Lundia – sukupolvien mittainen hylly
Mänty – se yksinkertainen, karu mutta selkeä puulaji. Siitä Lundia-hylly sai alkunsa. Vaikka sisustuksen trendit muuttuvat vuosien ja vuosikymmenien saatossa, mänty pysyy suomalaisissa kodeissa.
Lundia-hyllyjen muodossa mänty on saanut vakaan aseman suomalaisissa kodeissa, sillä arviolta 600000 kodissa on suomalaista Lundiaa. Myytyjä hyllymetrejä on arvioitu olevan yli 100 miljoonaa metriä. Lundia edustaa kaikkea muuta kuin kertakäyttötavaraa. Kerran ostettu hylly siirtyy isältä pojalle toimien täten suvussa monen sukupolven käyttöhuonekaluna – niin kirjoille, leluille, vaatteille, kengille, työpöydäksi kuin televisiotasoksikin.
Lundia on yli 70-vuotias klassikko
Lundia-hyllyjen historia ulottuu aina 1940-luvulle, jolloin huonekalut olivat raskaita ja niitä oli vaikea siirrellä ja kuljetella. Niinpä ruotsalainen puuseppä Harald Lundqvist, perustettuaan ensimmäisen verstaansa vuonna 1939, suunnitteli kevyesti liikuteltavan, helposti koottavan ja purettavan hyllyelementtiratkaisun. Tuote ei ihastuttanut vain suomalaisia – nimittäin Lundqvist patentoi tuotteen ja myi jo 1940-luvulla lisenssin yli 30 maahan. Suomalainen perheyritys Lundia perustettiin vuonna 1948. Ensimmäisen malliston nimi olikin enteilevästi Classic.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.Käytännöllistä, yksinkertaista – funktionaalista
Suomalaiset pitävät yksinkertaisesta ja selkeästä tyylistä. Lundia on vastannut haasteeseen. Jos elämänvaihe muuttuu, muuton myötä Lundia on helppo kasata ja koota vaikka erilaiseen moodiin uudessa kodissa. Tai viedä varastohyllyksi, jos mänty alkaa kyllästyttää. Alkuperäiseen hyllyyn saa edelleen varaosia. Puupinta on myös kätevä hioa, lakata tai maalata ja näin siitä saadaan aivan uuden näköinen hylly. Lundia valmistetaan edelleen suomalaisesta puusta. Myös helat ovat pitkälti suomalaista tuotantoa.
Lue myös
Kierrätys huipussaan
Lundia on oiva kierrätyksen kannalta. Ypäjällä toimii vuonna 2008 perustettu SigaMakee Oy, joka myy käytettyä Lundiaa. Mikä Lundiassa viehättää SigaMakee -nettikaupan yrittäjä Pekka Ekholm?
– Meillä suomalaisilla Lundia-hankinta liittyy opiskelumuistoihin. 70- ja 80 -luvuilla opiskelijana me 50- ja 60-luvuilla syntyneet ostimme oman ensimmäisen kirjahyllymme. Kaikki oppimateriaali oli kirjoina. Lundiassa viehättää se, että se on kotimainen. Lundia taipuu ihan mihin vain. Se on yksinkertaisempi kuin yksinkertaisin Ikea. Se on läsnä joka seitsemännessä suomalaisessa kodissa. Lundialla on hyvä myös jälkimarkkina. Monet sen kilpailijat tai jäljittelijät ovat katoamassa, kun lisäosia ei ole saatavissa. Ilman ennakkosuunnitelmia Lundia vastaa yhteiskunnan tarpeisiin kestävästä kehityksestä. Maailma pelastuu, kun Lundia kiertää. Joku onkin sanonut, että tekivät liian hyvän tuotteen, kertoo SigaMakeen toimitusjohtaja Pekka Ekholm.
Millainen on käytetyn Lundian ostaja?
– Ennen segmentoitiin asiakkaita muun muassa asuinpaikan, tulotason ja koulutustason perusteella. Nykyisin asiakasryhmät ovat moninaisempia. Hyviä asiakasryhmiä ovat yliopisto-opiskelijat, tutkijat, LP-kerääjät, netti- ja kivijalkakaupat. Lisäksi asiakaskuntaan kuuluu 50- ja 60-luvuilla opiskelleet ja näiden lapset, kotituunaajat ja autotallin järjestelijät. Myyjänä arvostan sitä, että saan olla jatkuvasti itseäni fiksumpien ihmisten kanssa tekemisissä, kuvaa Ekholm asiakaskuntaansa.
Tuotteita moneen kotiin
Nykyisin Lundian tuoteperhe koostuu paljon muustakin kuin hyllyistä. Konseptin alta löytyy erilaisia huonekaluja, valaisimia ja sänkyjä. Tuotteita yhdistää kotimaisuus, eettisyys ja selkeä muotoilu. Myös värimaailmaan on tullut vuosien mittaan uusia sävyjä.
– Tämän vuoden suosituin tuote on ollut rottinkimallistomme. Rottinkiovet lanseerattiin viime vuoden joulukuussa. Tämä tuote herätti heti kiinnostusta ja olemme olleet kovin iloisia, koska tuote on jaksanut kiinnostaa niin täysin uusia asiakkaita kuin myös jo meidän vanhoja asiakkaitamme, joilla löytyy Lundia Classic mallistoa valmiiksi kotoa. Rottinkiovet voi lisätä myös vanhempiin Lundia Classicin osiin. Viime vuosien aikana on mennyt hurjasti työpisteitä. Tämä johtuu varmasti koronan tuomasta etätyöbuumista. On ollut valtavan ihana huomata, että tällä hetkellä kirkaslakatut Classic-osat on vahvasti kasvussa. Puu on tällä hetkellä trendikäs elementti kotona. Meidän tuotteissamme toki parasta on se, että sitä voi hioa ja maalata, jonka vuoksi osien sävyä voi tarpeen vaatiessa muokata. Osat ovat miltei ikuisia, kertoo Lundian markkinointipäällikkö Iiris Hollo.
Kysyimme Pointin lukijoilta, mitä Lundiaa heiltä kotoa löytyy?
”Minun lundia on kultti. Ostin opiskelijakämppääni Hesassa 80-luvun alussa kaverin siskolta,joka oli sörnaisten lundialla toissä. Hylly ehti olla vuosia läjässa kavereitten nurkissa ja pääsi toissa vuonna taas mokkikammariin komeilemaan.”
”Rakas kirjahyllykkö löytyy edelleen käytöstä. Meidän kummityttömmekin sanoi, että täällähän kaikki on niinkuin 2-30 vuotta sittenkin. Todellisuudessa siitä on lähes 40 vuotta, kun ihastuin Lundian yksinkertaiseen ja toimivaan hyllykköön. Meillä on korkea osa, matalempi osa, jossa on TV-taso ja kaapisto sekä vielä nurkkahyllykkö. ja sitten on vielä toisaalla yksiosainen 4 hyllyä sisältävä hyllykkö. Nämä nostalgiset hyllyt palvelevat ihan hyvin edelleenkin käyttötarkoitustaan. En koskaan ole aikonutkaan modernisoida näihin tiloihin uutta hyllykköä tai tasoja. Vanhenemme yhdessä! Kuvaa en liitä mukaan, koska hyllyissä on paljon kaikkien rakkaitteni kuvia!
”Ensimmäinen hyllykkö koottu jo 80-luvulla. Tietokoneiden käytön lisääntyessä löysimme niille Lundialta sopivat hyllyt, jotka tosin ei enää siinä käytössä. Vanhimmat hyllyt ovat siirtyneet varastohyllyiksi autotalliin. Vielä 2000-luvulla keräsin valkoisesta Lundiasta sopivan kokonaisuuden musiikkiharrastukselleni. Lundia on kaunis ja käytännöllinen.”
”Lundian puusäleinen parisänky tuli kotiimme 1980-luvun alussa. Silloin emme aavistaneet, että Lundian parisänky tuli jäädäkseen. Uusilla patjoilla ja sijauspatjoilla sänky on edelleen meidän kotimme turvallinen ja lämmin pesä. Nuorina opiskelijoita naimisiin mennessämme raha oli tiukalla ja asunto pieni. Silloin keksimme ostaa Lundian mäntypuisen kirjahyllyn, joka toimi tilanjakajana olohuoneessa. Olohuoneen puolella komeilivat meidän kirjamme hyllyssä ja takaosa oli yksi makuuhuoneen seinistä. Kirjahylly toimii nykyään autotallin säilytyksenä.”
”Todellisuudessa siitä on lähes 40 vuotta, kun ihastuin Lundian yksinkertaiseen ja toimivaan hyllykköön. Meillä on korkea osa, matalempi osa, jossa on TV-taso ja kaapisto sekä vielä nurkkahyllykkö. ja sitten on vielä toisaalla yksiosainen 4 hyllyä sisältävä hyllykkö. Nämä nostalgiset hyllyt palvelevat ihan hyvin edelleenkin käyttötarkoitustaan. En koskaan ole aikonutkaan modernisoida näihin tiloihin uutta hyllykköä tai tasoja. Vanhenemme yhdessä!”
”Lundiaa minulla on ollut jo yli 40 vuotta. 30 cm hyllyt koottiin kirjahyllyiksi kehystämään milloin sohvaa, milloin ikkuna- tai oviseinää. 40cm hyllyistä, laatikoista ja pöytätasoista koottiin kahdelle lapselle kerrossänky. Nykyään Lundiahyllyt ovat varastohuoneessa ja eteisessä. Kaksi 30cm hyllykköä vierekkäin muodostavat reilun 60cm syvän vaatenaulakon ja entisestä lasten lelulaatikostosta on tullut kengille hyvä säilytyspaikka. Kestävää, ikuista, muunneltavaa.”
”Tämä hylly tuli talon oston mukana. Hylly palvellut edellisiä omistajia 40 vuotta ja tarina jatkuu nyt uuden omistajan myötä. Hyllyn nykyinen omistaja ei ole yhtään kirjahyllyihminen, mutta Lundian myötä ajatusmaailma muuttui. Hyllyn nykyinen omistaja ei ole yhtään kirjahyllyihminen, mutta Lundian myötä ajatusmaailma muuttui. Hylly onkin kiva, sillä siihen voi asetella ja kerätä fiiliksen ja vuodenajan mukaan erilaisia tavaroita ja kirjoja.”
”Hyllyjä, jotka ovat nyt mökillä vsrastohyllyinä. Vielä kotonani on matala laatikosto sängyn päädyssä.”
”Ostimme Lundiahyllin, ensimmäisen 80- luvulla ja myöhemmin lisää. Olemme ollut tosi tyytyväisiä, kun saa ostaa erilaisia hyllyä, minne voi esm. myös panna TV. Ja meidän tytöllä oli yläsänky hyllyneen, se oli siisti ja hänelle tosi kivaa, kun sai leikkipaikka alakerrasta, minne olin ommellut verhot. Siellä hän on ottanut välillä päikkäritkin.Kun olemme muuttaneet puolitoista vuotta sitten Sveitsistä Suomeen, emme ottanut huonekaluja mukaan. Hyllyt meni hyväntekeväisyysyhdistykselle”
