Article image
Työyhteisösovittelijat ja työnohjaajat Merja Hakola ja Pirjo Rantonen iloitsevat yhä varhaisemmasta yhteydenotosta työyhteisöjen ongelmien selvittämiseksi.
Kaupallinen yhteistyö

03.11.2021
Terveys ja hyvä elämä

Älä päästä työpaikan ongelmaa kasvamaan

Teksti: Harri Puhakainen
Kuvat: Jenna Koivisto

Työyhteisöiden pahoinvointiin pitäisi puuttua huomattavasti aiemmin.

Kaikissa työyhteisöissä on solmuja ja ristiriitoja. Pienetkin väärinkäsitykset voivat selvittämättöminä saada työyhteisön voimaan huonosti.

– Voi olla, ettei tukea, esim. sovittelijaa, kutsuta ajoissa paikalle, kun ihan turhaan pelätään syyllistämistä tai työyhteisön leimaantumista jotenkin ”ongelmalliseksi” Koulutus ja työnohjaus Rantosen Pirjo Rantonen kertoo kokemuksistaan työyhteisöjen työnohjauksista, työyhteisösovitteluista ja EtäKoutsi-palvelusta.

Rantonen ja työnohjaaja, työyhteisösovittelija Merja Hakola ovat työskennelleet paljon erilaisten työyhteisöjen kanssa.

työpaikan ongelmat

Työpaikan ongelmat vaativat aina selvittämistä

Myös työpaikoilla, joilla työskentelee vuorovaikutuksen ammattilaisia, voi olla pulmia työyhteisön kanssakäymisessä ja jopa kiusaamista, Rantonen ja Hakola taustoittavat.

Kun kehitetään työyhteisöjä, puretaan ristiriitoja tai tuetaan muutoksessa, on tärkeää, että palvelu räätälöidään työpaikan tarpeiden mukaiseksi. Tällainen on mm. kehittämämme EtäKoutsi -palvelu. Sen kautta saadaan työpaikalle helposti ja nopeasti tukea mm. kuormituksen purkamiseen tai jumitilanteisiin esim. yksilötapaamisten tai ryhmäkeskustelujen kautta, Rantonen kertoo.

– On ilo huomata, että työskentelyn käynnistyttyä, niin esimiehet kuin työntekijätkin ovat valmiita panostamaan oman ja työyhteisön hyvinvoinnin eteen, Hakola pohtii.

Kukoistusta tai kärsimystä

Työviihtyvyyden arvostus on kasvussa. Nuoret työntekijät peräänkuuluttavat työn merkityksellisyyttä, toimivaa työporukkaa ja valmentavaa esimiestä.

– Työpaikka voi luoda siellä työskenteleville joko kukoistusta tai kärsimystä. Yhteistyöllä on valtava vaikutus niin yrityksen taloudelle kuin yksilön terveydellekin, Rantonen muistuttaa.

Tuskin mikään työpaikka haluaa luoda työntekijöilleen kärsimystä, vaikka näin voi käydä esimerkiksi siksi, ettei se pyri aktiivisesti selvittämään kärsimystä aiheuttavia asioita.

– Työnohjaajien yhdistyksessä tehdyn laskelman mukaan kahden viikon sairausloma maksaa työnantajalle enemmän kuin koko vuoden työnohjaus, Rantonen vertaa työhyvinvoinnin parantamiseksi tehtäviä kustannuksia.

Etätyö vaatii itseohjautumista

Etätyön äkillisen yleistymisen myötä moni työntekijä kaipaa enemmän tukea oman työn hallintaan ja itseohjautuvuuteen.

– On tärkeää pystyä rajaamaan työtään, mutta yhtä tärkeää johtaa mieltään pysymään siinä missä sen kulloinkin pitää olla, Hakola selventää.

– Priorisointiin ja kiireen hallintaan löytyy runsaasti työvälineitä. Niitä voidaan harjoitella sekä yksilö- että työyhteisötasolla.

– Yhteisöllisyyttä ja keskinäisen tuen tapoja on hyvä miettiä uudelleen etä- ja hybridityössä, Rantonen päättää.

Lue lisää: www.tarinantaika.fi ja www.pirjorantonen.fi.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
4.2/5 - (12 votes)

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Kaikki videot

Uusimmat podcastit

Kaikki podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset