Article image
Business Finlandin senior advisor Olli Sinerma sanoo, että julkisella rahoituksella tuetaan yrityksen kansainvälistymistä. Aluebisnesenkeli Marko Kosken mukaan starup-sijoittaminen on riskibisnestä, jossa on mahdollisuus isoon onnistumiseen.
30.09.2021
Työelämä ja yrittäjyys

Startup-yrityksen tärkeimmät valttikortit ovat idea, tiimi ja toteutus

Teksti: Juho Kuorikoski, kuvat: Mira Simsiö (HXRC) & Marko Kosken kotialbumi

Bisnesenkeli sijoittaa potentiaaliin, valtio tukee kansainvälistymistä.

Startup-yritysten tavoitteena on muuttaa maailmaa, mutta hyväkään idea ei riitä, jos sille ei saa rahoitusta. Yhteiskunta tukee kotimaisten yritysten siirtymistä kansainvälisille markkinoille, jotta rahat saadaan maailmalta takaisin Suomeen.

Julkista ja yksityistä rahoittajaa kiinnostaa idea, sen potentiaali sekä tiimin kyky toteuttaa suuret suunnitelmat. Parhaassa tapauksessa lopputuloksena on Supercellin ja Woltin kaltaisia menestystarinoita.

Business Finlandin myöntämää julkista rahoitusta on tarjolla yritykselle siinä vaiheessa, kun osakeyhtiö on perustettu ja liiketoimintakonsepti on mietitty valmiiksi.

–Varhaisin tukimuoto on innovaatioseteli, joka on tarkoitettu ostopalveluihin esimerkiksi konseptin kehittämiseen. Jos tavoitteena on tehdä esimerkiksi kännykkäsovellus, innovaatiosetelin voi käyttää prototyypin ostamiseen, toteaa Business Finlandin senior advisor Olli Sinerma.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy

Kun toiminta on hieman pidemmällä, voi Business Finlandilta hakea laajempaa rahoitusta. Tämä vaatii minimissään kaksi työntekijää, ja yrityksellä on oltava 30 000 euroa omaa pääomaa.

–Kun nämä ehdot täyttyvät ja itse tuote on lähestulkoon pilotointivaiheessa, yritys voi hakea Tempo-rahoitusta, jota voi käyttää tuotekehitykseen, mutta pääosin tuotteen testaamiseen kansainvälisillä markkinoilla.

Kyseessä on yleensä noin 4–9 kuukauden mittainen projekti.

–Kun projekti on saatu hieman alkua pidemmälle meidän tukemanamme yrittäjä voi saada myöhemmillä sijoituskierroksilla sijoittajilta paremmat ehdot jatkorahoitukselle. Kun markkinoita on jo testattu, on yrittäjillä olemassa lukuja, joita voidaan esitellä yksityisille rahoittajille. Tällöin rahoituksen ehdot ovat yrittäjälle kivemmat.

Tavoitteena kansainväliset markkinat

Sinerma painottaa, että kaikki Business Finlandin tarjoama rahoitus keskittyy kansainväliseen toimintaan.

– Tavoitteena on parantaa kotimaisten yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

 Business Finland myöntää rahoitusta myös tuotekehitykseen. Kyseessä on tyypillisesti laina, joka on vakuudeton ja sen ehdot ovat hyvät.

–Ensimmäiset kolme vuotta ovat lyhennysvapaita, joten lainasta tarvitsee maksaa vain korkoja. Näitä lainoja voi olla useita peräkkäin tai joskus jopa päällekkäin, ja niiden tarkoituksena on kehittää yritystä ja viedä tuotetta eteenpäin.

Jos yritys näyttää nousevan Woltin tai Supercellin tasolle, Business Finlandilla on tarjota Nuoret Innovatiiviset Yritykset -tukea. Sinerman mukaan tämä rahoitusmuoto on tarkoitettu kotimaisen yrityskentän lupaavimmille alle viisivuotiaille kasvuyrityksille.

–Se sisältää 500 000 euroa tukea ja 750 000 euroa lainaa, kyseessä on kaikkein suurin avustusmuotomme. Tämänkin yhteyteen on mahdollista saada tuotekehitysrahaa.

Apua maailmanvalloitukseen

Business Finlandin työkalupakista löytyy myös tarkemmin kohdistettuja tukimuotoja, kuten esimerkiksi Explorer-rahoitus.

–Näiden avulla voi hankkia tai palkata itselleen konsultin ulkomailta, mikä voi avata ovia esimerkiksi Kiinaan. Me autamme tarvittaessa oikean henkilön löytämisessä. Rahallisen tuen lisäksi Business Finland auttaa ovien avaamisessa.

Sinerma sanoo, että Business Finlandilta on mahdollista hakea rahoitusta mille tahansa toimialalle. Ehtona on, että liiketoiminta suuntautuu kansainvälisille markkinoille. Rajoituksia toimialan suhteen ei juurikaan ole.

–Me tuemme meriteollisuutta, terveysalan yrityksiä ja kaikkea niiden väliltä. Me olemme innovaatiorahoittaja, joten yrityksillä on oltava jotain uutta kehitettävää, ja markkinoiden on oltava Suomen rajojen ulkopuolella. Jos yrityksen tuotteella on kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla, me olemme mielellämme sellaisessa mukana.

Päätöksiä nopeasti

Koronapandemian alussa Business Finland ruuhkautui hakemuksista. Sinerma sanoo, että suurin osa koronahakemuksien loppuraporteista on nyt käsitelty.

–Tällä hetkellä on varsin hyvä hetki ottaa yhteyttä. Tempo-rahoitus käsitellään yleensä alle 40 päivässä, tuotekehitysrahoitus puolestaan kolmen kuukauden sisällä.

Business Finland ei toimi ainoana rahoituskanavana. Sinerma sanoo, että yrittäjällä on oltava omaakin rahoitusta ennen kuin tukia voi hakea.

–Esimerkiksi Tempossa vaaditaan 30 000 euroa pohjalle, mikä voi olla joko yrittäjän tai sijoittajan rahaa.

Business Finlandin tavoitteena on tehdä sijoittamisesta houkuttelevaa erityisesti kansainvälisille sijoittajille.

–Kun sijoittaja laittaa euron, valtio panee toisen päälle. Sijoituksen arvo tuplautuu heti, mikä usein yllättää ulkomaiset sijoittajat.

Mikään raha-automaatti Business Finland ei kuitenkaan ole.

–Tukea ei tule suoraan, vaan jokainen hakemus arvioidaan, että se täyttää kriteerit.

Business Finlandin tuella on viety menestyksekkäästi eteenpäin monia yrityksiä. Hyvä esimerkki on Supercell.

–Ilkka Paananen on monissa haastatteluissa sanonut, miten iso vaikutus Business Finlandia edeltäneen Tekesin myöntämällä rahoituksella oli Supercellin alkuaikoina.

Rahoituksen vaikuttavuutta seurataan koko ajan.

–Me pyrimme tuomaan ulkomaisia sijoituksia Suomeen, ja rahoituksen avulla toimimaan niin, että suomalaiset yritykset pystyvät pitämään suuremman omistuksen itsellään, koska valtio jakaa riskin.

Enkeli sijoittaa kasvuun

Vaikka Business Finland tukeekin alkuvaiheen yrityksiä, kassassa pitää olla myös omaa rahaa. Jos pääomaa ei ole, voi yrittäjä kääntyä sijoittajien puoleen. Ensimmäisenä paikalle liihottelee bisnesenkeli, joka auttaa lupaavaa yritystä alkuun.

Yhden onnistujan on tuotettava sen verran, että se kattaa viiteen epäonnistuneeseen yritykseen tehdyt sijoitukset.

Aluebisnesenkeli Marko Koski

Bisnesenkelin näkökulmasta tärkeintä on se, millainen on yrityksen lupaus tulevaisuuden kasvusta.

–Rahoituksen saamisen kannalta usko tulevaisuuden kasvuun ja luottamus sen saavuttamiseksi ovat tärkeimmät kriteerit, kertoo Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla toimiva aluebisnesenkeli Marko Koski.

Kasvu voi olla voimakasta tai matalampaa. Tämä määrittelee potentiaalisen sijoittajan profiilin. Aikaisessa vaiheessa yritykseen sijoittava bisnesenkeli katsoo liikevaihdon sijaan kasvupotentiaalia.

–Mitä varhaisemmassa vaiheessa lähtee mukaan, sen isompi on riski. Tällaisessa riskisijoittamisessa on mahdollisuus menettää rahansa, mutta lupaava startup-yritys voi muuttaa maailmaa tai mullistaa olemassa olevaa bisnestä, jolloin on mahdollista, että sijoitus tulee takaisin moninkertaisena.

Koski antaa esimerkin. Jos bisnesenkeli sijoittaa kymmeneen firmaan, niistä mahdollisesti yksi onnistuu todella hyvin. Viisi yritystä ajautuu konkurssiin, joissa sijoittaja häviää rahansa.

–Tämän yhden onnistujan on tuotettava sen verran, että se kattaa viiteen epäonnistuneeseen yritykseen tehdyt sijoitukset.

Riski pienenee sitä mukaa, mitä pidemmällä yritys on tuotteensa tai palvelunsa kanssa.

–Silloin myös rahoituksen saaminen helpottuu. Kun on tulovirtaa, yritys kiinnostaa myös pääomasijoittajia, jotka pystyvät lyömään pöytään isompia summia, Koski sanoo.

Potentiaali kiinnostaa

Yrityksen alkuvaiheissa myös sijoitetut summat ovat pienempiä. Bisnesenkelit tarttuvat juuri alkuvaiheen yrityksiin, joissa on potentiaalia, mutta ei välttämättä vielä niinkääm liiketoimintaa.

–Ei riitä, että liikevaihto tulevaisuudessa kaksinkertaistuu. Sen pitäisi olla sata- tai tuhatkertainen.

Koski lähti bisnesenkeliksi seitsemän vuotta sitten. Hän oli nähnyt vuosituhannen taitteen it-kuplan puhkeamisen. Kosken serkku oli noihin aikoihin perustanut kasvuyrityksen.

–Heidän kävi hyvin. He kasvattivat toimintaansa ja lopulta möivät firmansa Piilaaksoon.

Vaikka startup-huuma haihtuikin hetkeksi kuplan puhkeamisen myötä, Koski päätti ryhtyä bisnesenkeliksi ja edistämään kasvuyritystoimintaa.

–Startup-kentässä tapahtuu koko ajan paljon asioita. Kasvuyritysten tuotteilla ja palveluilla muutetaan maailmaa aika usein. Paikallaan ei poljeta.

Vaasassa asuva Koski on paluumuuttaja. Hän huomasi palatessaan Vaasaan, että alueella kyllä toimii sijoittajia, mutta ei juurikaan verkostossa.

–Pohjalaismaakunnissa ei ollut varsinaista sijoittajaverkostoa, jossa olin mukana. Olen Suomen bisnesenkeliverkoston Fibanin alue-enkeli, jota aloin tuoda Vaasaan.

Suomessa on noin 700–800 bisnesenkeliä. Alkuvaiheen yrityksiin sijoittavat enkelit ovat usein keskittyneet tiettyihin toimialoihin, jotka he tuntevat mahdollisimman hyvin.

–Jotkut ovat myös agnostikkoja, jotka sijoittavat kaikkien toimialojen startup-yrityksiin, mutta suuri enemmistö suosii tiettyjä toimialoja, jotka ovat heille tuttuja, Koski selvittää.

Tärkeintä on tiimi

Bisnesenkelin toiminta on Kosken mukaan luottamusbisnestä.

–Luottamus perustuu siihen, että ihmiset tuntevat toisensa ja tietysti myös liiketoiminnan.

Koronan myötä fyysiset tapaamiset ovat vähentyneet, mikä Kosken mukaan on vaikuttanut myös sijoittamiseen.

–Fyysinen kontakti puuttuu, Teamsin ja Zoomin kautta välityksellä kontakti ei ole niin aito.

Samalla pandemia on nostanut esiin liiketoimintaa, joka ei välttämättä ollut aikaisemmin niin houkuttelevaa. Hyvänä esimerkkinä ovat edellä mainitut etäyhteydet.

–Digitaalisia ratkaisuja tarjoavat startup-yritykset ovat koronan myötä saaneet lisää kauppaa, mikä on näkynyt myös sijoituksissa, Koski sanoo.

Pohjalaismaakuntien haasteiksi sijoittajien näkökulmasta nousee asukasmäärä. Etelä-Suomessa on enemmän ihmisiä, mikä näkyy suoraan ideoiden ja niiden ympärille perustettavien yritysten määrässä. Tietyssä mielessä innovaatioita rajoittavat myös vakaat työpaikat.

–Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on vakaa ja vakiintunut yrityskenttä, joten työtä on aika hyvin tarjolla. Yrittäjän tielle ei ole välttämättä syytä tai tarvetta lähteä.

Esimerkiksi Oulussa tilanne oli toinen.

–Nokian romahdus vei työt monelta insinööriltä ja katkoi alihankintaketjut. Tämä pakotti kekseliäisyyteen, minkä seurauksena alueelle perustettiin paljon uusia yrityksiä.

Energia, digitaalisuus ja sote nosteessa

Vaasassa potentiaalisia startup-menestyjiä voisi syntyä energiateollisuuden toimialalle. Koski sanoo, että ilmastonmuutos ja uusiutuva energia ovat suosittuja teemoja sijoittajien keskuudessa.

–Tulossa on isoja markkinamuutoksia näillä aloilla, ja tässä on mahdollisuuksia kasvuyrityksille.

Toinen iso teema liittyy sosiaali- ja terveydenhoitoalalle. Työvoimapula ja väestön vanheneminen pakottaa innovoimaan. Ratkaisut ovat suurella todennäköisyydellä digitaalisia.

–Näitä mietitään ympäri maailmaa, mutta paikallisesti luodut ratkaisut voivat olla globaaleja. Digitaalisissa tuotteissa ja palveluissa on etuna skaalautuvuus. Pienestä voi tehdä nopeasti isoa.

Digitaalisuuden kautta mahdollisuuksia on millä tahansa toimialalla. Koski sanoo, että riskirahoitusta on vaikeinta saada aloille, jotka ovat jämähtäneet paikoilleen. Tulevaisuuden trendit pyörivät bittien ympärillä.

–Digitaalisuus, big data ja tekoäly ovat pinnalla, ja näitä voidaan soveltaa mihin tahansa ruoan alkutuotannosta lääketeollisuuden ratkaisuihin.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
Seinäjoki työelämä vaasa yrittäjyys

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset