Article image
Katja Ranta-aho, Tero Viinamäki ja Moona Myllyaho kannustavat ihmisiä pieniin askeliin oman hyvinvointinsa parantamiseksi
Kaupallinen yhteistyö

03.11.2021
Terveys ja hyvä elämä

Itseään ei voi pakottaa voimaan hyvin

Teksti: Juho Kuorikoski, kuvat: Jenna Koivisto

Moni haluaisi voida paremmin, mutta elämäntaparemontit yleensä kaatuvat liian suuriin odotuksiin ja turhan tiukkaan aikatauluun. Avain onnistumiseen piilee pienissä asioissa.

Pitkittynyt korona alkaa hiljalleen näkyä ihmisissä tietynlaisena nuutuneisuutena ja väsymyksenä. Etä- ja hybridityö vaikuttaa työhyvinvointiin, kun raja työn ja vapaa-ajan välillä on hämärtynyt. Kun tähän lisätään vielä kaamosaika, jaksamisen ja palautumisen kanssa saattaa monilla olla vaikeuksia.

–Elämään on koronan myötä tullut paljon multitaskausta, kun on jatkuvasti monta asiaa päällekkäin, kertoo yritysvalmennuspäällikkö Tero Viinamäki Kuortaneen Urheiluopistolta.

Moni on pystynyt myös hyödyntämään etätyön tarjoamat mahdollisuudet ja lisäämän hyvinvointiaan.

Hyvinvointia ympäri Suomen

Kuortaneen Urheiluopisto järjestää työhyvinvointivalmennuksia yrityksille ympäri Suomea. Asiakkuuspäällikkö Katja Ranta-aho sanoo, että Kuortaneen Urheiluopisto kerää vuosittain kattavan joukon suomalaisia työikäisiä erilaisten hyvinvointipalveluiden ympärille.

–Meillä on varsin ajankohtainen kuva siitä, mitä suomalaiselle työikäiselle kuuluu tällä hetkellä. Koronan tuomien hyvinvointihaasteiden lisäksi olemme huomanneet, että ihmiset kaipaavat työpaikan yhteisöllisyyttä ja yhteistä tekemistä, sillä sen puuttuessa työn ilo saattaa kadota.

Yritysvalmentaja Moona Myllyaho kertoo, että yhteisöllisyys on iso psykologinen tekijä työhyvinvoinnin kannalta. Yhteisöllisyyttä on koronan aikana pidetty yllä etäyhteyksien välityksellä.

–Valmentajamme voi olla mukana esimerkiksi etäaamukahvilla ja vetää aamujumpan. On tärkeää, että työyhteisö saadaan koottua edes hetkeksi. Järjestämme tarvittaessa etänä myös yksilölliset työhyvinvointivalmennuksemme, hän vinkkaa.

Hyvinvoinnin asiantuntijat muistuttavat, ettei itseään voi pakottaa voimaan hyvin.

Ulos valoisaan aikaan

Korona ei ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa työhyvinvointiin. Ranta-aho kertoo, että suuri osa suomalaisista kärsii syys- tai kaamosväsymyksestä.

–Se vaikuttaa moneen asiaan, kuten esimerkiksi yleiseen vireystilaan ja sitä kautta työssä jaksamiseen.

Kaamoksen aikana jaksamiseen voi vaikuttaa monin eri tavoin. Viinamäki kertoo, että lepo ja riittävä unen määrä ovat avainasemassa.

On myös hyvä muistaa, ettei palautuminen ala sillä hetkellä, kun pään painaa tyynyyn. Iltarutiinit on ajoitettava niin, ettei esimerkiksi älylaitteita tuijottaisi aivan koko iltaa.

–Niiden lisäksi aktiivinen tekeminen liian myöhään ja nautintoaineet vaikuttavat unen laatuun, Myllyaho toteaa.

Riittävä lepo auttaa palautumaan

Kun lepoa ja palautumista ei saa riittävästi, kaikkien hyvinvointivalintojen tekeminen arjessa vaikeutuu. Tämä saattaa pahimmassa tapauksessa muodostaa ikävän kierteen.

–Sitten yritetään puskea arkea vähillä voimavaroilla. Unen ja palautumisen huomioiminen on kaamosaikana erityisen tärkeää.  Jos on ollut vuosia jaksamisen kanssa ongelmia, nyt olisi viimeistään mietittävä unta, koska se on kaiken lähtökohta. Ihmisen ei kuulu olla jatkuvasti väsynyt.

Kroppa tykkää rutiineista. Näihin kuuluvat säännölliset ruokailuajat ja sopiva annoskoko. Jos syö harvoin, se johtaa väsymispiikkeihin, mikä puolestaan heikentää vireystilan hallintaa ja vaikeuttaa nukahtamista.

–Myös säännöllinen liikunta on hyväksi, etenkin valoisaan aikaan, Myllyaho toteaa.

Valoisan ajan lyhentyessä ulos olisi hyvä päästä ennen pimeää. Lyhyt happihyppely lounastauon aikana on jo hyvä alku. Liikunta ylipäätään auttaa jaksamisen kanssa. Etätöissä ulos voisi lähteä vaikka kesken työpäivän, jos vain työnsä pystyy rytmittämään.

–Valveutunut työnantaja antaa tähän luvan, sillä se vaikuttaa suoraan työntekijän jaksamiseen, Ranta-aho sanoo.

Kuortaneen Urheiluopisto

Kohtuus kaikessa

Hyvinvoinnin kannalta tärkeitä tekijöitä ovat kohtuus ja armollisuus. Työhyvinvoinnin ammattilaiset muistuttavat, että kultainen keskitie on kaiken avain. Ääriaktiiviset ja -passiiviset ihmiset kipuilevat eniten jaksamisensa kanssa.

–Kaamoksen aikana itseään ei kannata myöskään rasittaa liikaa. Jos ihminen on jo valmiiksi stressaantunut, kehon kuormittaminen esimerkiksi liikunnalla ei hirveästi auta asiaa, Viinamäki sanoo.

Jokainen ihminen haluaa lähtökohtaisesti voida paremmin, mutta helposti itseltään vaaditaan liikoja ja liian nopeasti.

–Monesti tavoitteet ovat suuria ja omaan elämään sopimattomia. Kun omat voimavarat tai stressaava arki eivät mahdollista niiden saavuttamista, moni lyö hanskat tiskiin.

Hyvinvointia kannattaisikin kohentaa pienin askelin. Viinamäki muistuttaa, että monet huippu-urheilijatkin miettivät tarkkaan päivittäiset hyvinvointirutiinit urheilun rinnalle. Tämä näkyy lopulta huipputuloksina kilpakentillä.  

Pienet asiat ratkaisevat

Asiantuntijat toivovatkin, että ihmiset arvostaisivat arjen pieniä asioita, jotka tarjoavat toimivia ratkaisuja. Niistä tulee pitkällä aikavälillä pysyviä muutoksia.

–Kyse on itsesäätelytaidoista ja niiden kehittämisestä. Omien ajatusmallien muuttamisesta motivaatiota tukevaksi, Myllyaho toteaa.

–Jotta pääsee valtamerelle, on ensin ylitettävä pienet purot ja sitten vähän isommat joet, Viinamäki sanoo.

Tähän ajatusmalliin kiteytyy myös Kuortaneen urheiluopiston työhyvinvointimalli.

–Haluamme oivalluttaa ihmisiä siihen, että hyvinvointi syntyy arjen pienistä asioista. Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että emme laadi asiakkaillemme kovaa liikuntaohjelmaa, patista salille tai pakota syömään rahkaa. Avain hyvinvointiin löytyy arjen pienistä elämäntapamuutoksista, jotka kertautuvat.

Kyse on lopulta arjen ongelmanratkaisukyvyn kehittämisestä. Jos tieto mahdollistaisi muutoksen, kaikki liikkuisivat ja eläisivät terveellisesti. Käyttäytymistä on kuitenkin muutettava pienin askelin, jotta on mahdollista saavuttaa toivottu lopputulos.

–Matkalla tulee varmasti myös vastoinkäymisiä, ja niiden hyväksyminen on osa matkaa. Me yritämme opettaa taitoja, miten niistä pääsisi ylitse.

Kuortaneen urheiluopisto

Työhyvinvointivalmennuksia ympäri Suomen

Kuortaneen Urheiluopisto järjestää pidempikestoisia työhyvinvointivalmennuksia yrityksille, yhteisöille ja järjestöille joka puolella Suomea, myös etänä.

–Työhyvinvointivalmennukset kestävät yleensä 6–10 kuukautta, ja ne räätälöidään jokaisen asiakkaan ja toimialan tarpeisiin, kertoo asiakkuuspäällikkö Katja Ranta-aho.

Tällä hetkellä koronan vaikutukset näkyvät työpaikoilla ja valmennusten kysyntä on kasvanut. Hyvinvoinnin kohentamisesta on hyötyä niin konttoreilla kuin tehtaissakin.

–Laskennallisesti yksi sairaslomapäivä maksaa yritykselle noin 400 euroa, joten hyvinvointivalmennus maksaa itsensä nopeasti takaisin, kertoo yritysvalmennuspäällikkö Tero Viinamäki.

Kun jaksaminen töissä kohenee, samalla vähenevät myös sairaslomapäivät.

–Se näkyy tuottavuudessa, kun ihminen on tehokkaampi ja tyytyväisempi. Samalla hän on todennäköisesti myös mukavampi työkaveri.

Kuortaneella järjestetään myös tyhy- ja virkistyspäiviä, jotka sisältävät monipuolista tekemistä sisällä ja ympäröivässä luonnossa.

– Asiakkuuksia on huomattavasti enemmän kuin vuosi sitten. Ja nyt kun on voinut liikkua hieman vapaammin, turvallisesti järjestetyt tyhy- ja virkistyspäivät Kuortaneella ovat lisääntyneet. Ihmiset haluavat jälleen nähdä toisiaan, Ranta-aho iloitsee.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
3.3/5 - (3 votes)

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset