkittävä hyöty, vaikkei sen yksityiskohdat olisivatkaan ihan ajan tasalla. Tämän lisäksi vähennys on suhteellisen yksinkertainen ja helppo tehdä.
Vähennyksen hyödyntäminen yleistyy koko ajan.
– Näiden kokemusten kautta kotitalousvähennystä tulee lähtökohtaisesti hyödynnettyä paljonkin, Kirkko-Jaakkola summaa.
Lue myös
Näin käytät kotitalousvähennystä
Kotitalousvähennystä pitää hakea itse. Teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa verotusta varten joko verkossa tai postitse. Verottaja tekee vähennyksen suoraan verosta.
Esitäytetty veroilmoitus kannattaa tarkistaa ja vaatia kotitalousvähennystä, jos tiedot puuttuvat veroilmoituksesta. Vähennys myönnetään yleensä sinä vuonna, jolloin työkorvaus tai palkka ja palkan sivukulut on maksettu.
Kotitalousvähennykseen oikeuttava työ
- siivous
- kaupassa käynti
- ruoan laitto
- nurmikon leikkaus
- lumenluonti
- kotijuhlien tarjoilutyö
- lasten tai vanhusten hoitaminen kotona
- keittiön, kylpyhuoneen tai muiden huoneiden remontointi
- sauna- ja kellaritilojen remontointi
- rakennusten maalaaminen
- putki- ja sähkötyöt
- digilaitteiden tai antennin asentaminen ja korjaaminen
- tietokoneen tai sen oheislaitteen asentaminen tai korjaaminen
- tietoliikenneyhteyksien käyttöönotto
- hälytys- ja turvajärjestelmän asennustyö
Kannustaa jatkossakin
Seinäjokelainen Oskari Räikkä käytti mahdollisuutta kotitalousvähennykseen ensimmäisen kerran salaojaremonttia tehdessään vuonna 2019.
– Osittain remontti oli pakko tehdä, mutta kyllä mahdollisuus vähennykseen kannusti lopullisen päätöksen tekemisessä, Oskari Räikkä toteaa.
Toisen kerran Räikkä käytti kotitalousvähennystä viime kesänä kattoremontin yhteydessä.
– Sitä remonttia en olisi vielä teettänyt ilman mahdollisuutta vähennykseen.
Muuten Räikkä eteni remontissa normaalin kaavan mukaan, pyysi tarjoukset ja valitsi paikallisen.
Vaivattomat paperityöt
Kun tarvittavat paperit remontin jälkeen oli urakoitsijalta saatu, itse veroilmoituksen teko sujui ongelmitta.
– Vero.fi -sivustolla se onnistui helposti. Sieltä löytyy hyvät ohjeet, Räikkä kehuu.
Räikkä on huomannut vähennyksen ehtoja muutetun tämän tästä.
– Parempi tämä on kuin ei mitään. Ja onneksi pystymme hyödyntämään myös puolison osuuden.
Räikkä aikoo jatkossakin käyttää kotitalousvähennysetua.
– Seuraavana vuorossa on vuonna 1965 rakennetun talon ulkomaalaus, hän otaksuu.
Räikkä on huomannut myös kaveripiirissä ja asiakaspalvelussa työskennellessään ihmisten hyvin vähennystä hyödyntäneen.
