Article image
Tunnelmakuva Vanhan Paukun joulumarkkinoilta Lapualta.
09.12.2021
Tapahtumat ja matkailu

Jo pari luutaa myyvää mummoa toi torille huvittelunhaluista väkeä

Teksti Hannele Norja
Kuvat Vanhan Paukun joulumarkkinoilta Lapualta, kuvaaja: Jenna Koivisto

Markkinoilla työväestö hukkaa aikaansa, ja yksinkertaisena pidetty nuori työväki tuhlaa rahojansa kaikkeen turhaan ja koreaan. 1880-luvun lopulla markkinoiden henki oli selvä.

Sitä, missä Suomen ensimmäiset markkinat järjestettiin, ei osata sanoa. Kauppaa on tehty aina, tavalla tai toisella.

Turussa järjestettiin 1800-luvulla kuudet viralliset ja vuosittaiset markkinat. Tammikuun markkinoiden jälkeen vuorossa oli laskiais- ja karjamarkkinat. Kesä jatkui Pietarin markkinoilla jatkuen syys- ja karjamarkkinoilla.

– Tämä oli Turun porvariston mielestä liikaa, tutkija Veli Pekka Toropainen Turun yliopistosta sanoo.

– Laskiaisen ja Pietarin päivän markkinat lakkautettiin, koska niitä pidettiin turmiollisina markkinahumuun tottuneelle yksinkertaiselle kansalle.

markkinat

Lakkauttaminen ei huvittelua lopettanut. Väki kokoontui edelleen tavallisen toripäivän puitteissa.

– Lehdistö irvaili paikalle ilmestyvän runsain määrin huvittelunhaluista väkeä, kunhan pari mummoa vain toi luutansa torille, Toropainen naurahtaa.

Puuastioita ja tarvekaluja

Turussa 1800-luvulla markkinoiden tärkeimmät tuotteet olivat kaikenlaiset puusta veistetyt astiat, tarvekalut sekä ruokatavarat ja halot.

– Tärkein oli silti silakkakauppa, Toropainen sanoo.

– Maalaiset taas veivät vastaavasti kotiinsa suolaa, rautaa ja tarvekaluja.

Hämeentullin takana pidetyillä karjamarkkinoilla omistajaa vaihtoivat puolestaan nautakarja ja hevoset.

markkinat

Kauppojen määrä kasvoi

Markkinoiden kaupankäynnin merkitys väheni 1800-luvun puolivälin jälkeen.

– 1860-luvulla toteutunut elinkeinovapaus lisäsi kauppojen määrää Turussa. Käsityöyritysten ja maakauppojen määrä maaseudulle lisääntyi, Toropainen sanoo.

Lisäksi Turkuun perustettiin liike, jossa oli esillä erilaisia tuotteita.

– Eri liikkeenharjoittajien tuotteita saattoi tilata mallikappaleen perusteella. Tavaroita alkoi saada ilman markkinamatkaa.

Samaan aikaan alkoivat kulkuyhteydet parantua.

markkinat

Karnevaalien korvaaja

Markkinoiden lieveilmiöt alkoivat aiheuttaa järjestyshäiriöitä ja yleistä pahennusta, joten markkinat määrättiin pidettäviksi kaksipäiväisinä.

– Kansa ei määräyksistä välittänyt. Jo markkinoiden aattona kansa kokoontui kaupunkiin ja markkinahumu alkoi olla jo silloin korkeimmillaan, Toropainen sanoo.

– Turkuun kerääntyi tuhansia markkinavieraita, joista suurella osalla ei ollut mitään tekemistä varsinaisen markkinakaupan kanssa.

Kun markkinamatka venyi usean päivän mittaiseksi, jäivät maaseudun työt tekemättä.

– Eikä väki markkinoilta palattuaankaan ollut heti työkykyistä, Toropainen toteaa.

markkinat

Alkoholinsaantia rajoitettiin

Alkoholiliikkeet suljettiin markkinoiden ajaksi 1880-luvun alusta alkaen, mutta tillikoista ja krouveista alkoholia edelleen sai. Samoin oluttehtailijat myivät tuotteitaan.

– Poliisi korjasi talteen joka markkinoilta kymmeniä juopuneita.

Juopumusta seurasi seksuaalinen siveettömyys ja kaduilla hurjasteltiin hevosilla jalankulkijoita uhmaten. Kaikenlaisia varkauksia, eläinvarkauksista taskuvarkauksiin, harjoitettiin yleisesti.

– Viranomaiset joutuivat myös takavarikoimaan markkinoille tuotuja rääkättyjä hevosraakkeja, Toropainen sanoo.

markkinat

Yksinkertainen tuhlasi koreaan

Työväestön ajanhukan lisäksi kauhistelun aiheina olivat lasten ja nuorten markkinakrääsään kuluttama rahamäärä.

– Yksinkertaisena pidetyn nuoren työväen katsottiin tuhlaavan rahansa kaikkeen turhaan ja koreaan tavaraan, jota ilman sen olisi ollut parempi olla.

Toropainen toteaa, että markkinat alkoivat muistuttaa vuosisadan lopulla niitä tilaisuuksia, joihin markkinoille nykyisin kokoonnutaan.

Nykymarkkinat muistuttavat entisten tapaan kansankarnevaalia, tietää tutkija Veli Pekka Toropainen Turun yliopistosta.

Joulunaika oli markkinoilta rauhoitettu

Keskiajalta jokaisella kaupungilla oli omat alueensa, jossa se sai käydä talonpoikien kanssa kauppaa.

-Esimerkiksi Turun alueeseen kuului niin Satakuntaa, Hämettä kuin Uuttamaata. Lisäksi Turku oli tapulikaupunki, jolla oli lupa viedä tuotteita ulkomaille, Veli Pekka Toropainen kertoo.

-Tampere perustettiin niin ikään Turun markkina-alueelle. Vuosisatojen saatossa markkina-alueita määriteltiin uudelleen.

Esivalta määräsi tulevan vuoden markkinapäivät aina ennakkoon.

Tuplarangaistus poistui

1880-luvun lopulle asti joulurauhan aikana tehdyistä rikoksista seurasi kaksinkertainen rangaistus.

-Elämää tuli elää jumalisesti ja rauhallisesti, maallisia turhuuksia ei sallittu. Myös ylensyöminen ja tanssit olivat kiellettyjä, joten joulumarkkinoitakaan ei pidetty, Toropainen sanoo.

Tuplarangaistus poistettiin vuonna 1889. Varsinaiset joulumarkkinat lienevät Toropaisen mukaan tulleet Suomeen Saksan mallin mukaan vasta sotien jälkeen.

-Nykyään markkinat muistuttavat entisten tapaan kansankarnevaalia. Rajoituksia tai ei, edelleen markkinoilla ollaan kuin sillit suolassa, Toropainen toteaa.

Turun palo vei torin historiaa mukanaan

Turun keskusta alkoi muodostua 1300-luvun alussa. Oletetaan, että samoihin aikoihin siellä alkoi myös markkinatoiminta.

-Vaikka kaupunkilaiset olivat tuolloin omavaraisempia kuin nykyään, maaseudun ja Itämeren piirin hansakauppiaiden tuotteet olivat tärkeä lisä, Meri Vuohu

Vuohu on toiminut pian kymmenen vuoden ajan Turun Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoiden myyjävastaavana ja tuotantoassistenttina.

Markkinatoiminnan vakiinnuttua, vanhalle suurtorille rakennettiin 1400-luvulla kivisiä ja pysyviä myyntikojuja, kunnes keskiajalla alkaneet markkinat päättyivät Turun paloon vuonna 1827.

-Palo vei mukanaan myös asiakirjoja, joten varmaa tietoa markkinoiden historiasta ei ole. Liekö kaikkia tietoja edes kirjattu ylös, Vuohu uskoo.

-Vanhan suurtorin alue paloi pahasti. Jäljelle jäi vain muurinpätkiä ja hormeja.

Palon jälkeen tori siirrettiin joen toiselle puolelle, paikkaan, jossa toimii Turun nykyinen kauppatori.

Vanhan ajan henkeä

Tulevina adventtiviikonloppuina Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoille kokoontuu taas runsaat 80 myyjää. Neljän viikonlopun aikana myyjät vaihtuvat lähes päivittäin.

-Myyjille on annettu ohjeistus pukeutua vanhan ajan henkisesti. Samoin markkinanäytelmän 15 näyttelijää liikkuvat torilla vanhan ajan puvuissa, Vuohu sanoo.

Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoista on vuodesta 2012 asti vastannut Turun Suurtorin keskiaika ry.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
4.7/5 - (4 votes)
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
historia joulumarkkinat markkinat turku

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset