Article image
 Miki Ekman on joutunut olemaan kärsivällinen, vaikka ravintola-alan toimijoista hänen pääosin kesäaikana tulonsa keräävä ravintola ei ole kärsinyt pahiten.
06.05.2021
Työelämä ja yrittäjyys

Koronavuosi ollut jatkuvaa epävarmuutta

Teksti: Harri Puhakainen
Kuvat: Matti Hautalahti ja Jarno Pellinen

Yrittäjien koronavuosi on ollut aika, jota kukaan ei voinut kuvitella. Omistajien paineet yritysten selviytymisen kannalta ovat olleet uskomattoman kovia.

Vaasalainen toisen polven ravintolayrittäjä Miki Ekman teki reipas kymmenen vuotta sitten yritysjohtamisen opintojensa lopputyössä riskianalyysin, jossa hallitus teki ravintolatoimintaa koskevia rajauspäätöksiä. Tuolloin ei koronan mukaan tuomat nykyiset rajoitukset olleet Ekmanin mielessä. Koronavuosi tuli kaikille yllätyksenä.

– Eihän kukaan ole voinut kuvitellakaan tilannetta, että perusoikeuksiin kuuluvaa elinkeinovapautta rajoitetaan ravintoloita sulkemalla, Ekman naureskelee vanhaa opintoasiaa muistellessaan.

Ekmanin perheen omistama Faros-laiva ja ravintola on pääosin tulonsa kesäkautena saavana anniskelupaikkana säästynyt alan muihin toimijoihin verrattuna pahimmalta.

– Meillä kesäkuukausien tulot tuovat valtaosan koko kalenterivuoden liikevaihdosta, joten viime kesänä saimme paikattua kevään ja alkukesän rajoitusten tuomaa myynnin katoa.

Konkurssi opetti

Ekman on pyörittänyt Farosta yli kahdeksan vuotta. Vuonna 2005 hän oli yhdessä isänsä kanssa perustanut kaksi uutta ravintolaa keskustan keskeisille ja kalliille liikepaikoille.

– Olimme suunnitelleet, että isäni siirtyy sivuun ja minä alan vetää koko ravintolatoimintaa. Ensimmäiseksi työkseni tulikin sitten konkurssin hoitaminen, Ekman muistelee.

Konkurssin hoitaminen oman työuran alkupuolella ilman minkäänlaista kokemusta oli sellainen koulu, että Ekmanin paineensietokyky sai siitä melkoisen sysäyksen.

– Monestihan yrittäjät ajattelevat, että ongelmat koskevat vain minua tai tätä yritystä, ymmärtämättä, että monet muutkin yrittäjät painivat aivan samojen vaikeuksien kanssa.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy

Paineensietoa tarvitaan

Pohjanmaan kriisikeskuksen johtaja Anne Salovaara-Kero tietää, että yrittäjillä on helposti palkansaajaa suurempi kynnys hakea apua omaan henkiseen jaksamiseensa.

– Jo sana yrittäjä kuvaa sitä, että yritetään, ei anneta periksi tai luovuteta. Ja sitten avun hakeminen, vaikka se olisi vain keskustelua, voidaan kokea juuri periksi antamiseksi tai luovuttamiseksi.

Jo sana yrittäjä kuvaa sitä, että yritetään, ei anneta periksi tai luovuteta.

Koronavuosi on koetellut yrittäjiä useilta eri aloilta. Kun koronakriisin kesto on vain pitkittynyt ja pitkittynyt, on monen yrittäjän sietokyky ollut ennennäkemättömällä koetuksella.

Anne Jarno

– Meillä tilanne on vaikuttanut eniten siihen, että määräykset tulevat kovin myöhään ja ne muuttuvat vielä viime hetkillä. Tulevalle kesälle olemme käytännössä tehneet kolmet eri suunnitelmat sen mukaan, minkälaisia rajoituksia toimintaamme on, Ekman kuvaa.

Faros työllistää kesäkauden aikana yli 40 henkilöä, joten suunnittelutyössä ei ole kysymys vain perheen omistajien ja lapsien työstä, vaan ison ihmisjoukon lähitulevaisuudesta.

– Melkoisen palapelin siinä saa sitten koota, kun kesän rajoitukset toimintaamme lopulta tulevat selviksi, Ekman huokaa.

Salovaara-Keron mukaan yritysten kriisit ovat hyvin akuutteja, jolloin valtion erilaisten tukipäätösten hakeminen, käsittely ja päätösten odottelu ovat yrittäjille piinallista aikaa.

– Myös ihan käytännön asiat, kuten oma pieni sairastuminen aiheuttaa yrittäjille erilaisen tilanteen, kuin työntekijälle, joka voi jäädä hyvillä mielin sairauslomalle, ettei mahdollisesti ole tartuttamassa muita.

– Yrittäjillä tuota mahdollisuutta ei useinkaan ole.

Sastamalassa yrittäjien kriisikeskus

Viime syksynä perustettiin puolen vuoden projektirahoituksella yrittäjien kriisikeskus palvelemaan yrittäjien lisäksi heidän läheisiään sekä irtisanottuja ja lomautettuja työntekijöitä. Kriisikeskus toimii Sastamalan mielenterveysseuran alaisena, mutta palvelut olivat virtuaaliyhteyksien kautta avoinna kaikille koko maahan.

– Tukea voi rohkeasti hakea, vaikka mieltä painavat asiat tuntuisivat vielä pieniltä ja ongelmat olisivat vasta aluillaan. Vielä tärkeämpää apuun tukeutuminen on silloin, jos huolet ja murheet ovat päässeet kasvamaan suuremmiksi ja monimutkaistuneet, Mieli ry:n Yrittäjän Kilta toiminnan yhteyshenkilö Sirpa Väänänen toteaa.

Projekti onnistui niin hyvin, että Sastamalan seudun mielenterveysseura sai kolmen vuoden projektirahoituksen toiminnan jatkamiselle kolmen henkilön voimin.

– Meillä oli pieni hanke, mutta silti puolen vuoden aikana ehti olla noin 100 yksittäistä yrittäjää ja heidän läheistään, joita autoimme, Sastamalan seudun mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Ari Tiensuu myhäilee.

Yrittäjät tiedettiin ihmisiksi, jotka eivät helpolla lähde ulkopuolista apua hakemaan.

– Ensiksi he turvautuvat puolisoon, sitten ystäviin ja lopuksi yrittäjäkollegoihin.
Hanke on valtakunnallinen ja työvoiman rekrytointi siihen on parhaillaan käynnissä.

– Tavoitteemme on toimia mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Hankkeemme todisti, että yrittäjätkin hakevat apua, kun se on sopivalla tavalla helposti saatavilla, Tiensuu iloitsee.

Vertaistukiryhmä yrittäjille

Mieli ry. järjesti hankkeessa vertaistukiryhmän pien- ja yksinyrittäjille virtuaaliversiona. Mukaan mahtui 6-8 yrittäjää.

– Yrittäjien vertaistukiryhmät olivat erittäin pidettyjä. Osallistujien mukaan toisten yrittäjien kokemukset ovat auttaneet omien ajatusten kirkastamisessa ja ryhmässä käydyt keskustelut ovat vahvistaneet omia voimavaroja, Väänänen kertoi.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
Faros korona ravintola vaasa yrittäjät yrittäjyys

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset